Inka on lyhentymä nimistä Ingrid ja Inkeri, jotka kumpikin pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Ingifridh. Se on puolestaan muodostunut Ing-jumalan nimestä ja kauneutta merkitsevästä sanasta frid. Suomen Inkeri-nimi on todella vanha, sen oletetaan olleen käytössä jo esikristillisellä ajalla. Inka tuli ilmeisesti ensin käyttöön Inkerin ja Ingridin lempinimenä ja yleistyi sittemmin myös itsenäisenä nimenä. Nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1973 lähtien.
Liljaa voidaan pitää sekä luontoaiheisena nimenä että suomalaisena vastineena Elisabeth-nimen englantilaisille hellittelymuodoille Lilian ja Lily. Elisabethin taustalla on heprealainen nimi Elisheba, joka tarkoittaa 'Jumala on valani'. Lilja-nimi on tullut Suomessa käyttöön 1800...
Kysymykseen on näemmä vastattu jo aiemmin, mutta harmillisesti vastaukseksi tarjottu linkki ei enää toimi.
Löysin toimimattoman linkin takana olleen sadun kopioituna monelle sivustolle, esimerkiksi täältä sen voi käydä lukemassa.
Tuolla sadun nimi on siis Satu revontulien synnystä.
Tulikettu on Itä- ja Pohjois-Suomen kansanperinteessä tunnettu myyttinen eläin, jolla on selitetty myös revontulia. Uskottiin, että revontulet syntyvät, kun tulikettu juostessaan iskee kylkiään puihin ja häntäänsä hankeen. Vastaavia uskomuksia on muillakin kansoilla, esimerkiksi Kanadassa uskottiin revontulten olevan peräisin karibun turkista lentävistä säkenistä.
Lähteitä:
http://www.coloria.net/tarinat/revontulet.htm
http://ilmatieteenlaitos...
Viipurista on saatavilla vanhoja karttoja, joissa näkyy esimerkiksi 1930-luvun kadut ja paikat. Ne ovat usein kuitenkin vain suomeksi. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy digitoituna vuoden 1929 osoitekalenteri ja liikehakemisto, josta löytyvät kaupungin yli 18-vuotiaat asukkaat sekä heidän osoitteensa ja ammattinsa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262789?page=1 . Uudempia versioita löytyy vapaakappalekirjastoista.
Viipurin pitäjäseura voisi osata kertoa enemmän kaupungin kadunnimistä tai mistä etsimänne luettelo voisi löytyä.
http://www.viipurinpitaja.net/
VirtuaaliViipuri-sivustosta voi myös olla apua. Sivustolle on koottu vanhoja karttoja, joissa näkyy vanhojen suomalaisten kadunnimien lisäksi...
Kalevala on Elias Lönnrotin 1830- ja 1840 -luvuilla suomalaisista muinaisrunoista koottu teos. Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Teos painettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835 ja toinen osa vuonna 1836. Tämä Kalevala jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Vuonna 1849 Kalevala ilmestyi lopullisessa asussaan 22 795 säettä käsittävänä jaettuna 50 runoon. Erotuksena ensimmäisestä painoksesta vuonna 1849 ilmestynyttä Kalevalaa alettiin kutsua nimellä Uusi Kalevala. Tämä painos tunnetaan nykyisin pelkkänä Kalevalana ja tästä on otettu lukuisia painoksia eri vuosina.(Lähteet: Otavan kirjallisuustieto, 1990 ja Pertti Anttonen: Kalevala-lipas, 1999)Suomalaisen...
Kirjan "The Oxford Dictionary of Quotations" (3.ed. 1986) mukaan sir Isaac Newton kirjoitti kirjeessään Robert Hookelle 5.2.1675:
"If I have seen further it is by standing on the shoulders of giants."
Tunnettuja suomenruotsalaisia kirjailijoita, joiden kirjoja on julkaistu sekä ruotsiksi että suomeksi, ovat esimerkiksi Lars Sund, Märta Tikkanen, Henrik Tikkanen, Bo Carpelan, Monika Fagerholm, Oscar Parland ja Fredrik Lång. Heistä löytyy tietoa Suomen kirjallisuuden historioista tai netistä esim. Hämeenlinnan Makupalojen sivuilta: http://www.makupalat.fi > kirjallisuus > Suomen kirjallisuus yleensä > kirjailijat.
Kesko sopi aikanaan tytäryhtiönsä Kauppiaitten Kustannus Oy kustannustoiminnan siirtämisestä Kynämies Oy:lle, joka on Yhtyneet Kuvalehdet Oy:n tytäryhtiö. Pirkka tuli osaksi Kynämiestä 2001. 2000 Yhtyneet Kuvalehdet tuli Kynämiesten omistajiksi 70 % osuudella. 2002 omistajuus nousi 100%. Sittemmin yhtiön nimeksi on tullut Otavamedia, https://otavamedia.fi/tietoa-meista/otavamedian-historia/
Kuolema savolaiseen tapaan -elokuvaa ei ole kirjastoissa VHS-videona eikä DVD-levynä.
Suomalaista elokuvaa Soittorasia, jossa ohjaaja ja käsikirjoittaja on Ismo Sajakorpi, löytyy VHS-videona kirjastoista.
On myös toinen elokuva nimeltään Soittorasia, ohjaaja Costa-Gavras, joka löytyy DVD-levynä eri kirjastoista.
Hei!
Reija Kaskiaho on nuortenkirjailija. Lisää tietoa hänestä löytyy sivuilta http://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=51 ja http://wsoy.fi/yk/authors/show/60 sekä teoksesta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4.BTJ 2004
"Oppiaineena fasismi" dokumentti ei ole saatavissa kirjastoista. Sitä on esitetty Teema-kanavalla 4 ja 6.10.12 ja nettikatseluaikakin on päättynyt 3.11.12. Ohjelmatietojen mukaan ei ainakaan lähiaikoina ole luvassa uusintoja.
Ylelle voi lähettää palautetta osoitteeseen: http://yle.fi/ohjelmat/info.
Etsimänne Aale Tynnin runo Hellaan laakeri löytyy ainakin Aale Tynnin runokokoelmasta Ylitse vuoren lasisen (1949). Lisäksi runon löytää Aale Tynnin kootuista runoista vuodelta 1977 (WSOY). Runo sisältyy myös esimerkiksi antologioihin Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996), sekä teokseen Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia).
Lähde:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Netistä löytyy hyviä vinkkejä työhakemuksen laatimiseen kuin myös yleensä työnhakuun ja työpaikkahaastatteluun sekä ansioluettelon tekemiseen.
Katso Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat -linkkikokoelmasta "Työnhakuoppaita" http://www.htk.fi/kirjasto/paikat3.htm , löydät varmasti tarvitsemaasi tietoa. Esim. Akateemiset rekrytointipalvelut http://www.aarresaari.net/mhakemus.htm ja Internetix http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/3yhteiskunta/tyonhaku/ind… nettisivuilla on työhakemusmalleja.
Kirjassa: Studia : studia-tietokeskus, Osa: Sanankäytön pikkujättiläinen / toimittaneet Hannu ja Janne Tarmio (Espoo : Weilin Göös, 1999) on kohtalaisen ajantasainen malli.
Kirjan voit saada kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta.
Satakirjastojen mobiilikirjastokortti haetaan kirjautumalla verkkokirjastoon https://satakirjastot.finna.fi/.
Sisäänkirjautumiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron ja siihen liitetyn nelinumeroisen PIN-koodin. Mobiilikirjastokortin viivakoodin löydät omista tiedoistasi kohdasta Kirjastokortit. Tee pikakuvake viivakoodista puhelimen valikkoon. Tällöin mobiilikortti löytyy helposti eikä tarvitse erikseen kirjaautua verkkokirjaston kautta.
Tarkempi ohje löytyy verkkosivuilta https://satakirjastot.finna.fi/Content/verkkokirjasto#onlinecards
Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771 - 1890 löytyy Helsingin yliopiston kirjaston sivulta http://digi.lib.helsinki.fi.
Kaupunginkirjastoissa, myös esim. Porin kaupunginkirjaston mikrofilmattuja sanomalehtiä voi lukea kirjaston mikrofilmihuoneessa. Luettelo lehdistä on osoitteessa https://satakirjastot.finna.fi/OrganisationInfo#85142.
Verkkolehtiä löytyy esim. Makupalat.fi -aihehakemistosta osoitteessa https://www.makupalat.fi/fi/k/603/hae?category=113760&sort=title&order=…. Esimerkiksi suomalaiset sanomalehdet, https://www.makupalat.fi/fi/k/118239/hae?category=118259&sort=title&ord…
Kysymykseesi ei löydy suoraa vastausta, eikä Mika Waltarin mahdollista homoseksuaalisuutta näytä käsiteltävän juuri Mika Waltaria käsittelevässä tutkimuksessakaan. Ainakaan löytämissäni lähteissä tällaiseen ei viitata. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että Mika Waltari oli avioliitossa ja hänellä oli lapsi, Satu Waltari, josta myös tuli kirjailija.
Mika Waltarista löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta suuri määrä vastauksia, joista löytyy viitteitä hyviin teoksiin Waltarista, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Etsi hakusanalla Waltari Mika.
Teoksista voitaisiin mainita vaikkapa
Envall, Markku, Suuri illusionisti. Mika Waltarin romaanit. WSOY 1994.
Kirjojen Suomi, toim. Juhani Salokannel. Otava 1996.
Mika Waltari -...
Seinäjoen kirjaston ensimmäisiä mangoja ovat olleet Katsuhiro Otomon Akira-sarjakuvat. Niistä ensimmäinen on hankittu syyskuussa 1995. Ennen manga-buumin alkua kirjastoissa ei paljon muita manga-sarjakuvia Akiroiden lisäksi ollutkaan.
Muiden kirjastojen tilanteeseen en pääse Internetin kautta käsiksi. Voisimme laittaa kysymyksen kirjastohenkilöstön sähköpostilistalle, mutta silloinkin vastaukset olisivat satunnaisia, kaikista kirjastoista tietoa ei olisi saatavilla kuitenkaan. Kysymääsi tietoa ei siis valitettavasti ole suoraan saatavilla mistään. Halutessasi voit tietenkin kysellä tietoa suoraan haluamistasi kirjastoista.
Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannassa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ jossa on tietoja käännöksista vuodesta 2000 lähtien, voi hakea kirjallisuuden lajityypin (genren) ja käännöskielen mukaan. Rikoskirjallisuus lajityyppinä ja saksan kieli käännöskielenä tehdyssä haussa löytyy 41 käännöstä http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Aikaisempia käännöksiä voi hakea käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Kysymyksen saksannetuista suomalaisista dekkareista on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=20b338a4-a…
Lista oli seuraavan näköinen :
Joensuu, Matti Yrjänä (6 teosta)
Kirstilä, Pentti (2...
Elokuvia voi hankkia ja ostaa seuraavista muun muassa seuraavista paikoista:
http://www.kava.fi/lahikuvassa/dvd.html
Tuotoksen kanssa solmittu sopimus antaa luvan käyttää tiettyjä elokuvateoksia opetuksessa
http://www.tuotos.fi/
http://www.tuotos.fi/teosluettelo.html
Herra Huuta ei Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tietojen mukaan ole levitetty DVD:llä.
Suomen kansallisfilmografian osasta 8 (s. 203) voi päätellä, että tämä johtuu tekijänoikeussyistä.
Keskimääräinen suomalainen käy kirjastossa 10,24 kertaa vuodessa (vuonna 2009) ja lainoja on keskimäärin 18,62 vuodessa (2009).
Kirjastotilastoja löytyy lisää täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/
Vaikka Kuittinen on vankasti pohjoiskarjalainen sukunimi, joka on ilmaantunut sinne jo 1600-luvun alkukymmenillä, nimeä ei voi pitää itäisenä, sillä Kuitti-aines esiintyy jo varhain läntisessä nimistössämme. Levikki ja äänneasu antavat aiheen epäillä nimeä ruotsalaisperäiseksi lisänimeksi.
Vaikka kuitti nykyään mieltyy lähinnä "todistukseksi maksun saamisesta, kirjalliseksi maksutodistukseksi", sanan alkuperäinen merkitys on ollut laajempi ja moniulotteisempi: turvallinen, varma, vapaa, turvattu (joltakin), vapautettu (jostakin), loppuun suoritettu, tasassa oleva, selvä, velkansa suorittanut, välinsä selvittänyt - pohjalla ilmeisesti latinan quietus, "rauhallinen, levollinen".
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomen...
