Maanmittauslaitoksen karttamerkkien selitteessä kaksi pystyviivaa keltaisella pohjalla maastokartassa merkitsee niittyä: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2025/09/maastokartta_karttamerkkien_selite_2025.pdf. Kiville kyseisessä dokumentissa annetaan kysymyksessä mainitut kolme eri merkkiä niiden merkitystä erittelemättä. Karttaselain-sivuston syvyyskarttamerkkien esittelyssä ne eritellään vedenalaiseksi, vedenrajassa olevaksi ja vedenpäälliseksi kiveksi: https://help.karttaselain.fi/fi/articles/10851376-syvyyskarttamerkit.Suunnistuskartassa kivet merkitään koon mukaan isommilla ja pienemmillä mustilla pisteillä: https://www.suunnistusliitto.fi/system/wp-content/uploads/2024/04/...
Se näyttää olevan idätetyistä soijapavuista valmistettua tofua, https://shop.vegetableandbutcher.com/blogs/more-than-food/what-is-sprou… Soijapavut lähtevät kasvattamaan itua, kun niitä liotetaan.Tofun saatavuudesta voi kysyä esimerkiksi Vegaanihaasteesta, https://vegaanihaaste.fi/, info@vegaanihaaste.fi
Väestön liikehdintään lienee ollut useita syitä. Kirkon roolia sodanjälkeisessä Itä-Karjalassa voi tutkia esim. perehtymällä Aarne Ylä-Jussilan väitöskirjaan Heimo, uskonto ja isänmaa: kirkollinen kansallistamistoiminta Itä-Karjalassa 1941–1944 (2020). Se on luettavissa vapaasti verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3569-4
Talvi- ja jatkosodan muistoristejä sivutaan usein alan kirjallisuudessa, laveimmin Lauri Jäntin ja Christer Karnilan teoksessa Kunniamerkit ja niiden käyttö (WSOY 1991). Teoksessa kerrotaan jatkosodan muistoristien lyöttämisen tulleen mahdolliseksi vasta noin kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen, ja ensimmäisenä 1953 valmiiksi saatiin Rukajärven suunnan muistoristi. Perässä seurasi rannikkojoukkojen muistoristitoimikunta, ja 1955 17.D, 8.D. ja 9.D. Tällöin havahduttiin lyöttämisperusteiden vakiintumattomuuden, heraldisen asun häilähtelyn ja käyttöohjeitten puutteen aiheuttamiin ongelmiin. Näitä haasteita ratkomaan perustettiin 1956 jatkosodan muistoristien keskustoimikunta ja jalkaväenkenraali E. Heinrichsin johtama jatkosodan...
Täysin kuvauksesi kaltaista kirjaa en onnistunut löytämään, mutta hyvinkin samankaltaiselta vaikuttaisi esimerkiksi Diane Duanen "Haluatko velhoksi?" (suom. 2003), joka on Velhonuoret-sarjan avausosa. Sen taikuudesta tietämätön päähenkilö löytää kirjastosta kirjan, joka osoittautuu velhouden oppikirjaksi. Protagonisti alkaakin opiskella velhoutta ja päätyy lopulta myös toiseen ulottuvuuteen, mutta varsinaista sisäoppilaitosta tai taikakoulua teos ei ilmeisesti sisällä.Toinen mieleeni tullut vaihtoehto on Reeta Aarnion "Maan kätkemät" (2008), jossa päähenkilö löytää kirjastosta oven, jonka kautta hän päätyy salaperäisille taikatunneille. Myös tämä on sarjan ensimmäinen osa.Taikakouluihin sijoittuvista kirjoista on kysytty palvelusta...
Valitettavasti emme löytäneet nimeä tälle iskelmälle. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kappaleesta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tämä joulunuotti löytyy F-kustannuksen nuottikirjoista: Suuri joululaulukirja, Kauneimmat joululaulut, Valkea joulu ja Suuri toivelaulukirja 18. Tähän kysymykseen vastaamisessa olisi voinut auttaa myös lähin kirjasto, josta kannattaa tiedustella näitä nuotteja.
Suomi on useana vuonna peräkkäin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n World Happiness Report -raportissa:Muun muassa seuraavat tekijät ovat edesauttaneet Suomen kärkisijoitusta kyseisen raportin paremmuusjärjestyksessä:Korkea elintaso: Suomi sijoittuu korkealle bruttokansantuotteella mitattuna, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on hyvä taloudellinen tilanneSosiaalinen tuki: Suomalaiset kokevat saavansa tukea yhteisöltään ja läheisiltäänVapaus: Suomessa on korkea henkilökohtainen vapaus tehdä elämänvalintojaTerveys: Suomalaisilla on pitkä elinajanodote ja hyvä terveydenhuoltojärjestelmäKorruption vähäisyys: Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maistaLuottamus instituutioihin: Suomalaiset luottavat vahvasti yhteiskunnan...
Kyllä. Varroapunkkia on tavattu Suomenkin mehiläistarhoilla 1980-luvulta alkaen. Suomalaiset mehiläistarhaajat ja Ruokavirasto tekevät aktiivisesti työtä varroapunkin torjumiseksi. Ahvenanmaa on ollut EU:n komission päätöksellä virallisesti vapaa varroapunkkitartunnoista. Heinäkuussa 2021 Ahvenanmaan koillisosassa sijaitsevassa Brändön kunnassa kuitenkin todettiin varroatartunta kahdella mehiläistarhalla. Ruokavirasto seurasi tilannetta.Lähteet:Meihiläistaudit - Suomen mehiläiskasvattajien liittoVarroapunkkiVarroapunkki Ahvenanmaalla
Mika Waltarin lehdissä olleita matkakertomuksia on ilmestynyt "Matkakertomuksia - Mika Waltarin matkassa 1927-1968" WSOY 1988. Waltarin matkakirjoja ovat "Lähdin Istanbuliin - totta ja tarua Euroopasta 1947" WSoy 1948 ja "Yksinäisen miehen juna " Wsoy 1929.
20.12.1979 oli torstai.Tuon päivän Helsingin Sanomat kertoo, että sää oli Etelä-Suomessa laajoilla alueilla selkeää. Lämpötila oli -15 ja - 25 asteen välillä. Rannikolla pilvisyys kuitenkin lisääntyi ja paikoin oli heikkoa lumisadetta, lämpötila oli enimmäkseen -7 ja -13 asteen välillä.HS/Aikakone
Oheisista lähteistä kerätyn tiedon mukaan jäähdytysvettä ei päästetä takaisin järveen vaan se kierrätetään. Lämmennyt vesi voidaan jäähdyttää uudelleen kierrättämällä se takaisin kaukojäähdytyslaitokselle, jossa järvestä tuotava kylmä vesi (tai tarvittaessa vedenjäähdytyskoneet ja lämpöpumput) viilentää sen uudelleen, tai ohjata veden lämmönnousu kaukolämpöverkkoon, jossa lämpöä voidaan hyödyntää eri kohteiden lämmityksessä.Kuopiossa toimii harvinainen vapaajäähdytysjärjestelmä - www.sahkoviesti.fiYmpäristöystävällistä kaukojäähdytystä Savilahden alueen kiinteistöille – KestävyysloikkaItä-Suomen yliopisto osaa tarvittaessa vastata alueen ympäristötutkimukseen liittyviin kysymyksiin : Ympäristö- ja biotieteiden laitos | Itä-Suomen yliopisto
Outi-kirjastoista löytyy Erik Lindströmin sävellyksiä -kokoelma, jossa on myös Virran viemää -kappale. Nuottikokoelman voi kaukolainata, kysy kaukolainaamisesta omasta kirjastostasi. https://finna.fi/Record/outi.322393Nuotti on myös Kansallisarkistossa ja Musiikkiarkistossa, mutta tuo Outi-kirjastojen nuotti on helpoiten saatavissa.
"Voi, che sapete" on Cherubinon aaria Mozartin oopperasta "Figaron häät" (Le nozze di Figaro, KV492), sen toisesta näytöksestä. Nuotinnos lauluäänelle ja pianolle sisältyy koko oopperan pianopartituuriin ja myös lukuisiin laulu- ja aariakokoelmiin, esimerkiksi seuraaviin:Arien-Album : berühmte Arien : mit Klavierbegleitung. Für Sopran (Peters, [19-?])Audition songs for female singers. Classical greats : ten classical songs and arias ideal for auditions (Wise, 2006)Operatic anthology : celebrated arias from operas by old and modern composers : in five volumes. Vol. 2 : mezzo-soprano and alto (Schirmer, [19-?])Nuotteja löydät myös verkosta, esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org), esimerkiksi:https://ks15.imslp.org/files/...
Barbara Kramer on kirjoittanut vuonna 2003 englanninkielisen elämäkerran Toni Morrisonista.Kirjan nimi on Toni Morrison : a biography of a nobel prize-winning writer. Valitettavasti kirjaa ei ole suomalaisissa kirjastoissa. Linkki WorldCat hakutulokseen. Kirjan voisi tilata kaukolainana tai amazon.com kaupasta.Morrison on itse kirjoittanut esseekokoelman elämästään, Toiseuden synty : rodusta, rajoista ja kirjallisuudesta. Linkki helmet hakutulokseen.
Junanvaunujen ulkopuolella oli ennen vanhaan portaita ja muita ulokkeita, joissa oli mahdollista seistä junan liikkuessakin, ks. kuva. "Jäniksenä" matkustaminen on ollut rautateillä aina tuttua, ks. esim. Uusi Rautatielehti 15.1.1912 tai Kansan kuvalehti 30.6.1933. En löytänyt mainintaa pummilla matkustamisesta juuri portailla seisten, mutta varmasti se oli mahdollista.Rautatiemuseosta kerrottiin seuraavaa: Ilman lippua / pummilla (tai ”pommilla”, kuten nähtävästi ennen sotia puhuttiin) on pyritty matkustamaan junaliikenteessäkin eri tavoin ja hyvin pitkään, ellei aina. Ilmiö ei ole siis millään tavoin uusi.Tästähän löytyy esimerkkejä vanhemmista lehdistä:”Neljä pinnaria matkusti vaunun katolla Savonlinnasta Pieksämäelle” (Sisämaa, 2....
