Get on! -antologia sisältää 101 rocklyriikan parasta Suomesta ja ulkomailta. Jokaisesta artistista/tekstistä on myös lyhyet kommentit.
Sisällysluettelo:
Esipuhe
1. Esi-isät ja rock'n'roll-kapinalliset
Hiski Salomaa: Lännen lokari
Hank Williams: Mansion on the hill
Billie Holiday: Strange fruit
Woody Guthrie: Pretty Boy Floyd
Frank Sinatra: I've Got You Under My Skin
Howlin' Wolf: Back Door Man
Carl Perkins: Blue Suede Shoes
Elvis Presley: Heartbreak Hotel
Chuck Berry: No Money Down
Timo Jämsen: Tuollainen tyttö
Tapio Rautavaara: Päivänsäde ja menninkäinen
2. Rauhaa ja rakkautta?
Bob Dylan: Like a Rolling Stone
The Beatles: A Day in the life
The Rolling Stones: Sympathy for the Devil
Martti "Huuhaa" Innanen: Elsa, kohtalon lapsi
Danny:...
Paras kanava lienee SPR:n vapaaehtoistoiminnan kautta: https://www.punainenristi.fi/tule-mukaan/ystavaksi . SPR:llä on vuosien takainen ystävä- ja tukihenkilötoiminnan perinne, jonka puitteissa myös laajaa kansainvälistä vankilatoimintaa. Yhteydenpito vankien kanssa saattaa vaatia perehtymisen, jotta saisi riittävästi tietoa ja ymmärrystä vankilan olosuhteista ja seikoista joita turvallinen lähestyminen edellyttää. SPR:n vankitoiminnassa mukana olleet järjestävät tulokkaalle perehtymisen ennen kuin ollaan vankien kanssa tekemisissä. Puhuttaessa kirjeenvaihdosta jo se seikka, onko asianomainen yhteydessä vankiin vain etunimellään vai koko nimellään ja oman identiteettinsä paljastaen ja omalla osoitteellaan vai jollakin muulla...
Täällä Pohjantähden alla -trilogian suomenkielisiä osia ei ole missään vaiheessa julkaistu erillisin alanimekkein varustettuina. Ruotsinkielinen Pohjantähti ei ole trilogian ainoa käännös, joka ei tyydy pelkkään osien numerointiin: esimerkiksi englannin- ja ranskankieliset tulkinnat antavat romaanisarjan toiselle ja kolmannelle osalle omat yksilölliset nimensä. Mitään varsinaista syytä tai selitystä tälle en Linna-kirjallisuudesta onnistunut löytämään, mutta arvelisin alanimekkeillä halutun hieman avata ja selventää romaanien tematiikkaa ulkomaalaiselle lukijakunnalle, jolle Suomen historian vaiheet eivät ole niin tuttuja kuin meille itsellemme, ja näin tehdä niistä houkuttelevamman tuntuisia.
Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on Terhi Viljanen selvittänyt henkirikoksia vuosina 1970-1979. Tutkimuksessa on tarkasteltu noina vuosina tehtyjä yli tuhatta henkirikosta ja selvitetty niiden syitä, tekoaikoja ja -tapoja, tekijän mielentilaa, tekijän ja uhrin välistä suhdetta sekä alkoholin vaikutusta tekoon. Tutkimus on tilastollinen. Julkaisun tiedot: Henkirikokset Suomessa vuosina 1970-1979 / Terhi Viljanen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 60, Helsinki 1983.
Asiakaspalautteesta lisäsimme toimituksessa myöhemmin vastaukseen viitteen seuraavasta teoksesta, joka ei ole vielä ilmestynyt: Ahonen, Hannu J. (salanimi, ennakkotieto), Henki lähti! : suomalaisia henkirikoksia. Kotka : T:mi Gibel, (Jyskä : Skoob). Arvioitu...
Jack Londonin teokset löydät varsin kattavasti pääkaupunkiseudun aineistohausta http://www.helmet.fi tekemällä haun tekijän nimellä. Sivulta http://sunsite.berkeley.edu/London/ löydät runsaasti tietoa Jack Londonista.
Paras lähde tutkimukseesi on Suomen Sukututkimusseura ja etenkin sen HisKi-tietokanta, johon on tallennettu Suomen seurakuntien väestötietoja, kts.
http://www.genealogia.fi/historia/
Tietokanta ei ole vielä kattava, mutta sitä täydennetään jatkuvasti. Mikäli et löydä etsimiäsi tietoja sieltä, kannattaa myös käydä läpi Sukututkimusseuran sivuille koottuja yhteystietoja tutkijoista, joilla voisi olla käytössä tarvitsemaasi aineistoa.
Sinikka Larjovaaran suomennos Esti dal -laulusta löytyy esim. nuotista Nuori kuoro 2 : 20 kuorosävellystä kuudelta vuosisadalta sopraano- ja alttoäänille / toim. Paavo Kiiski ja Erkki Pohjola (Fazer, 1974). Laulun nimi on suomeksi Iltalaulu. Nuotissa on laulusta kaksi eri suomennosta: Sole Kallioniemen ja Sinikka Larjovaaran.
Muistia, muistinmenetystä ja muistisairauksia käsitteleviä runokirjoja löytyy esimerkiksi Helmet-kirjastoista englanniksi melko niukalti. Haussa oleellisimpana tuli vastaan Roger McGoughin ”As Far As I Know” (2012), jonka alaotsikko on ”Moving poems on memory, love, ageing and youth”, eli vapaasti käännettynä liikuttavia runoja muistista / muistoista, rakkaudesta, ikääntymisestä ja nuoruudesta.
Proosapuolelta voisi suositella Lisa Genovan ”Still Alice” (suom. Edelleen Alice) vuodelta 2007, josta ollaan IMDB:n mukaan kuvaamassa parhaillaan elokuvaa, joka valmistuu vuonna 2015. Teoksessa nimihenkilö ja kertoja Alice sairastuu 50-vuotiaana Alzheimerin tautiin.
Lähemmäksi etsimäänne osuu varmaankin Michiganin yliopiston kirjaston vuonna 2013...
Heleena Savela kirjoittamassa Helsingin sanomien muistokirjoituksessa (17.3.2014) kerrotaan Jane Erkon o.s. Airola syntyneen Helsingissä 9. maaliskuuta 1936. Artikkelissa hänen kerrotaan harrastaneen koulutyttönä taitoluistelua Väinämöisen kentällä kotinsa lähellä Töölössä. Vanhempia ei tässä kirjoituksessa mainita eikä Jane Erkkoa ole Kuka on kukin -teoksessa. Teoksessa Puromies Anu,Tähtiä jäällä kerrotaan Erkon työstä taitoluistelun parissa, mutta hänen taustastaan ei kirjoiteta. Hän toimi aktiivisesti taitoluistelun hyväksi ja oli mm. taitoluisteluliiton puheenjohtajana. Tieto voisi ehkä löytyä Urheilumuseon kokoelmista, yhteystiedot: Valimotie 13a, 5. krs, 00380 Helsinki, 09 434 2250, urheilumuseo(at)urheilumuseo....
Jane Austenista on kirjoitettu paljon kirjoja, suurin osa tietysti englanniksi, tässä muutamia esimerkkejä:
Shields, Carol
Jane Austen
Weidenfeld & Nicolson, London, 2001
ISBN 0-297-64619-2
(elämäkerta)
Nicolson, Nigel
The world of Jane Austen
Phoenix Illustrated, Lontoo, 1997
ISBN 0-75380-017-9
(kertoo Jane Austenin asuinympäristöstä)
Jenkins, Elizabeth
Jane Austen - a biography
Indigo, London, 1996
ISBN 0-575-40057-9
(elämäkerta)
Halperin, John
The life of Jane Austen
Johns Hopkins University Press, Baltimore, 1996
ISBN 0-8018-5509-8
(elämäkerta)
Williams, A. Susan
Jane Austen
Wayland, Hove, 1989
ISBN 1-85210-419-8
(elämäkerta)
Cecil, David
A potrait of Jane Austen
Penguin, London, 1981
ISBN 0-14-005411-1
(elämäkerta)
Laski,...
Ota yhteyttä Suomen Rautatiemuseoon. Museo tosin sijaitsee Hyvinkäällä. Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää
Puhelin: 0307 25241, Fax: 0307 25240, e-mail info@rautatie.org
Nupukkaa (nutukkaa) en ikävä kyllä hakuteoksista onnistunut löytämään. Lähimpänä tätä nimeä Ella Rädyn ja Pentti Alangon Viljelykasvien nimistössä lienevät lutukka ja nukula, mutta niistä kumpaakaan tuskin voi nimittää alkuperältään venäläiseksi. Yrtin ulkoisista tuntomerkeistä voisi olla apua tietoa etsittäessä, sillä - niin kuin Viljelykasvien nimistö huomauttaa - maamme eri osissa käytetään monista kasveista eri nimiä, ja toisaalta samaa nimeä voidaan käyttää aivan eri lajeista.
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/lutukka
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/nukula
Välimeren seudulta kotoisin olevaa hyvänheikinsavikkaa käytetään pinaatin tapaan. Vihanneksena siitä hyödynnetään nuoret lehdet. Keväällä...
Yleisradiossa selviteltiin asiaa ja sieltä kerrottiin, että Äänilevystön superetsivä sai biisin paikannetuksi. Kyseessä on Matterhorn Projectin kappale nimeltään "Muh!". Ja tästä Muh!:sta on sitten Maatalousradion vekkuleiden toimesta askarreltu tunnusmusiikki.
Netissä näkyy olevan biisikin saatavilla, ja julkaisuvuodeksi mainitaan 1985.
http://www.youtube.com/watch?v=57MOf8IkH7Y
http://www.discogs.com/Matterhorn-Project-Muh-Moophonia/master/153666
Alli Nissisen runoja on ainakin alla olevissa kirjoissa:
- Hopeakauha : valikoima satuja, kertomuksia ja runoja / Alli Nissinen (1938)
- Hämyhetkinä : joulukirja lapsille. 1, Runoja ja kertoelmia eri tekijöille / kertoelmat suom. A-a ; runot kirj. Immi Hellén ja Alli Nissinen (1898)
- Palleroisille iloksi: 1-5 / Alli Nissinen (1891, 1893, 1895, 1897, 1902)
- LASTEN TOVERINA / ALLI NISSINEN (1916)
Lisäksi yksittäisiä runoja on tosiaan mm. aapisissa ja koulujen lukukirjoissa, mm. näissä:
- Kultainen lukukirja / Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen
- Aapiskukko / Aarni Penttilä
- Hyvästi aapiskukko / Aarni Penttilä
Lukuisia Nissisen runoja on myös sävelletty lauluiksi: Suomen kansallisdiskografia Viola löytää 166 Nissisen runoon...
Ikävä kyllä Kindlessä ei ole mahdollista lukea kirjaston e-kirjojen käyttämiä drm-suojattuja pdf- tai epub-tiedostomuotoisia kirjoja. Drm-suojaus vaatii Adobe Digital Editions -ohjelman.
Kindleä varten tiedostot pitäisi muuttaa Kindlen tukemiksi mobi-tiedostoiksi, mutta drm-suojauksen vuoksi sitä ei kirjaston kirjoille voi tehdä.
Länsimaisen taidemusiikin yleisellä tasolla esittäviä teoksia on julkaistu Suomessakin useita. Tässä muutamia ehdotuksia suomenkielisiä teoksia, joita kannattaa kirjastossa vielä vertailla omia tarpeita ajatellen. Englanninkielisiä kirjoja on julkaistu vielä enemmän, jos näistä ei sopivaa löydy.
Tavallisimmat italiankieliset tempomerkinnät on suomennettu esimerkiksi Wikipedian artikkelissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tempo. Näitä löytyy lisää kaikista musiikin yleishakuteoksista.
Andante : Klassisen musiikin tietosanakirja (WSOY 2002) - Aakkosellinen hakuteos.
Burrows: Klassinen musiikki (WSOY 2007) - Erittäin tiivistietoinen yleishakuteos, joka ei sovellu syvempää tietoa hakevalle.
Palas: Taidemusiikki tutuksi (Otava 2002) - Tämä teos...
Marja Kurkelasta ei kovin paljon löydy tietoa. Meillä on kuitenkin täällä Tampereen kaupunginkirjastossa hänestä kerättynä lehtileikkeitä, jotka saa lainaan viikoksi. Lehtileikkeitä voi pyytää virkailijalta.
Marja Kurkela on kirjoittanut myös teoksen Toinen nainen vasemmalta, 1977.
Suomen kirjailijat -matrikkelista Kurkelasta löytyy myös lyhyt selostus.
Tällä hetkellä yksikään suosituista Suomessa toimivista e-kirjapalveluista (kuten BookBeat, Nextory, Storytel) ei näytä tarjoavan mahdollisuutta lukea e-kirjoja perinteisillä lukulaitteilla. Elisa-kirja -palvelu on ilmeisesti tällaisen mahdollisuuden aikaisemmin tarjonnut, mutta senkin toiminta loppui pari viikkoa sitten, kun se yhdistyi BookBeatiin. On tietysti mahdollista hankkia e-kirjoja yksittäiskappaleina (esimerkiksi https://www.ellibs.com/fi/ tai https://www.adlibris.com/fi/kampanja/e-kirjat) ja lukea niitä lukulaitteella, mutta jos olet kiinnostunut nimenomaan edellä mainittujen kaltaisista e-kirjapalveluista, näyttää lukulaitteita suosivan lukijan vaihtoehdot olevan tällä hetkellä vähissä.
Vuosina 1980-1991 on tytöille annettu 872 Iina nimeä ja 142 Ina nimeä.
Vuosina 1965-1981 elossa olleilla on ollut 766 Iina nimeä ja 248 Ina nimeä
Vertauksen vuoksi:
Vuosina 1980-1991 on pojille annettu 12781 Ville nimeä, vuosina 1965-1981 on käytössä ollut 10381 Ville nimeä
Lähde: Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeeseen.
Valitettavasti en ole löytänyt uudempaa tietoa.
Listoja suosituimmista lasten nimistä löytyy osoitteista:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu99.htm
http://www.vauva.helsinkimedia.fi/nimipankki/
Maanantaisin on Töölön kirjastossa maksuton asianajajaneuvonta klo 17.00-19.30.
Kannattaa varmaan käydä siellä kysymässä asiaa, he neuvovat
miten kannattaa toimia.
Töölön kirjasto, Topeliuksenkatu 6 00250 Helsinki
puhelin 310 85025.
Lakiasiat ovat mutkikkaita, joten on paras turvautua asiantuntijoitten tietämykseen.
