Yleistietoa aiheesta saa keräilemällä useammasta julkaisusta, esim. teoksista: Flaceliere, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa, Talvi, Jussi: Gastronomian historia ja Lilja, Saara: Antiikkia ja myyttejä.
Sivun tai parin verran on tietoa myös Armas J. Pullan Gastronomian vaiheilta -kirjasessa sekä Kultaisessa keittokirjassa (osa 3) ja Antiikin kulttuurihistoriassa. Kirjojen saatavuustiedot Oulun kaupunginkirjastossa löydät osoitteesta: http://www.ouka.fi/kirjasto/intro.
Englanninkielisenä löytyy aiheesta esim. Oulun yliopiston kirjastosta Peter Garnseyn teos Food and society in classical antiquity.
Jane Austenista on kirjoitettu paljon kirjoja, suurin osa tietysti englanniksi, tässä muutamia esimerkkejä:
Shields, Carol
Jane Austen
Weidenfeld & Nicolson, London, 2001
ISBN 0-297-64619-2
(elämäkerta)
Nicolson, Nigel
The world of Jane Austen
Phoenix Illustrated, Lontoo, 1997
ISBN 0-75380-017-9
(kertoo Jane Austenin asuinympäristöstä)
Jenkins, Elizabeth
Jane Austen - a biography
Indigo, London, 1996
ISBN 0-575-40057-9
(elämäkerta)
Halperin, John
The life of Jane Austen
Johns Hopkins University Press, Baltimore, 1996
ISBN 0-8018-5509-8
(elämäkerta)
Williams, A. Susan
Jane Austen
Wayland, Hove, 1989
ISBN 1-85210-419-8
(elämäkerta)
Cecil, David
A potrait of Jane Austen
Penguin, London, 1981
ISBN 0-14-005411-1
(elämäkerta)
Laski,...
Suomen Sokerin tontin ja talon historia liittyy Venäjältä Suomeen muuttaneeseen Feodor Kiseleffiin, joka oli hankkinut itselleen vuokra-oikeuden Töölön tonttiin vuoteen 1854 asti. Hän pystytti sinne ensin tiilitehtaan, mutta myöhemmin hänet velvoitettiin siirtämään omistuksessaan oleva sokeritehdas kaupungin keskustasta Töölön tontille. Hänet myös velvoittiin rakennuttamaan tiilitalo tehdasta varten. Talon suunnitteli C.L. Engel.
Suomen Sokerin talosta ja tehdasalueelta löytyy tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Hackzell&Toppari: Töölöntullin molemmin puolin(artikkeli Sokeria ja oopperaa)
Urbans: Sokeri Suomessa 1500-1917 (Sokeritehdas muuttaa Töölöön)
Suomen Sokeri Osakeyhtiö
Töölö: kotikaupunginosamme 2
Kirjojen saatavuuden voi...
Usein puhutaan suomalaisesta "tietäjälaitoksesta", eli nimenomaan siitä, että kyläyhteisöissä oli arvossa pidetty henkilö (tietäjä), jonka puoleen käännyttiin. Tietäjä on siis oikea sana.
Suomessa tietäjyys oli enemmän miehistä (vrt. Kalevalan Väinämöinen jne.),kun taas Keski-Euroopassahan jahdattiin juuri naisia noitina. Noitavainojen yhteydessä Suomessa nostettiin esiin poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta toisaalta vainot eivät olleet yhtä fanaattisia kuin Euroopassa, koska tietämys kansanlääkinnästä, loitsuista ym. kosketti jollain tapaa koko yhteisöä; kaikki osasivat jotain sellaista, mikä olisi voitu tulkita noituudeksi.
Naisten asema oli vähäisempi, mutta esim. kansanlääkinnän alueella naiset ovat olleet vahvastikin mukana, ja...
Eduskunnan juhlamenotyöryhmä esitti vuonna 2000 muutoksia istumajärjestykseen valtiopäiväjumalanpalveluksessa. Uudempaa tietoa ei löytynyt, mutta sekä entisen että ehdotettujen istumajärjestysten mukaan istumajärjestyksessä vain nykyisen ja entisten presidenttien puolisot on merkitty istumaan presidenttipuolisonsa viereen. Hallitus istuu omalla paikallaan ja ministerien puolisot heistä erillään yhtenä ryhmänä. Kansanedustajilla on oma paikkansa. Muiden kansaedustajien kuin hallituksessa olevien puolisoilla ei ole määrättyä paikkaa, ehkä heitä ei kutsuta mukaan lainkaan. Tietoa istumajärjestyksestä löytyy muistion liitteestä:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.6/...
Kreikkalaista kirjallisuutta julkaistaan suomeksi harvakseltaan. Tässä kuitenkin jonkinlaista listaa.
2000-luvulla:
Doxiadis, Apostolos: Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi (Like, 2004)
Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja (Suomen Ateenan-instituutti, 2000)
Russu, Nikol: Sano Morfiinille et mä etin sen vielä (Kääntöpiiri, 2000)
Staikos, Andreas: Herkullisia suhteita (Tammi, 2000)
Ennen 2000-lukua mm.:
Assimacopoulos, Kostas: Sarastus (Kirjayhtymä, 1980)
Jordanidu, Maria: Kultainen sarvi : kreikkalaisen naisen tarina (Otava, 1985)
Kazantzakis, Niko: Kerro minulle, Zorbas (1. painos 1954)
Kazantzakis, Niko: Veljesviha (1. painos 1967)
Kazantzakis, Niko: Viimeinen kiusaus (1. painos 1957)
Vassilikos, Vassilis: Valokuvat (...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy tällä hetkellä neljä italiankielistä lehteä.
Sanomalehti Corriere della sera ja aikakauslehti Oggi löytyvät pääkirjaston Uutistorilta sekä aikakauslehdet Domus Kirjallisuus ja taiteet -osastolta ja La Mia Casa tieto-osastolta.
Lisäksi tietokanta PressDisplay:n kautta voi lukea myös italiankielisiä sanomalehtiä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93389&nodeid=14103
joko kirjastossa suoraan yllä olevasta linkistä avautuvalta sivulta tai kotikoneelta Nelli-portaalin kautta (linkki sivun alalaidassa). Sanomalehdet voi valita joko maan mukaan tai kielen mukaan. PressDisplay:stä on tärkeää muistaa kirjautua ulos, kun ei enää lue lehteä.
Yleisradion äänitetietokannasta Fono.fistä selviää, että Liisa Linko-Malmio on tehnyt useita kymmeniä esiintymisiä eri äänitteillä. Äänitykset ovat kuitenkin Yleisradion äänitteitä ja ääninauhoja, jotka eivät ole julkisessä käytössä.
Näistä äänitteistä ei ilmeisesti ole tehty kokoelmia kaupalliseen käyttöön, sillä muutamien suurimpien sekä klassiseen musiikkiin erikoistuneiden verkkokauppojen sivuilta ei löytynyt hakutuloksia hänen nimellään.
Runon nimi on Pirkon pyykkipäivä ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa: "Tätä ihanata päivää!". "Sitä ahkerata lasta" -säe aloittaa toisen säkeistön. Runo löytyy Urho Somerkiven ja J. F. Palménin kirjasta Lasten neljäs lukukirja (Otava, 1960).
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDASTA löytyy muutamia viitteitä asiasanalla International Accounting Standards: 1) Wiley IAS 2001 : interpretation and application /Epstein, Barry J., 2)IASC:n (International Accounting Standards Committee) toiminnan arviointia ja standardien vertailua suomalaiseen käytäntöön / Asta Manner Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja vuodelta 1987, 3)IASC:n suositusten mukainen tilinpäätös : erot suomalaiseen tilinpäätökseen ja erojen vaikutus tilinpäätösinformaatioon / Rokala,Antti vuodelta 1994, 4)Suomalaisen virallisen, YTN-oikaistun ja IAS-tilinpäätöksen erot ja niiden vaikutus tunnuslukuihin / Marko Karppinen vuodelta 1994. Kaksi viimeistä ovat pro gradu -töitä Vaasan yliopistosta. Em. teoksia on...
Yksinkertainen ohje sikurin käsittelyä varten: Ensin sikurin juuret pestään ja pilkotaan. Sitten ne paahdetaan tulella ja lopuksi jauhetaan. Tätä ennen on huomioitava, että sikurin juuri kehittyisi mahdollisimman mehukkaaksi kahvin valmistusta ajatellen, siksi kasvin kukkavarret on nuppuvaiheessa napsittava irti. Sikuria paahdettaessa juuren sisältämä vararavinto inuliini sulaa ja saa tumman ruskean värin.
Teoksessa Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit / Rousi, Aarne (WSOY 1997) kerrotaan tarkemmin sikurin sisältämistä ainesosista: Sikurin juuri sisältää vararavintona tärkkelyksen sijasta inuliinia. Tämä mykerökukkaiskasveille tyypillinen polysakkaridi muodostaa hajotessaan lähes pelkästään hedelmäsokeria, tärkkelys taas...
Trombosytemiasta löytyy tietoa kirjasta Veritaudit, toim. Ruutu, T., Rajamäki, A. ja Krusius, T. (artikkelista Juvonen, E. Essentiaalinen trombosytemia ja sekundaariset trombosytoosit). Duodecim 2000. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa saa Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Internetistä löytyy myös seuraava trombosytoosia käsittelevä suomenkielinen sivu http://195.236.0.10/ltk-root/fi/htm/ykt/ykt00371.htm
Netti ei tunnu olevan kovin hyvä tietolähde tämäntapaisessa tiedontarpeessa. Myös varsinaiset kirjallisuudenhistoriat mainitsevat Ursula Pohjolan-Pirhosen kovin lyhesti, jos ollenkaan.
Seuraavissa hakuteoksissa on hänestä ainakin jotain mainittuna: 1) Suomalaisia kirjailijoita. MMM. Otava 2004. 2) Suomen kirjailijat 1945-1980. 1985. (Muutaman rivin pienoiselämäkerta.) 3) Suomen kirjallisuus VIII, sivu 311. 1970. 4) Laajin esittely on teoksessa Kotimaisia naisviihteen taitajia. 1999.
Voit tavoitella Helsingin yliopiston kirjastosta ja Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta seuraavia teoksia, joista asia varmaankin selviää. Voi myös tehdä lähikirjastossa kaukolainapyynnön näistä kirjoista. Kaukolainaaminen on maksulllista, kysy lisää lähikirjastosta:
Ranta, Timo
Markkinoinnin peruskäsitteet ja niiden käyttö
Helsinki : [Helsingin kauppakorkeakoulu], 1993
(Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja. D, ISSN 0356-8164 ; 181)
Pastila, Tuukka
Brandin rakentaminen ja asemointi kansainvälisille markkinoille : case Valio Oy / Tuukka Pastila
Julkaistu: , 2002
Opinnäyte: Pro gradu -tiivistelmä : Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, markkinointi
Koskinen, Jan
Asemointi ja erilaistaminen kauppaketjujen kilpailukeinona. Hki...
Yleisimmin näiden paikkakuntien historiasta kertovat mm. kirjat: Kuusankosken kirja (92.875) ja Tehtaan tarina (64.1309), joka kertoo Voikkaan paperitehtaan vaiheista sisältäen kuitenkin paljon myös muuta paikallishistoriikkia.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada 16.12, jolloin myös ruotsinkielisessä almanakassa Ada siirtyi tälle päivälle.
Veeti ja Veetu ovat Fredrikin ja Ferdinandin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen...
"Hura hura häitä"–leikkiä on leikitty eri puolilla Suomea peruspiirteiltään samalla tavalla. Laulun sanoista ja melodiasta on sen sijaan runsaasti variaatioita.
Yhdet toisinnot löytyvät teoksista:
Ulla Lipponen: Din din doora – laululeikkejä (Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990).
Liisa Laaksonen: Lystiä leikkiä - perinnettä ja perinneleikkejä ([Hki] : Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1983).
Sanojen muita toisintoja voi tiedustella Kansanrunousarkistosta (kansanrunousarkisto@finlit.fi, puhelin: 0201 131 240).
Lähetämme mielellämme tarvittaessa myös viitteitä teoksista, joissa käsitellään lastenleikkejä ja lasten suullista perinnettä.
Suomen Pankissa rahan arvo on aina nimellisarvo. Tässä tapauksessa siis 100 mk. Saadaksesi asianmukaisen arvion rahoistasi, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään numismaatikkoyhdistykseen, lähimmän numismaatikkoyhdistyksen yhtystiedot löytyivät osoitteesta http://www.numismaatikko.fi/ .
