Seinäjoen kirjaston ensimmäisiä mangoja ovat olleet Katsuhiro Otomon Akira-sarjakuvat. Niistä ensimmäinen on hankittu syyskuussa 1995. Ennen manga-buumin alkua kirjastoissa ei paljon muita manga-sarjakuvia Akiroiden lisäksi ollutkaan.
Muiden kirjastojen tilanteeseen en pääse Internetin kautta käsiksi. Voisimme laittaa kysymyksen kirjastohenkilöstön sähköpostilistalle, mutta silloinkin vastaukset olisivat satunnaisia, kaikista kirjastoista tietoa ei olisi saatavilla kuitenkaan. Kysymääsi tietoa ei siis valitettavasti ole suoraan saatavilla mistään. Halutessasi voit tietenkin kysellä tietoa suoraan haluamistasi kirjastoista.
Haavikon ratsutalli -sarja ei ole jatkunut mainitsemasi
kirjan jälkeen. Voit lähettää kirjeen kirjailijalle hänen
kustantantajansa osoitteeseen: WSOY Bulevardi 12 00120 Helsinki. Ja kuoreen tietenkin nimi Merja Jalo. Kirjailija
vastaa sinulle, jos laitat mukaan postimerkin.
Aikakoneen http://www.aikakone.org/uudet.htm mukaan Eeva Andersson oli kirjoittamassa v.2001 sarjaan Viimeinen papitar -nimistä jatko-osaa, mutta ei se ole ilmestynyt. Tämä on tarkistettu luettelosta https://finna.fi joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista.
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjan kirjat ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä:
1. Luolakarhun klaani (1981)
2. Hevosten laakso (1982)
3. Mammutin metsästäjät (1985)
4. Tasangon vaeltajat (1990)
5. Luolien suojatit (2002)
Ainoa suomesta romaniaksi käännetty runoteos joka löytyi on Kanteletar. Runot ovat sekä suomeksi että romaniaksi. Kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta. Seuraavassa kirjan tiedot: Kanteletar : culegere de rune traditionale finlandeze / alcatuita de Elias Lönnrot ; antologie, traducere si note de ion stavarus si Lauri Lindgren ; studiu introductiv de Senni Timonen. Turku : Universitatea din Turku, 1985
Laulaja Meikku on Merja Hanell-Lihr, ja vuonna 1978 julkaistu LP on hänen ainoansa. Samana vuonna julkaistiin myös single, joka sisältää kappaleet "Ihana Anelma" ja "Ootan aamuun aikaiseen".
Meikku osallistui myös vuoden 1978 viisukarsintoihin Timo Kalaojan säveltämällä ja Katri-Helena Kalaojan sanoittamalla kappaleella "Ystävä".
Kansallisdiskografia Viola ja YLE:n äänitearkiston tietokanta Fono sisältävät tiedot kappaleista ja niiden tekijöistä, mutta levyllä soittaneista muusikoista ei ole julkaisuissa tarkempaa tietoa.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?esittaja=meikku
LP:t Ihana Anelma sekä euro- ja intervisiokarsintojen kokoelma
Viisut 78 ovat kuunneltavissa Spotify-palvelussa.
Ihana Anelma
https://play....
Aleksi Hihnavaara eli Mosku oli suomalainen. Sakari Kännön "Mosku"-elämäkerran mukaan Moskun vanhemmat ovat suomalaista sukua. Poromerkkejä on sekä saamelaisilla että suomalaisilla.
Sokeri-kikka liittyy kiertäjähermon eli vagushermon stimulointiin. Yksinkertaistetusti selitettynä stimuloitu vagushermo viestittää aivoille, että hikka on syytä lopettaa koska jotain tärkeämpää on meneillään. Häiritsevän hikan hoidossa on myös kokeiltu implantteja, jotka ärsyttävät sähköisesti kiertäjähermoa. Myös epileptisiä kohtauksia voidaan hoitaa kiertäjähermoa stimuloimalla.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hikka
http://mentalfloss.com/article/29674/what-causes-hiccups-and-why-does-s…
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-45731
Ihan kaikista kirjastoista et saa millään yhdellä haulla tietoa. Joitakin hakua helpottavia kanavia kuitenkin on:
Kaikkien maakuntakirjastojen (maakuntien keskuskirjastojen) yhteishaku löytyy osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
Pääkaupunkiseudun kirjastoilla on myös yhteishaku (tähän kuuluu muitakin kuin yleisiä kirjastoja) osoitteessa:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/pkseutu.htm
Kaikkien yleisten kirjastojen tietokantoja ei internetissä vielä ole, mutta ne jotka ovat löytyvät koottuna sivuille:
http://mainio.lib.hel.fi/aineistohaku.asp
Näissäkin on ns. kirjastokimppoja eli yhdellä haulla saa useamman eri kirjaston aineistotiedot.
Mustan tikarin veljeskunta -sarjaa on julkaissut suomeksi Viisas elämä -kustantamo. Kysyin sieltä, ilmestyykö 15. osa suomeksi. Sain vastauksen, että kustantamo painottaa nykyään julkaisuohjelmassaan hyvinvointikirjallisuutta, joten kyseistä kirjasarjaa ei enää suomenneta.
Perinteisessä käkikellossa ääni tulee kahdesta pienestä gedackt-pillistä. Käkikellon sisällä olevat palkeet työntävät ilmaa näiden pillien läpi kellon lyödessä. Englanninkielinen video perinteisen käkikellon toimintaperiaatteista löytyy seuraavasta osoitteesta: https://vimeo.com/79152913.
On olemassa myös pattereilla toimivia käkikelloja. Tällaisissa käkikelloissa ääni tulee nauhoitteelta.
Kuvassa on tosiaan Arabian leima, jonka alla teksti, jossa tulkitsin lukevan “käsinsorvattu” sekä jonkin sortin S-kirjainta muistuttava merkintä.
Vastaavanlaista leimaa ei löydy Desingmuseon hausta http://arabia.kokoelma.fi/haku.aspx En myöskään löytänyt vastaavan näköistä esinettä samaisella haulla etsimällä kukka-aiheisia esineitä.
Tiedustelin tunnistusapua Arabian esineistöä hyvin tuntevalta kollegaltani Vantaan kirjastosta ja hänen mukaansa leima vaikuttaa melko vanhalta ja kuulemma Sakari Vapaavuoren joissakin töissä on kirjaimet (usein kaiverrettuna) muodossa v S v. Esimerkkinä kuva jo aiemmin Hagelstam & Co huutokaupassa myydystä Sakari Vapaavuoren Arabian esineestä https://www....
Pääkaupunkiseudun aineiston hakuosoitteesta asisanoilla keltit ja mytologia sekä asiasanalla druidit löytyi seuraavanlaista aineistoa. Myytit ja legendat-nimisellä cd-rompulla on tietoa Stonehengestä, tätä romppua löytyy eri kuntien kirjastoissa. Kirja Stonehengestä: Sinnett, A: Stonehenge ja Egyptin pyramidit. Legenda Kuningas Arthurista - niminen video löytyy kirjaston kautta. Tällä hetkellä saatavissa on lähinnä englanninkielisiä kirjoja, mutta voit varmaankin kysellä lähikirjastosi käsikirjastokokoelman hakuteoksia, joiden artikkeleista voinee ottaa kirjastossa valokopioita. Suomeksi on ilmestynyt mm. Maja erämaassa (kelttiläisiä rukouksia) ja Kelttien viisautta ; nämä kirjat löytyvät lähikirjaston kautta. Aikakausilehdissäkin on...
Mielenterveyspotilaiden kuntoutumisesta avohoidossa löytyy sekä kirjallisuutta että aikakauslehtiartikkeleita. Aivan suoraan työhönne liittyvää aineistoa, jossa asiaa tarkasteltaisiin potilaan näkökulmasta, sen sijaan on vaikea löytää. Toisaalta teidän kannattaa kahlata aineistoa läpi hyödyllisten lähdeviitteiden ja vinkkien toivossa.
Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyy tiedot mm. seuraavista teoksista:
1) Leppänen, Jorma: "Mistä eheyttä mielen maisemiin? : tutkimus psykiatristen pitkäaikaispotilaiden selviytymisestä avohoidosta Kajaanissa." 1997. ISBN 951-800-243-6.
2) Nikkonen, Merja: "Piiriltä siviiliin : etnografinen tutkimus hoitamisesta psykiatristen pitkäaikaispotilaiden avohoitovalmennuksessa ja...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsinkielisiltä sivuilta löytyy IT-terminologian suomi-ruotsi-englanti -sanalista, tästä osoitteesta:
http://kaino.kotus.fi/www/ordlistor/dataordlista.html
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1077636718 löytyy asiasanoilla kirjat ja markkinointi 4 teosta, joista yksikään ei ole WSOY:n eikä Gummeruksen kustantama. Uusin teos on Vakkuri, Kai: Digitaalinen painaminen ja muita neuvoja omakustantajalle - Helsinki : Etelän kirja, 2003.
Artikkeliviitteitä aiheesta löytyy runsaasti mm. Helecon Mix -tietokannasta, joka on Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston ylläpitämä. Se sisältää tiedot kirjaston kokoelmista ja lisäksi sinne on tallennettu kotimaisten talousalan lehtien artikkeliviitteitä sekä tiedot Helsingin kauppakorkeakoulussa tehdyistä graduista. Helecon Mix on käytettävissä mm. Turun kaupunginkirjaston...
Runon Oodi Singerille on kirjoittanut alankomaalainen runoilija Paul van Ostaijen. Kokonaista kokoelmaa hänen runojaan ei ole suomennettu, mutta kysymäsi runo löytyy suomeksi käännettynä Kari Aronpuron esikoiskokoelmasta Peltiset enkelit. Kirjayhtymä 1964. Se on myös otettu mukaan lukion äidinkielen kirjaan nimeltä Uuden lukion äidinkieli 1: kurssit 1-3, 1984, s. 276-277.
Oiva Paloheimo on kirjoittanut novellin "Litistyneet lahnat", se ilmestyi v. 1948 kokoelmassa Tuonen virran tällä puolen sekä 1960 kokoelmassa Lapsia ja enkeleitä. Novelli sisältyy myös teoksiin Aikamme lukukirja 5a (1972), Korvessa ja valtateillä (1962) sekä Suomalaiset kertojat (1955). Muistaakseni se on humoristinen kuvaus pikkupojan kalastusyrityksestä.
Kallion kirjastossa toimi Lukinurkka vuosina 1993 - 2000. Se oli Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Erilaisen oppimisen keskuksen tiloihin Vilhonkadulle. Keskuksessa toimii Helsingin seudun erilaiset oppijat ry eli HERO, joka on yhdysjärjestö erilaisille oppijoille, heidän vanhemmilleen ja muille asiasta kiinnostuneille. http://www.lukihero.fi/index2.html
Erilaisen oppimisen keskuksen palvelut on tarkoitettu kaikenikäisille oppimisvaikeuksista kärsiville.
Kallion kirjastossa on edelleen informaatiopiste oppimisvaikeuksista, joka sijaitsee kirjaston ensimmäisessä kerroksessa. Pisteestä löytyy tietoa luki- ja oppimisvaikeuksista sekä esitteitä ja tiedotteita mm. Heron...
Hyvän kuvan aiheesta saa Hallituksen esityksestä eduskunnalle tuloverotuksen siirtohinnoittelua koskevaksi lainsäädännöksi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
Artikkeleja siirtohinnoittelusta sekä myös kirjallisuusviitteitä ajalta ennen uuden lain voimaantuloa 1.1.2007.
Esimerkiksi:
Mehtonen, Pekka (2005), Siirtohinnoittelu, tuloverotus ja konsernistrategiat – erityisesti strategisen suunnittelun dokumentoinnista ja reaaliargumentaatiosta. Edita.
Karjalainen, Jukka – Laaksonen, Sami, Siirtohinnoitteludokomentaatiosta Suomessa. – Verotus 3/2002 s 315–323.
Matikkala, Timo, EY:n siirtohinnoittelun vastaoikaisut mahdollistavan verosopimuksen sisältö ja vaikutus kansainvälisen yrityksen verotukseen. –...
