Sukunimi Viitala tulee asutusnimestä Viitala. Viitalan kohdalla on viittaus Viita nimeen, joka on murteissamme yleinen, useimmiten nuorta lehtimetsää, paikoin myös tiheäkasvuista havumetsää tarkoittava.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy aiheesta 2000-luvulla ilmestyneitä kirjoja:
Erinomaista! Kotitekoista! : 750 helppoa ja hyväksi havaittua ohjetta kotiin ja keittiöön. 2008
Sundgren, Lisen: Ihana kotikylpylä : parhaat reseptit kauneudenhoitoon luonnon omista aineksista. 2008
Coutts, Cheryl: Hyvää oloa luonnosta : tee itse saippuat, voiteet ja öljyt. 2005
Kiistala, Mari: Ruusuvettä ja koivunlehtiä : hemmottelupäivän reseptejä suomalaisille naisille. 2004
Nelson, Maxine: Make your own make-up : step by step methods for professional results. 2004
Kivimäki, Ulla: Hoitavat tuoksut : aromaterapiaopas. 2005
Ranta, Anu: Porkkanaa iholle, nokkosta hiuksiin : kauneutta ja puhtautta puutarhasta. 2002
Vanhempia kirjoja:
Spiers, Katie:...
Nykysuomen sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%C3%A4lylaite) mukaan älylaite-nimitystä käytetään "elektronisista laitteista, jotka ovat langattomasti yhteydessä internetiin tai toisiin laitteisiin ja jotka pystyvät suorittamaan erilaisia tehtäviä itsenäisesti". Älylaitteeksi katsottavien laitteiden määrä on kasvanut suuresti teknologisen kehityksen myötä. Älypuhelimien lisäksi älylaitteita voivat olla esimerkiksi verkkoon yhdistetty jääkaappi tai varashälytin.
Applen iPad on taulutietokone eli tabletti. Vaikuttaisi siltä, että ilmaisua "tabletit ja iPadit" käytetään usein käyttöjärjestelmäerojen korostamiseen. Applen tableteissa käyttöjärjestelmänä on iOS (tai iPadOS), muissa tableteissa taas...
Varatuimmat teokset pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa löydät vielä tarkemmin alla olevasta linkistä. HelMet on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen kirjastoverkko (Helsinki Metropolitan Area Libraries). Siihen kuuluvat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
Tässä TOP 10 Kaunokirjallisuus
1. Punainen erokirja / Pirkko Saisio
2. Ikiyö / Ilkka Remes
3. Siellä jossakin / Laila Hietamies
4. Helene / Rakel Liehu
5. Kahden ja yhden yön tarinoita / Riku Korhonen
6. Punainen susi / Liza Marklund
7. Stalinin lehmät / Sofi Oksanen
8. Raatokärpänen / Patricia Cornwell
9. Harry Potter and the Order of the Phoenix / J. K. Rowling
10. Harjunpää ja pahan pappi / Matti Yrjänä Joensuu
Sekä TOP 10 Tietokirjallisuus
1....
Hei,
Annika Thorin ruotsalaisen kustantajan Bonnier Carlsenin sivuilta löytyy kirjailijaesittely jossa on mainittu myös kirjailijan saamat palkinnot ja kunnianosoitukset. Palkinnot löytyvät kirjailijaesittelyn lopusta, kohdasta "Priser och utmärkelser i urval" http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
Tietoa Annika Thorin saamista lukuisista palkoinnoista on myös ruotsinkielisessä Wikipediassa, kirjailijaa esittelevillä sivuilla: http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor
Kirjastomme kokoelmassa on runsaat 300 teosta, jotka liittyvät Mannerheimiin tai hänen sukulaisiinsa. Useimmat on kuvitettu, ja joukossa on useita kokonaisia kuvateoksia. Mutta Mannerheimin lapsuudenkotiin ja perheeseen liittyviä kuvia on kovin niukasti. Kirjoissa toistuvat samat perheenjäsenten muotokuvat.
Hautajaiskuvia ei löydy myöskään Eva Mannerheim-Sparren lapsuudenmuistelmista eikä Sophie Mannerheimin elämäkerroista. Eva Mannerheim kertoo äitinsä hautajaisista mutta ei anna kaipaamiasi käytännön detaljeita. Hän mainitsee vain oman asunsa: ”pitkän, maatalaahaavan turkin”. (Mannerheim-Sparre, Eva: Lapsuuden muistoja. Otava 1952, s. 96).
Kuoleman kulttuurihistoriasta on melko paljon materiaalia. Mutta kirjat käsittelevät etupäässä...
Laulu Sipirjan lapsista -teokseen löytyy Ylen Fono-palvelun kautta kantanauhat, ei lainattavaa äänitettä eikä nuottia valitettavasti. Kantanauhoja löytyy: Ailin laulu, Kun Jumala Sipirjan loi, Kuoleman kylväjät kulkevat, Lumi mitä olet nähnyt, Mäkiniskan Eilan evakkoon lähtölaulu, Suomalaisen sotilaan laulu ja Trubaduuri (lähtölaulu). Kantanauhoja ei ole mahdollista lainata kirjastojen kautta.
Jonkin verran aiheesta löytyy tutkimusta. Asiaa lähestytään kyllä useimmiten tiedohaun etsimisen ja opettamisen kannalta yleensä, eikä niinkään tiedonhakemisena kirjaston kokoelmista.
Tutkimuksen kohteena näyttävät yleensä olevan kouluikäiset, lukutaitoiset lapset.
- Mediakasvatus kirjastossa / toim. Seppo Verho (2009, mm. Helmet-kirjastot)
- Kehittämishanke / Kirjasto Omena : lapset - uusi aihepiiri / nideluokka aikuisten osastolle / Katrin Rebane-Heinonen, Liisa Vänttinen, Seija Pukkila (2008, mm. Helmet-kirjastot)
- Meidän luokka kirjastossa : [kirjaleikkiä harjaantumisluokassa] / [työryhmä: Raisa Alameri-Sajama.. et al.](1997, mm. Helmet-kirjastot)
- Super searchers go to school: sharing online strategies with K-12 students, teachers...
Yksittäisen kampaamon suosittelu on hankalaa, mutta voisiko ratkaisu olla jokin afrohiuksiin ja -kampauksiin erikoistunut kampaamo? Tällaisia löytää kirjoittamalla selaimen hakukoneeseen esimerkiksi hakusanat "afro" "hiukset" ja "helsinki" tai "afro" "kampaamo" "helsinki". Hakutuloksien joukosta löytyvät esimerkiksi kampaamot HiusTrendi ja Super Touch.
Ylen verkkosivuilla julkaistiin tammikuussa artikkeli afrikkalaisista hiustyyleistä. Artikkeli "Afroja ja futuristisia lettejä –
afrikkalaiset hiustrendit ovat muotia Suomessakin" löytyy osoitteesta: http://yle.fi/uutiset/afroja_ja_futuristisia_letteja__afrikkalaiset_hiu…. Artikkelissa kerrotaan hiustyylien lisäksi kiharoiden hiusten käsittelystä.
Hei!
Suomen valtion talousarviossa 2016 on Ulkoministeriön kohdalla
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut kulut alakohta
66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)
Jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään tälle vuodelle 86,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 kului 86,5 ja vuonna 2015 79,5 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.
Määrärahan tarkempi jaottelu on budjetin yksityiskohtaisissa perusteluissa:
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&lang=fi&maindoc=/2016…
Muistelmateoksessaan Marski ja hänen hovinsa Taru Stenvall kirjoittaa: "Marsalkka poltti enimmäkseen Strengbergin tupakkatehtaan valmistamia La Planta -sikareita."
Strengberg valmisti myös sotapäällikön nimikkosikarin Fältmarskalkens cigarrin vuonna 1942.
Mannerheim noudatti kurinalaisuutta päivittäisessä sikariharrastuksessaan: aitoja kuubalaisia hän poltti vain juhlahetkinä tai antoi lahjaksi. Hän huomautti parissakin yhteydessä, että havannalaiset tulee säästää juhlavampiin tilanteisiin ja arkisissa oloissa on tyydyttävä polttamaan ”huonoja sikareita”. Aasian-matkallaan Mannerheimin tiedetään polttaneen Hollannissa käärittyjä El Aguila -sikareita. Toiselle kuuluisalle suomalaiselle sikari-intoilijalle Jean Sibeliukselle Mannerheim...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Alpi on lyhentymä Albinuksesta, joka puolestaan on johdos latinan valkoista merkitsevästä sanasta albus. Katolinen kirkko tuntee viisi Albinus-nimistä pyhimystä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Alpi-nimen Albianokseen, joka on perimätiedon mukaan pappismarttyyri 300-luvun alusta.
Kirstinän teos taitaa olla uusin kokonaisesitys Suomen kirjallisuudesta. Toinen paljon luettu on Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1997). Suomalaisia kirjailijoita esitteleviä uudempia teoksia ovat mm. Sinikka Heräjärven Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta (2002) ja Suomalaisia kirjailijoita - 1500-luvulta 2000-luvulle (2004).
Maailmankirjallisuudesta on Kouvolan kirjastoissa mm. Kirjallisuus kautta aikojen: antiikista nykyaikaan (2010) sekä Maailman kirjallisuus 1-4, julkaistu jo vuosina 1963-65. Kiinnostavia voisivat olla myös seuraavat englanninkieliset: 1001 books you must read before you die (2006), joka esittelee kirjoja eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa sekä The atlas of literature (1996), joka esittelee...
Viimeaikaiset presidenttimme ovat olleet oikeakätisiä. Käytettävissämme olevistä lähteistä ei löytynyt tietoa siitä, että kukaan nykyisistä presidenttiehdokkaista olisi vasenkätinen. Suomalaisistapoliitikoista vasenkätisiä ovat ainakin Matti Vanhanen ja Anni Sinnemäki. Mainittakoon, että Yhdysvalloissa peräti kuusi neljästätoista viimeisimmästä presidentistä on ollut vasenkätinen.
http://www.vihrealanka.fi/node/3431
http://www.domnik.net/info/vasenkatisyys/links.shtml
Tässä hyviä ja perusteellisia kirjoja aiheestasi:
- Virrankoski, Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit
- Gulbrandsen, Pohjois-Amerikan intiaanit
- Andersson, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia
Gulbrandsenin kirja on Kannuksen kirjastossa, toiset löytyvät mm. Lestijärven kirjastosta:
http://www.lestijarvi.fi/kirjasto/
Kannattaisi varmaan tutustua kirjaan ’Karjala Lahdessa’. Takakannen tekstin mukaan kirja kuvaa nykylahtelaisten tutkijoiden silmin kaupungin karjalaistumista. Kirjassa ” karjalaisuutta tarkastellaan monipuolisesti evakuoinnin, asuttamisen, rakennustoiminnan, arjen ja jälkipolven näkökulmista sotien jälkeisessä Lahdessa”.
Karjala Lahdessa / toim. Marja Huovila & Terhi Willman. Palmenia-kustannus 2005. HelMet-kirjastojen ainoa kappale löytyy Itäkeskuksen kirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=karjala…
Myös Lahden historiassa on lyhyt luku Karjalan siirtoväestä. Alaotsikkoina mm. Lähtöalueet ja Syyt Lahteen muuttoon.
Lahden historia / toim. Jouko Heinonen. Lahden kaupunki 1980. Kirja kuuluu...
Jos joulutervehdys on luonteeltaan yksityinen, ei tekijänoikeus sitä säätele. Yritysmaailman joulutervehdykset ovat ehkä rajatapauksia, mutta noin yleisesti ottaen sellaista viestintää, joka ei ole julkista vaan kahdenvälistä, tuskin voinee pitää tekijänoikeudellisesti merkityksellisenä. Sehän ei tule ulkopuolisten tietoonkaan.
Runon ikä ei kuitenkaan ratkaise sen käyttövapautta vaan runon kirjoittajan kuolinvuosi. Jos siitä on yli 70 vuotta eli runoilija on kuollut 1940 tai aikaisemmin, runoa voi käyttää vapaasti. Jos kyseessä ei ole oma käännös, käännös nauttii suojaa siihen asti, kunnes kääntäjän kuolemasta on 70 vuotta.
Yrityksen verkkosivuilla runosta otettu lainaus edellyttää aina tekijän tai perikunnan lupaa, jos tekijänoikeus on...
Kysymäsi Satakunnan Kansa -lehdet ovat luettavissa Porin kaupunginkirjastossa mikrofilmeinä. Voit varata ajan kirjaston lehtienlukusalista mikrofilmien lukemista varten. Kirjastosta löytyvät mikrofilmeinä myös kaikki vanhat Satakunnan Kansan numerot ilmestymisestä lähtien.
Osa Satakunnan Kansan artikkeleista löytyy kokoteksteinä Satakunnan aluetietokannasta: http://www.pori.fi/satakunta/haku/satka.html. Artikkelitietokanta sisältää Satakuntaa koskevia artikkeleita vuosilta 1986-1999. Mukana on niiden toimittajien artikkeleita, jotka ovat antaneet luvan juttujensa liittämiseen tietokantaan.
Kyseessä on kappale Sua kohti, Herrani; säv. Lowell Mason, suom. sanat tuntematon.
Laulu on nykyisessä virsikirjassa Niilo Rauhalan muokkaamana nimellä Käyn kohti sinua, oi Herrani (nro 396).
