Kuten jo kysymyksessäsi toteat, 1734 vuoden lain rakennuskaari on vielä joltain osin voimassa. Löydät Rakennuskaaren ajantasaisen säädöksen Finlex-palvelusta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340002000
Humaliston istutusta ja kunnossapitoa koskeva 7 luku on muodollisesti voimassa, mutta käytännössä sitä ei sovelleta. Esim. Suomen Laki III -lakikirjaan rakennuskaaren 7 luvun pykälät on merkitty hakasuluilla, millä osoitetaan, että lainkohdat eivät ole oikeudellisesti relevantteja.
Tilannetta, jossa muodollisin perustein voimassa olevaa oikeusnormia ei sovelleta tai panna täytäntöön, vaikka sen tunnusmerkistö täyttyisikin, kutsutaan nimellä desuetudo (Tieteen termipankki https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:desuetudo...
Kysymys on hyvin laaja, mutta tässä lyhyesti muutamia seikkoja:
-Tietotekniikka on helpottanut ja nopeuttanut olennaisesti lainauksenvalvontaa, esim. myöhässä olevan aineiston seurantaa.
- Aineiston luettelointi ja aineistorekisterin ylläpito on tietotekniikan myötä nopeutunut ja tehostunut; kortistolaatikoista on voitu luopua.
- Aineiston valinta ja hankinta on kehittyneen tietotekniikan avulla voitu rationalisoida.
- Tietopalvelussa tietotekniikka on merkinnyt suurta muutosta, esim. se on mahdollistanut kirjastoaineiston reaaliaikaisen selaamisen kirjastossa ja myös internetin välityksellä kotona (esim. pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaku). Monissa kirjastoissa on mahdollisuus myös internetin välityksellä tarkistaa kotona omat...
Huonolta näyttää. Orimattilan kirjaston tietokannasta en löytänyt mitään ruotsinkielistä Pokemon-materiaalia. Muista Suomen kirjastoista etsiessäni löysin vain kaksi teosta:
-Barbo, Maria S. : Den officiella Pokemon handboken : av Maria S. Barbo / svensk text: Jan Malmsjö, Stockholm : Bonnier Carlsen, 2000
- Pokemon äventyr / text bearbetad av Michael Teitelbaum och Creative Media Applications, Inc. ; illustrationer av Leif Peng ; svensk text av Jan Malmsjö, Stockholm : Bonnier Carlsen, cop. 2000
Nämäkään eivät vaikuta varsinaisilta sarjakuvilta, mutta jos haluat, voit tilata näitä oman kotikirjastosi kautta kaukolainoiksi.
Keramiikasta ja sen historiasta löytyy kirjallisuutta sekä historian että taideteollisuuden kirjoista. Keramiikan historiasta: Huotarin ja Seppälän teos Kiinan kulttuuri, Fältin ym. teos Japanin kulttuuri, Kultakruunu ja höyhenviitta: Perun kolme vuosituhatta, Hyvösen teoksesta Suomalaista keramiikkaa.Suomalaisia keramiikkataiteilijoita löytyy Kalhan ja Leppäsen teoksesta Ruukuntekijästä multimediataiteilijaan. Lisäksi monista suomalaisista keraamikoista löytyy monografioita, samoin keramiikkatehtaista. Hakusanalla keramiikka löydät lisää kirjallisuutta Lapin kirjastojen yhteisestä tietokannasta www.rovaniemi.fi/aurora
Loru löytyy Marttisen runoteoksesta Äidin karkkipäivä (WSOY 2003, s.31). Runon nimi on Kevään vauva, syksyn vauva ja kysymäsi kohta on runon viimeinen säkeistö.
Lempi Jääskeläisen kirjat Hovin vallat ja Talonpoika ja hovinherra ovat jatkoa toisilleen ja molemmissa kerrotaan Parikkalassa sijainneesta Koitsanlahden hovista. Hovin vallat -kirjassa kerrotaan vuoden 1782 tapahtumista ja siihen liittyy ilmeisesti tuo kapina. Talonpoika ja hovinherra -kirjassa tapahtumat ulottuvat vuoteen 1858. 1822 pidettiin huutokauppa Koitsanlahden hovin vuokraoikeudesta. Huutokaupassa talonpojat yrittivät vuokrata hovia, mutta se ei onnistunut.
Eksistentialistisen kirjallisuuden käsite voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Se voidaan suppeasti määritellä kirjallisuudeksi, johon eksistentialistisella filosofialla on ollut vahva vaikutus. Laajemmassa mielessä käsite tarkoittaa kirjallisuutta, jossa keskeisesti käsitellään ihmisen olemassaoloon liittyviä kysymyksiä.
Sartren ja Camus’n teosten lisäksi kannattaa tutustua Simone de Beauvoirin, Samuel Beckettin, Jorma Korpelan, Marko Tapion, F.M. Dostojevskin ja Juha Mannerkorven tuotantoon. Myös Ernesto Sabaton Tunneli ja Franz Kafkan Oikeusjuttu ovat mielestäni hyviä esimerkkejä eksistentiaalisesta romaanista.
Lähteet: Hosiaisluoma, Kirjallisuuden sanakirja (Wsoy, 2003)
Teosten saatavuuden kirjastosta voi tarkistaa osoitteessa http...
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski). Lisätietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista löydät Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Yllä mainitussa sivustossa sanotaan nimekkeistä seuraavanlaisesti: ”Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei myöskään ole. Kirjastoasetuksessa käytetään yleisnimikettä kirjasto- ja informaatioala. Kukin korkeakoulu ja oppilaitos päättää itse käyttämästään nimikkeestä”.
Kirjastoalan koulutuspaikoista ja...
Kaivattu kirja saattaisi olla Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
Tässä hyviä ja perusteellisia kirjoja aiheestasi:
- Virrankoski, Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit
- Gulbrandsen, Pohjois-Amerikan intiaanit
- Andersson, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia
Gulbrandsenin kirja on Kannuksen kirjastossa, toiset löytyvät mm. Lestijärven kirjastosta:
http://www.lestijarvi.fi/kirjasto/
Finnkinon myyntijohtaja Kalle Peltola kertoo, että alun perin elokuvateattereissa on ollut taukoja. Se on riippunut elokuvan pituudesta.
- 60-70-luvuilla ne poistuivat vaiheittain, kun projektorit uusittiin. Siinä oli taustalla se, että elokuvat näytettiin projektorilta, jossa oli vain yksi filmikela. Sellaisen kesto on puolitoista tuntia ja monesti elokuvat ovat yli kaksi tuntia pitkiä. Kelan vaihdon ajaksi tarvittiin tauko.
Tauot poistuivat sittemmin tekniikan kehittyessä. Saleissa alettiin käyttämään kahta projektoria ja vaihto pystyttiin tekemään lennossa. Koska väliajat olivat tulleet katsomiskokemukseen teknisen syyn takia, ei nähty enää mitään syytä jatkaa käytäntöä. Kalle Peltola sanoo, että asiakkaista valtaosa haluaa...
Saa siteerata tarvittaessa koko runon. Suomen tekijänoikeuslain sitaattioikeutta käsittelevä pykälä 22 on sanamuodoiltaan harkitun väljä.
"Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
Sitaattioikeus on tarkoitettu tekijänoikeuden edelleen suojeleman aineiston käyttöön tilanteissa, joissa asian havainnollistamiseksi on välttämätöntä esittää suojattua sisltöä. Ilmaisu "tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" sallii myös koko teoksen lainaamisen, toisin kuin usein luullaan. Käytännössä koko teoksen lainaaminen tulee kysymykseen juuri runojen ja kuvien kohdalla, koska esimerkiksi maalaukseen viittaaminen näyttämällä siitä vain yhtä nurkkaa olisi epätarkoituksenmukaista.
Kun...
Jane Austenista on kirjoitettu paljon kirjoja, suurin osa tietysti englanniksi, tässä muutamia esimerkkejä:
Shields, Carol
Jane Austen
Weidenfeld & Nicolson, London, 2001
ISBN 0-297-64619-2
(elämäkerta)
Nicolson, Nigel
The world of Jane Austen
Phoenix Illustrated, Lontoo, 1997
ISBN 0-75380-017-9
(kertoo Jane Austenin asuinympäristöstä)
Jenkins, Elizabeth
Jane Austen - a biography
Indigo, London, 1996
ISBN 0-575-40057-9
(elämäkerta)
Halperin, John
The life of Jane Austen
Johns Hopkins University Press, Baltimore, 1996
ISBN 0-8018-5509-8
(elämäkerta)
Williams, A. Susan
Jane Austen
Wayland, Hove, 1989
ISBN 1-85210-419-8
(elämäkerta)
Cecil, David
A potrait of Jane Austen
Penguin, London, 1981
ISBN 0-14-005411-1
(elämäkerta)
Laski,...
Hei, löydät matkaoppaita kaikista haluamistasi kaupungeista (paitsi Stresasta) HelMetin kautta laittamalla hakuun sanan "matkaoppaat" ja kaupungin nimi. Stresasta tietoja löytyy varmastikin Italian matkaoppaista eli "matkaoppaat Italia" tai tarkemmin Pohjois-Italia.
Tarkenna hakua -linkin kautta voit rajata sanahakua etukäteen aineistolajin, kielen, kirjaston ja ilmestymisvuoden mukaan. Jos haluat muuttaa rajauksia jälkikäteen, käytä selaimen "Takaisin/Back" -painiketta.
Tulosluettelo järjestyy relevanssin mukaan. Voit jälkikäteen järjestää tulosluettelon ilmestymisvuoden tai aakkosjärjestyksen mukaan tai voit valita muun kuin relevanssijärjestyksen jo hakua tehdessäsi.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa pitkäniskainen.
Eija-Riitta Grönros kirjoittaa Kielikellossa 3/1994, artikkelissa Sävyt ja vivahteet, sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa.
"Kielessä on paljon sellaista sanastoa, jota sanakirja luonnehtii leikilliseksi. Leikillisiksi ja arkityylisiksi leimattujen sanojen raja on häilyvä, sillä leikillisyyden himmetessä sana vakiintuu usein arkikielen ilmaukseksi.
Kun leikinlasku ylittää hyväntahtoisuuden rajat, ollaan pian jo halventavien ilmausten puolella. Halventavuus voi olla joko sanan käyttäjän tietoisesti tarkoittamaa tai vain kohteen kokemaa. Toisinaan puhuja tai kirjoittaja itse pitää jotakin ilmausta neutraalina, mutta se, josta ilmausta käytetään, voi tuntea sanan hyvinkin...
Etsimäsi Elina Vaaran runo on nimeltään "Talven kevät" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Yön ja auringon kehät" (1937).
Runo löytyy myös mm. antologioista Suomen runotar I (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990) ja Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta (toim. Veikko Polameri, Otava, 1977).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Suomen runotar I (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990)
Mainitsemastasi Ylen ohjelmasta ”Satukirjaston aarteet” löytyi joitakin tietoja, mutta ei mainintaa siitä, olivatko sadut käännetty varta vasten ohjelmaa varten vai löytyisivätkö ne suomennettuna myös jostakin / joistakin kokoelmista. Ylen:n Muistikuvaputkessa julkaissut Rouva Ruudun vastaukset löytyvät ohesta, mutta valitettavasti linkki, josta pitäisi näkyä kunkin yksittäisen jakson tiedot ei toimi.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Satujen tunnistamista vaikeuttaa se, että satujen nimet ovat englanniksi eikä alkuperäisestä nimestä ole tietoa; tosin monissa suomenkielisissä kokoelmissa ei mainita sadun alkuperäistä nimeä....
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistosta löytyi ainakin seuraavanlaisia vuosien 1998-2000 välillä julkaistuja kriisityötä käsitteleviä kirjoja:
- KOULUN kriisitoimintamalli : tukiaineisto
peruskoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten
kriisityön kehittämiseen / Marie Rautava
(toim.). - Helsinki : Stakes, 1998. - 49, [28]
s. ; 30 cm. - (Aiheita / Stakes, ISSN 1236-9845
; 1997, 43)
- FRENCH, Marilyn
Kausi helvetissä : koskettava sairaskertomus /
Marilyn French ; suomentanut Eila Salminen. -
: Marilyn French ; suomentanut Eila Salminen. -
Jyväskylä ; Helsinki : Gummerus, 1999. - 291 s.
;...
Sanonta on käännös englannin kielen ilmaisusta "Ladies and gentlemen". Sanalle "lady" ei ole suomessa suoraa vastinetta, joka ilmaisisi saman asian kuin "gentleman", herrasmies. Sanaa "herrasrouva" ei meillä ole. Jos tervehdys haluttaisiin esittää mahdollisimman neutraalisti, käytettäisiin ehkä sanoja "hyvät naiset ja miehet". Nykyään tunnustetaan, etteivät kaikki ole naisia tai miehiä, joten ainoa täysin korrekti ja neutraali ilmaisu olisi "hyvät ihmiset", jota harvemmin kuitenkaan käytetään rituaalisissa tervehdyksissä käytetään. Sen sijaan kiertoilmaisuja "hyvät läsnäolijat" tai "arvoisat vieraat" käytetään yleisesti.
Heikki Poroila
