Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista on saatavana esimerkiksi teokset Marie Curie: elämä (tekijä Susan Quinn), Äitini Marie Curie (tekijä Eve Curie) ja Valittujen Palojen kustantama Historian suurmiehiä. Teosten saatavuuden näet osoitteessa http://www.helmet.fi/
Internetin puolella suomenkielistä tietoa Curien elämästä ja urasta löytyy mm. linkeistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie_Curie
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/curie.html
http://users.tkk.fi/~smaisnie/Finnish/Curie/CurieMarie.html
Ei ole.
Leena Lehtolainen julkaisi esikoisteoksensa "Ja äkkiä onkin toukokuu" kaksitoistavuotiaana, viittä vuotta myöhemmin seurasi toinen nuortenkirja "Kitara on rakkauteni". Näiden jälkeen seurasi pitkä tauko, jonka jälkeen hän ei ole julkaissut nuortenkirjoja.
Lähteet:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2
Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=50&PageContent…
Kaivattu kirja saattaisi olla Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
Tietomme näistä Vanhan testamentin käyttämistä muinaismytologisista aineksista ovat niin hajanaisia, että emme pysty rakentamaan niistä minkäänlaista kokonaiskuvaa.
Leviatan לויתן (”kiemurteleva”) esiintyy Vanhassa testamentissa seuraavissa kohdissa
Job. 3:8
Job 40:25
Ps. 74:14
Ps. 104:26
Jes. 27:1
Tunnemme joitakin muinaisitämaisia kertomuksia taisteluista monipäistä petoa vastaa, esim.
Kaksoisvirranmaan Tell Asmarista on löytynyt kuva kahden miehen taistelusta seitsenpäistä petoa vastaan. Kuva on ajoitettu noin vuoteen 2300 eKr.
Syyriassa sijaitsevasta Ugaritin kaupungista on löytynyt joitakin muinaiskanaanilaisia uskonnollisia tekstejä, joissa kerrotaan jumala Baalin ja hänen vaimonsa Anatin voitokkaasta taistelusta seitsenpäistä...
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa kuvataan neuvostoajan elämää eri näkökulmista sekä Neuvostoliitossa että Baltian maissa.
Kazmina-Björkbacka, Angelina: Venäläinen onni : Stalinin kauden perhekronikka (Books on Demand, 2010)
Kross, Jaan: Rakkaat kanssavaeltajat (WSOY, 2005), Rakkaat kanssavaeltajat 2 (WSOY, 2010)
Lugovskaja, Nina: Haluan elää : venäläisen koulutytön päiväkirja 1932-1937 (WSOY, 2004)
Mäkelä, Raija-Liisa: Minä, muilutetun tytär : puoli vuosisataa Neuvostoliitossa (Minerva, 2009)
Neuvosto-Viron arkipäivää (WSOY, 2006)
Rinne, Harri: Laulava vallankumous : Viron rocksukupolven ihme (Johnny Kniga, 2007)
Žīgure, Anna: Kuitenkin niin lähellä (Otava, 1997)
Ajankuvaa ja elämäntapoja löytyy myös kaunokirjallisista teoksista. Tässä...
Sellon kirjastosta löytyy lainattavana Eismanin The Pantone book of color : color basics and guidelines for design, fashion, furnishings and more.
Turun pääkirjaston käsikirjastosta löytyy Pantone process color system specifier = Spécificateur quadri Pantone = Pantone Vierfarbdruck Wähler. Vol. 12A ja 12B.
Ylellä tällä hetkellä esitettävän televisiosarjan Syke on tuottanut Yellow Film & TV. Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että sarjan kuudennessa osassa kuultavan laulun "Täällä Pohjantähden alla" sarjan kuudennessa osassa laulaa Vaula Korhonen.
Lähde:
Yellow Film & TV
www.yellowfilm.fi
Kun Waltarin teos "Tanssi yli hautojen" ilmestyi 1944, siitä kirjotettiin mm. seuraavat arvostelut: Lauri Viljanen: HS 11.11.44 ja Suomen Sos.dem. 10.12.44., V.A. Koskenniemi : Valvoja 1944 s.370, Toivo Pekkanen: Suomalainen Suomi 1944 (Suomalaisuuden liiton vuosikirja) s. 545, Toimi Havu: Uusi Aura 10.12.44, Huugo Jalkanen: Uusi Suomi 19.11.1944. Kirjaa arvosteltiin myös Aamulehdessä 5.11.44 ja Turun sanomissa 17.3.45.
Vähän uudemmat arviot on julkaistui Parnassossa 1986 ; (36) ; 7 ; 396-402 ja 1986 ; (36) ; 8 ; 456-465. Molemmat kirjoitukset on kirjoittanut Pekka Suhonen ja kirjoitusten otsikot ovat Ulla Möllersvärdin hääyö, osat 1 ja 2. Vanhoja sanomalehtien artikkeleita voi lukea mikrofilmeiltä Helsingin pääkirjastossa, sieltä...
Susanna Kaysenin omaelämäkerrallista teosta "Girl, interrupted" on saatavilla ainakin täällä pääkaupunkiseudulla englanniksi ja ruotsiksi (nimellä "Stulna år") niin kirjastosta (ks. http://www.lib.hel.fi/plussa) kuin kirjakaupoistakin (mm. http://www.bokus.com). Suomennosta ei vielä ole ilmestynyt.
Laulujen sanat ovat usein sellaisia, että ne aukeavat eri kuuntelijoille eri tavalla, riippuen siitä, miten kuuntelija ne tulkitsee. Tämänkaltaiseen kysymykseen ei siis ole vain yhtä oikeaa vastausta.
Minun tulkintani mukaan Dion laulaa kyseisessä laulussa siitä, miten sekä muisto että rakkaus pois mennyttä rakasta kohtaan säilyy ikuisesti sydämessä, vaikka tämä henkilö ei enää luonamme syystä tai toisesta ole.
Laulun sanat löytyvät itse kunkin tulkittavaksi vaikkapa täältä:
https://www.azlyrics.com/lyrics/celinedion/myheartwillgoon.html
Huonolta näyttää. Orimattilan kirjaston tietokannasta en löytänyt mitään ruotsinkielistä Pokemon-materiaalia. Muista Suomen kirjastoista etsiessäni löysin vain kaksi teosta:
-Barbo, Maria S. : Den officiella Pokemon handboken : av Maria S. Barbo / svensk text: Jan Malmsjö, Stockholm : Bonnier Carlsen, 2000
- Pokemon äventyr / text bearbetad av Michael Teitelbaum och Creative Media Applications, Inc. ; illustrationer av Leif Peng ; svensk text av Jan Malmsjö, Stockholm : Bonnier Carlsen, cop. 2000
Nämäkään eivät vaikuta varsinaisilta sarjakuvilta, mutta jos haluat, voit tilata näitä oman kotikirjastosi kautta kaukolainoiksi.
Ota yhteyttä Suomen Rautatiemuseoon. Museo tosin sijaitsee Hyvinkäällä. Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää
Puhelin: 0307 25241, Fax: 0307 25240, e-mail info@rautatie.org
Nora Schuurmanin Vahinkorakkauteen (1998), Marja-Leena Tiaisen Poistui kotoaan -kirjaan (2005) ja Asta Ikosen Luokan makeimpaan lomaromanssiin (2003)ei ole jatko-osia. The nightmare room -trilogian toinen osa on Pahin painajaisesi, mutta siihen ei ole olemassa jatkoa.
Nora Schuurmanin uusin nuorten kirja on Auringonkukkatalvi (Otava, 2005). Asta Ikosen tuorein teos Kettukuja vaarassa (Karisto, 2004).
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada 16.12, jolloin myös ruotsinkielisessä almanakassa Ada siirtyi tälle päivälle.
Veeti ja Veetu ovat Fredrikin ja Ferdinandin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen...
Kansallisbiografiassa http://www.kansallisbiografia.fi olevassa artikkelissa ei mainita A.L. Bornilla olleen lapsia, mahtoiko se olla lahjoituksen syy?
Teoksessa Bodominjärvi - tarinat elävät kuvissa kerrotaan, että Gunnarsin tilaan perustetiin lastenkoti vuonna 1918 sen jälkeen, kun tila oli siirtynyt kunnan omistukseen (s.89).
Lisää vastauksia kysymykseenne saattaa löytyä Espoon kaupunginmuseon julkaisusta: Röylän ja Bodomin seudun omakotiyhdistys ry 30 vuotta : ratsutiloista kartanoiksi - kartanoista kyliksi.
Kaikki mainitsemasi levonnaiset voi pakastaa. Ennen pakastamista ne on jäähdytettävä hyvin, ja pakastimeen laitettaessa pakattava tiiviisti. Pakastaminen ei tuhoa ruuassa olevia pieneliöitä vaan pysäyttää niiden toiminnan. Sulatuksen jälkeen se käynnistyy jälleen, joten pakasteesta sulatetut tuotteet säilyvät huonommin kuin juuri valmistetut. Esim. Ruokatiedon sivuilla (http://www.ruokakori.fi/finfood/ffom.nsf/0c0aa8187130c1d24225685f007503…) tuoreiden rasvaisten leivonnaista säilyvyysajaksi mainitaan noin viikko - pakkasesta otetuilla aika on siis lyhyempi. Pakastimessa leivonnaiset säilyvät noin 3-6 kk. Mitään sulatettua elintarviketta ei saa pakastaa uudelleen.
Lisätietoa pakastamisesta Ruokatiedon sivuilla: http://www.ruokakori.fi/...
Ulkomaalaisten kokemuksia ja näkemyksiä Suomesta ja suomalaisista löytyy ainakin seuraavista kirjoista.
Bradley, David: Leijona ruusujen keskellä : muistelmia Suomesta (Weilin + Göös 1966)
Connolly, Harold: Vieraina Valloista (Kirjayhtymä, 1964)
Eilenberger, Wolfram: Minun suomalainen vaimoni (Siltala 2011)
Goldway, Ruth: Kirjeitä Suomesta (Otava 1998)
Kuss, Gerald V.: Näin minä näin Suomen (Kirjayhtymä 1964)
Sabour, M'hammed: Suomalainen unelma : tapahtumia ja tulkintoja Suomesta ja suomalaisista (Joensuu University Press 1999)
Schatz, Roman: Suomesta, rakkaudella = From Finland, with love (Johnny Kniga, 2004)
Sykes, John: Suuntana pohjoinen (Weilin + Göös 1968)
Historiallisempaa perspektiiviä löytyy mm. seuraavista:
Acerbi, Giuseppe:...
Sinikka Larjovaaran suomennos Esti dal -laulusta löytyy esim. nuotista Nuori kuoro 2 : 20 kuorosävellystä kuudelta vuosisadalta sopraano- ja alttoäänille / toim. Paavo Kiiski ja Erkki Pohjola (Fazer, 1974). Laulun nimi on suomeksi Iltalaulu. Nuotissa on laulusta kaksi eri suomennosta: Sole Kallioniemen ja Sinikka Larjovaaran.
Suomenkielisessä Wikipediassa olevan lyhyen historiikin mukaan caesarsalaatin resepti on syntynyt sattumalta. Jälkipolville välittyneen tarinan mukaan salaatin keksinyt Caesar Cardini joutui kasaamaan kerran salaatin keittiöstä löytyneistä ylijäämäaineksista, joihin sattui kuulumaan myös anjovismurskaa. Englanninkielisessä Wikipedian-artikkelissa tosin todetaan, ettei anjovismurska kuulunut alkuperäiseenkään reseptiin, vaan siinä oli worcesterkastiketta, jonka valmistukseen myös käytetään anjovista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Caesarsalaatti
On vaikea tietää, onko tarina kaikilta osin tosi, mutta ainakin se kuulostaa uskottavalta ja mielenkiintoiselta. MOnet hyvät keksinnöthän ovat sattuman tulosta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti sanonnalle ei löydy alkuperää. Ainakaan näissä kirjoissa ei sanontaa mainita:
-Lauhakangas: Svengaa kuin hirvi. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2015.
-Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla. 500 sanontaa ja niiden alkuperää. WSOY. 2005.
-Meri: Sanojen synty. Gummerus. 2002.
-Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja. Otava. 1981.
-Heikura: Näissä merkeissä. Otava. 2003.
-Heikura: Samoilla linjoilla. Otava. 2004.
-Kuisma: Tupenrapinat. Maahenki. 2015.
-Päivä pulkassa, pyy pivossa. Valitut Palat. 2014.
Myöskään kahlaus netin sivuilla ei tuota tulosta sanonnan etymologiasta. Yksittäisille sanoille "jättää" ja "väli" löytyy tietoa alkuperästä, mutta yksittäiset sanathan eivät kerro kokonaisen sanonnan alkuperästä.
