Samaa asiaa on kysytty englanninkielisellä Doors-keskustelupalstalla, ja vastauksen mukaan pätkät ovat Edward S. Curtisin elokuvasta "In the land of the head hunters" (1914):https://www.reddit.com/r/thedoors/comments/16rxqpt/original_source_of_the_american_native_pplElokuvasta käytetään myös nimeä "In the land of the war canoes". Tämä mykkäelokuva ei ole dokumenttielokuva. Se löytyy verkosta. Siitä on tehty myös restauroituja versioita. In the land of the head hunters (elokuvan kesto 40:05):https://www.youtube.com/watch?v=73u7eugbbu8 Elokuvan restauroitu versio, johon on lisätty John Brahamin elokuvan esitykseen säveltämä musiikki (elokuvan kesto 1:06:34):https://www.youtube.com/watch?v=IcRXw4fdyYE Return to the land of the...
Voisin suositella kokeilemaan näiden kirjailijoiden teoksia, ovat samantyyppisiä: Jo Nesbø, Jussi Adler-Olsen, Stefan Ahnhem, Erik Axel Sund ja suomalaisista Max Seeck.
Jos ei nyt ihan romahda , niin kaikki ainakin tuntui mielettömältä Veijo Meren Mannerheim-kirjassa sivulla 179.Mannerheim oli kuumeinen 39,5, sairaalahoidon tarpeessa ja hänen on pakko ratsastaa. Kaiken huipuksi hänen kouluttamansa oma hevonen ammutaan kuoliaaksi hänen altaan.TEKIJÄ Meri, VeijoTEOS C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka / Veijo Meri ; [työryhmä: Sampo Ahto, Tarmo Mäki-Kuutti, Mauno Saari] ; [asiantuntijat: Yrjö Blomstedt, Matti Klinge]PAINOS 4. painos - 6. painos 2003Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1994ULKOASU 468 sivua : kuvitettu
Vuoden 2024 julkaisu ei ole fyysinen julkaisu:https://themusicalheritagesociety.com/products/early-sonatas-for-the-pianoforte-eugene-list-piano?_pos=1&_sid=ad97ddb08&_ss=rEn löytänyt vuonna 1966 julkaistua LP-levyä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisestä Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiFinnan aineiston tarjoajat:https://finna.fi/Content/organisationsÄänitteen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/6558553-Eugene-List-Gary-Kirkpatrick-Early-Sonatas-For-The-Pianoforte
Saksalaisen säveltäjän Engelbert Humperdinckin lauluteoksista löytyy suomeksi ainakin "Lasten iltarukous", Hilkka Norkamon käännös oopperan Hannu ja Kerttu laulusta "Abends will ich schlafen gehen".Jos tarkoitat englantilaista laulajaa Arnold Dorseya, hänen esittämistään sävellyksistä on levytetty suomeksi ainakin seuraavat:"Can't Help Falling in Love" nimellä "Jos alkaa saan uudestaan", suomennos Sauvo Puhtila."Can't Take My Eyes off You" nimellä "Kai vielä katsoa saan", suomennos Jyrki Lindström."The Last Waltz" nimellä "Viimeinen valssi", suomennos Jyrki Lindström."Man without Love" nimellä "Milloinkaan en löydä samanlaista", suomennos Juha Vainio."Quando quando quando" nimellä "Milloin milloin milloin", suomennos Kari Tuomisaari."...
Suomen Kirjailijaliiton sivuilla kerrotaan, että agenttien palkkiot ovat usein provisio myynnistä, lisää tietoa palkkioista löydät Kirjailijaliiton sivulta, jossa luetellaan myös Suomessa toimivat kirjallisuusagentuurit: Agentuuri vai neuvottelenko itse? - KirjailijaliittoKotimaiset kirjamarkkinat ovat hyvin pienet, joten usein agentit tulevat kuvioon lähinnä siinä vaiheessa kun kotimaisen kirjan käännösoikeuksia markkinoidaan ulkomaisille toimijoille esimerkiksi kansainvälisillä kirjamessuilla. Kotimaisilla markkinoilla agentit eivät samalla tavalla toimi kuin isommilla kielialueilla.Mitään yleispätevää tietoa ei ole siitä millaisia markkinointisuunnitelmia kustantamot kirjailijoilleen laativat tai miten paljon kustannuksiin osallistuvat...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamaasi runoa. Välitin kysymyksen myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien postituslistalle, mutta sitäkään kautta vastausta ei löytynyt. Jos vinkki vielä tulee, palaan asiaan!
Boris Pasternakin runosta Hamlet on ainakin kaksi suomennosta. Yksi kuuluu Tohtori Živagon runoihin ja sisältyy siis teokseen Tohtori Živago (s. 307) ja teokseen Tohtori Živagon runot (1958). Runon on suomentanut Arvo Turtiainen.Marja-Leena Mikkola on myös suomentanut runon. Suomennos sisältyy Mikkolan kokoamaan ja suomentamaan Pasternakin runojen kokoelmaan Sisareni, elämä: runoa (2003).
"World League for Sexual Reformille" löytyi käännös "sukupuolisuhteiden uudistamiseksi perustettu maailmanliitto", ks. Valvoja-aika 1.5.1933. Oletan, että myös Suomen Sosialidemokraatti -lehdessä 8.7.1928 ilmestynyt juttu Seksuaalikysymykset nykyaikana käsittelee liiton kokousta, vaikka en huomannutkaan tekstistä mainintaa liiton nimestä. "Sukupuolikysymys", "sukupuolisuhteet" ja "siveellisyys" tuntuisivat olevan hedelmällisiä hakusanoja, kun etsitään aihepiiriin liittyvää tekstiä vanhemmista aineistoista.Sosiaalihygienia- tai sosialihygienia-käsite esiintyy 1900-luvun alun lehdissä sellaisenaan, ks. hakutulos. Myös sanoja "yhteiskuntaterveysoppi", "yhteiskuntahygienia" ja "kansanterveys" on käytetty. Sosiaalihygienian alaan tuntui...
Voit etsiä Seinäjoen kaupunginkirjaston aineistoja verkkokirjastosta eepos.finna.fi. Kirjoita etsimäsi kirjan nimi, tekijän nimi tai aihe hakukenttään. Verkkokirjastossa on kaikkien Eepos-kirjastojen aineistot. Voit rajata hakutulosta Seinäjoen kirjastoon valitsemalla "Rajaa hakua" -kohdasta.
Toni Edelmannin sävellys "Miten ja miksi" löytyy nuottikokoelmasta Teatterilauluja. Nuottia löytyy useasta Keski-kirjastosta, mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. Voit tarkistaa saatavuuden ja halutessasi tehdä varauksen verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.170752?sid=5261384239.
Teksti “And the day came when the risk to remain tight in a bud was more painful than the risk it took to blossom." on peräisin ilmeisesti kirjailija Anaïs Ninilta (1903-1977).Lähde: Goodreads
-Ainoa Helmet-kirjastoista löytyvä historiikki on Mercedes-Benz milestones, joka on sekä saksan- että englanninkielinen-Varastokirjastosta voi tilata kaukolainaksi kirjan Mercedes-Benz W 123, joka on täysin saksankielinen-Teos Mercedes löytyy Tampereen, Alavuden ja Rauman kirjastoita, myös niistä kirjan voi tilata kaukolainana. Kirjan kielinä ovat englanti, saksa ja ranska
Elonet-tietokannan mukaan American gigolo on esitetty ensimmäisen kerran Suomen televisiossa vuonna 1989. SIlloin mtv3-kanavalla.Lähde:Elonet : American gigolo
Hän oli taidemaalari ja Turun Sanomien toimittaja (ja myöhemmin myös päätoimittaja) Weikko Ferdinand Puro (1884-1959). Hän aloitti Turun Sanomissa vuonna 1911 ja toimi ensin piirtäjänä ja taidenäyttelyiden arvostelijana:https://fi.wikipedia.org/wiki/Weikko_PuroLisää tietoa löytyy Harri Kalpan kirjasta "Sanansaattajana Auron rannoilla - Turun Sanomat 1905-1985" (Turun Sanomat 1984).
