Sarja kulkee englanninkielisellä nimellään The house of Eliott.
Sen ensimmäinen kausi löytyy Helmet-kirjaston valikoimista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SThe%20house%20of%20Eliott__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kausia on kaikkiaan kolme. Kakkonen ja kolmonen löytyvät Melinda-haun mukaan Keski-Pohjanmaan kirjastoista ja Vaski kirjastoista.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b&request=Muotitalo&find_code=WRD&x=0&y=0
CDon.com myy sarjaa vielä DVD-levyinä noin 40€ hintaan.
http://cdon.fi/search?q=The+house+of+Eliott
Tällainen lyhyt kuvaus pelistä löytyi netistä, olisiko siitä riittävästi apua: " Kapteeni Koukun aarre -peli vie aarteenetsintään Mikä-mikä-maahan. Pelaajat kulkevat pelilautaa ympäri nopan silmäluvun mukaan ja kääntävät samalla kortteja esiin. Tarkoitus on löytää kuvapareja. Erityisen haluttuja ovat aarrearkkukortit, sillä niillä saa ylimääräisen heittovuoron. Peli päättyy, kun viimeinenkin kuvapari on löydetty. Pelaaja, jolla on eniten kuvakortteja, voittaa!"
Heikki Poroila
Ellen Svinhuvudin kakku on nimitys kakulle, joka on tehty presidentti Svinhuvudin puolison idean mukaan. Kakkua voi hyvin valmistaa omaan käyttöön, mutta sen myyminen Ellen Svinhuvudin kakku - nimellä vaatii luvan. Kakun reseptejä löytyy verkosta monia. https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/89318/Ellen%20Svinhufvudin%20kakku/
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/d2bbba0f-b47e-483e-8c17-75b12d4552f6
Kakusta ja sen nimestä kerrotaan: "Ellen Svinhufvudin kakku on Ellen Svinhufvudin, Suomen kolmannen presidentin Pehr Evind Svinhufvudin puolison, mukaan nimetty kakku. Ellen Svinhufvud loi myös käsitteen "Maan äiti". Hän piti erityisesti Oy Stella Konditoria Ab:n mantelimarenkikakusta ja tarjosi sitä...
Raaka peruna ei ole myrkyllistä. Ei kyllä kovin hyvän makuistakaan. Raa'an peruna tärkkelys saattaa aiheuttaa myös turvotusta ja ilmavaivoja. Pula-aikoina raakaa perunaa on käytetty hiivan korvikkeena. (ohje alempana)
Peruna muuttuu myrkylliseksi, jos se alkaa valon vaikutuksesta vihertää. Silloin siihen on kertynyt paljon glykoalkaloideja, esimerkiksi solaniinia ja kakoniinia, jotka ovat suurina pitoisuuksina haitallisia terveydelle. Solaniinia on suhteellisen paljon myös varhaisperunoissa, jotka syödään kuorineen. Sen takia uusien perunoiden syöttämistä pikkulapsille tulisi välttää. Solaniinia on myös itäneissä perunoissa.
Onneksi Solaniini-piroiset perunat maistuvat myös kitkeriltä, jolloin niitä ei tule syöneeksi raakana...
Paula Koivuniemen esittämänä ei löydy ainakaan Suomalaisen musiikin hakemistosta 1901-1979 http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/html/index.htm , eikä plussa tietokannasta.
Kuoppamäen Dixi-coat on julkaistu singlenä vuonna 1972 (Dixi Coat JKC 501). Sen tiedot löytyvät YLEn Suomalaisen musiikin hakemistosta 1901-1979.
Hesari 4. heinäkuuta 1999: Juha Watt Vainion Suuret suomalaiset Seiväsmatkat on klassikko, jossa ovat kaikki Suomi-kliseen perusainekset: alkoholi, suoraviivaisuus, reiluus, toveruus ja mutkaton junttius. Syntyi käsite Härmän jätkät. Härmän jätkät saapuu tänne maasta mämmin, ruoka outoa on muusi liian lämmin.
Tässä muutamia kirjoja, joista saattaa olla hyötyä opiskeluasi varten:
KIRKKOJEN Eurooppa : puheenvuoroja uskosta, arvoista ja muutoksesta. Toim. Juha Auvinen.
Kirjaneliö, 1997.
LAHTINEN, Aarno: Usko, toivo ja vallankumous : kristinusko ja kirkot Neuvostoliitossa. Otava, 1991
(käsittelee luterilaista kirkkoa ja katolisia kirkkoja Neuvostoliitossa)
LAMPINEN, Tapio: Uskonto ja politiikka : neljä tapausta ja niiden yleinen tausta. Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1995. (esittelee Japanin, Kreikan, Norjan ja Yhdysval-
tojen uskontojen ja valtion välistä vuorovaikutusta)
MAAILMANUSKONTOJEN...
Taloussanomat-lehteä ei valitettavasti löydy Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmista. Sitä tulee Seinäjoen korkeakoulukirjastoon, mutta sitä ei sielläkään säilytetä kuin edellinen vuosi. Jos tiedät artikkelista enemmän, varsinkin lehden numeron, voit mennä kirjastoon ja tilata artikkelista kopion kirjaston kaukopalvelun välityksellä. Kaukopalvelu on maksullista. Kaikista parasta kaukopalvelua varten olisi, jos tiedät artikkelin tekijän, artikkelin nimen, lehden, vuoden, numeron ja sivut. Mutta pienemmilläkin tiedoilla voi artikkeli joskus löytyä.
Toinen vaihtoehto, joka on tarkoitettu vain Taloussanomien tilaajille, on etsiä artikkelia itse lehden arkistosta Internetistä http://www.taloussanomat.fi Palveluun pitää ensin rekisteröityä.
Runon Oodi Singerille on kirjoittanut alankomaalainen runoilija Paul van Ostaijen. Kokonaista kokoelmaa hänen runojaan ei ole suomennettu, mutta kysymäsi runo löytyy suomeksi käännettynä Kari Aronpuron esikoiskokoelmasta Peltiset enkelit. Kirjayhtymä 1964. Se on myös otettu mukaan lukion äidinkielen kirjaan nimeltä Uuden lukion äidinkieli 1: kurssit 1-3, 1984, s. 276-277.
Hoitotiede -lehteä voi pääkaupunkiseudun kirjastoista lainata ainoastaan Tikkurilan kirjastosta. Tietyn numeron voi myös tilata sieltä toiseen kirjastoon. Lehtien laina-aika on 14 vuorokautta. Tikkurilassa Hoitotiede -lehteä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi 10 edellistä vuotta. Kyseinen lehti tulee myös Leppävaaran ja Pasilan kirjastoihin, mutta näistä kirjastoista sitä ei lainata.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) on selostus Kelahaara-nimestä: Nimen historia elää muistitietona: Ranualla Kelajoen ja Siuruanjoen yhtymäkohta on Kelahaara. Kirjassa lisää nimestä ja sen kantajista. - Kela-nimestä on kirjassa myös pidempi selostus.
Seuraavissa kirjoisss käsitellään suomalaista matkailua viimevuosikymmenten aikana. Myös lentoemäntien ja stuerttien työstä löytyi kirja:
Viisi vuosikymmentä lennossa : Finnairin lentoemäntien ja stuerttien työn historia 1947-1997 / [kirjoitus ja kuvitus:] Yki Heinonen. Helsinki : Edita, 1997.
Elämyksiä elämääsi : 40 vuotta Aurinkomatkoja / toimittanut Tom Selänniemi ; [kirjoittajat: Janne Ahtola ... et al.]. Helsingissä : Otava, 2003
Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle : suomalaisen chartermatkailun vuosikymmenet / toimittanut: Topi Falkenberg. Vantaa : Suomen Ilmailumuseo, 2000.
Mikä maa - mikä valuutta? : matkakirja turismin historiaan / toimittajat = editors: Auvo Kostiainen, Katariina Korpela. Turku : Turun yliopisto, 1995....
Kirja on novellikokoelma, jonka tekstejä yhdistää sama aihe. Kirjan nimestä voi sen päätellä, ja kirjan lukemalla selviävät sankarit ja tapahtumapaikat ja -ajat. Kirja on Rauman kaupunginkirjastossa hyllyssä. Tule siis lainaamaan, niin voit itse lukea kirjan.
Usein puhutaan suomalaisesta "tietäjälaitoksesta", eli nimenomaan siitä, että kyläyhteisöissä oli arvossa pidetty henkilö (tietäjä), jonka puoleen käännyttiin. Tietäjä on siis oikea sana.
Suomessa tietäjyys oli enemmän miehistä (vrt. Kalevalan Väinämöinen jne.),kun taas Keski-Euroopassahan jahdattiin juuri naisia noitina. Noitavainojen yhteydessä Suomessa nostettiin esiin poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta toisaalta vainot eivät olleet yhtä fanaattisia kuin Euroopassa, koska tietämys kansanlääkinnästä, loitsuista ym. kosketti jollain tapaa koko yhteisöä; kaikki osasivat jotain sellaista, mikä olisi voitu tulkita noituudeksi.
Naisten asema oli vähäisempi, mutta esim. kansanlääkinnän alueella naiset ovat olleet vahvastikin mukana, ja...
Oheisen taulukon sarakkeissa on jokaisesta aikavyöhykkeestä maan nimi, maakoodi, aikavyöhykkeen nimi, normaaliaika (talviaika) ja kesäaika sekä niiden alkamisajat:
http://www.kellonaika.fi/aikavyohykkeet.php
Heikki Oja kirjoittaa kirjassaan Aikakirja (Otava 1999) sivulla 106:
"Myös puolenpäivän hetki siirtyy yhä kauemmas klo 12:sta. Päivä on puolessa silloin, kun aurinko on korkeimmillaan ja suoraan etelässä. Suomen normaaliaikaan eli talvikaudella auringon etelässäolo sattuu vähän klo 12:n jälkeen, mutta kesäajan vallitessa vasta klo 13:n ja 13.30:n välillä"
Liittoutuneiden tappioista Bomarsundin taistelussa on vaihtelevia tietoja. Teoksessa Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (Helsinki 2013) kerrotaan että erään arvion mukaan liittoutuneet menettivät noin 100 miestä. Toisten tietojen mukaan brittien menetykset olivat 16 kaatunutta ja haavoittunutta ja ranskalaisten vastaava luku oli 38. Toisaalta esimerkiksi Crimean War Research Societyn verkkosivuilla brittien osuudeksi on laskettu 4 kaatunutta ja 12 haavoittunutta, ranskalaisten 40 kaatunutta ja haavoittunutta.
Kaatuneiden huolto ei ollut Krimin sodan aikana kovin tarkkaa. Ellei kyseessä ollut upseeri tai muuten merkittävä henkilö, kaatuneet päätyivät yleensä joukkohautoihin. Suomen sukututkimusseuran sivuilla olevan...
Kansanedustajan ja ministerin (eli valtioneuvoston jäsenen) eroja voi tarkastella esimerkiksi seuraavasti:
Kansanedustajaksi pääsee tulemalla valituksi kerran neljässä vuodessa pidettävissä eduskuntavaaleissa. Ministeriksi valitaan yleensä (muttei aina) kansanedustaja. Hallitusta muodostettaessa tulevat hallituspuolueet käsittelevät omien sääntöjensä mukaan ministeriehdokkaat. Virallinen valtioneuvoston nimitys tapahtuu Tasavallan presidentin toimesta. Ministerin tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Kansanedustajan tehtäviä ovat lainsäädäntö eduskunnan valiokunnissa ja täysistunnoissa, sekä edustustehtävät. Lisäksi hän on oman alueensa edustaja. Ministeri osallistuu valtioneuvoston toimintaan ja toimii ministeriönsä päällikkönä ja...
Suomen matkailijayhdistyksen julkaisemaa Turisti -lehteä on julkaistu vuodesta 1891 alkaen. Vanhimmat aikataulut on digitoitu ja ne ovat vapaasti luettavissa verkossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk34300?display=THUM…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0357-1165?display=TH…
Uudempia (nimellä Suomen kulkuneuvot) voi kysellä Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta. Yliopiston kirjaston tiloissa on mahdollista tutkia 1940-luvun digitoituja Suomen kulkuneuvot-kirjasia. Yliopiston kirjasto palvelee pääkirjaston remontin ajan Mattilanniemen kirjaston tiloissa. Tässä linkki aukioloaikoihin ja yhteystietoihin:https://kirjasto.jyu.fi/fi/yhteystiedot/aukioloajat
Kuten jo kysymyksessäsi toteat, 1734 vuoden lain rakennuskaari on vielä joltain osin voimassa. Löydät Rakennuskaaren ajantasaisen säädöksen Finlex-palvelusta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Humaliston istutusta ja kunnossapitoa koskeva 7 luku on muodollisesti voimassa, mutta käytännössä sitä ei sovelleta. Esim. Suomen Laki III -lakikirjaan rakennuskaaren 7 luvun pykälät on merkitty hakasuluilla, millä osoitetaan, että lainkohdat eivät ole oikeudellisesti relevantteja.
Tilannetta, jossa muodollisin perustein voimassa olevaa oikeusnormia ei sovelleta tai panna täytäntöön, vaikka sen tunnusmerkistö täyttyisikin, kutsutaan nimellä desuetudo (Tieteen termipankki https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:desuetudo...
Helmipöllöt eli Helmarit on muodostunut Suomen naisten jalkapallojoukkueen lempinimeksi vuonna 2009 EM-kotikisojen aikaan. Tuolloin Ylen aamu-tv:ssä kysyttiin entisiltä maajoukkuepelaajilta mikä olisi hyvä nimi naisten maajoukkueelle, kun kerran miesten joukkuetta kutsutaan Huuhkajiksi ja poikien maajoukkuetta puolestaan Minihuuhkajiksi. Aamu-tv:n juontaja päätyi kysymään katsojilta ehdotuksia, joista Helmipöllöt jäi elämään joukkueen keskuudessa ja vakiintui sittemmin lempinimeksi.Yle: Tiesitkö, että Helmareiden tarina sai alkunsa Ylen aamu-tv:n sohvalta?
