Joitakin vinkkejä voit saada nettisivuilta romanien kirjoittamista kirjoista
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/mustalai.htm
sekä saamelaisesta kirjallisuudesta http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/
http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/
Tässä olisi kirjoja Italian mafian historiasta:
1) Lappalainen, Tomas: Maffia
(T. Fischer, 1999)
2) Sennis Eriksson, Livia: Det hedervärda samfundet: historien om Cosa Nostra
(Legus, 1995)
3) Ahtokivi, Ilkka: Joten me päätimme tappaa hänet: mafian historia
(Otava, 1994)
4) Saari, Ilkka: Tauti nimeltä mafia
(Hanki ja jää, 1992)
5) Lounekari, Merja: Sisilian mafia: synty, kehitys ja muotoutuminen yhteiskunnalliseksi instituutioksi
(Suomen rauhantutkimusyhdistys, 1991)
6) Peltonen-Rognoni, Pirkko: Ihmeellinen Italia
(WSOY, 1994)
7) Morton, James: Gangland international: an informal history of the mafia and other mobs in the twentieth century
(Warner Books, 1999)
Kirjojen saatavuustiedot selviävät osoitteesta
http://www.helmet.fi
Jos...
Liettuan kielellä löysin pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta seuraavat Tove Janssonin teokset:
Nematomas vaikas ir kiti apsakymai = Näkymätön lapsi
Kometa arteja! = Muumipeikko ja pyrstötähti
Kiinan kielellä löytyivät seuraavat teokset:
Mother Goose rhymes with Chinese translations / by Tinna Keh Wu
Seuraavat Astrid Lindgrenin kirjat:
Miou, wo de Miou = Mio, poikani Mio
Shixin xiongdi = Veljeni Leijonamieli
Xiaofeiren Ka'ersong = Katto-Kassinen
Chang wazi Pipi = Peppi Pitkätossu
Tove Janssonin Muumi-kirjat:
Mumi baba chu hai qu = Muumipappa ja meri
Mumi baba de huiyi = Muumipapan muistelmat
Mumigu de 11 yue = Muumilaakson marraskuu
Mumigu de dongtan = Taikatalvi
Mumigu de fengkuang xi = Vaarallinen juhannus
Mumigu de...
Internetin hääsivustojen (esim. http://www.naimisiin.info/) keskustelupalstojen lisäksi tietoa sotilashäistä löytyy ainakin kirjoista:
Lehtonen, Juhani U.E. : Sotilaselämän perinnekirja. 2003.
Heinonen, Terhi : Häät. 1996. (Melko suppeasti.)
Teosten sijainnin ja saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Måns Gahrtonista löytyy tietoa esim. seuraavasta teoksesta:
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan / Mervi Koski
Kyseistä kirjaa löytyy lukuisista Helsingin kirjastoista, useimmista kuitenkin käsikirjastosta eli ne ovat luettavissa vain kirjastoissa. Lisätietoja osoitteesta www.helmet.fi
Valitettavasti Johan Unengesta en löytänyt edes pienimuotoista henkilöesittelyä, joka olisi suomenkielinen.
Ruotsiksi hänestä löytyy laajasti tietoa, esim.: http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=11643 Sivuilta löytyy myös luettelo Unengen teoksista, joissa hän on ollut ainakin osatekijänä.
Kirjastoissa ei näytä ainakaan enää olevan suomeksi laulettuja sing along –videoita. Englanniksi laulettuja on.
Disneyn elokuvien suomenkielisiä lauluja cd-levyllä sen sijaan kirjastoista löytyy. Järvenpään kirjastossa on Mikki Hiiren suomalaiset Disney-suosikit ja Notre Damen kellonsoittaja –cd-levyt. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi) löytyvät näiden lisäksi Karhuveljeni Koda, Leijonakuningas, Pieni merenneito, Herkules, Pocahontas, Aristokatit ja Viidakkokirja –cd-levyt.
Ola Tuomolan säveltämä ja Usko Kempin (Hurmerinnan) sanoittama laulu "Takaisin Karjalaan" sisältyy nuottijulkaisuun Sointu 11 : kauden suosituimmat sävelet (1940). Nuottijulkaisu kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin.
Kansalliskirjastosta voi tiedustella mahdollisuutta saada valokopio laulun nuotista ja sanoista. Yhteystiedot Kansalliskirjaston asiakaspalveluun löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
Tuo ehdottamanne Siiri Kolun Me Rosvolat sopii varmasti aiheeseenne hyvin. Rosvoloihin on tullut myös jatko-osia (Me Rosvolat ja konnakaraoke sekä Me Rosvolat ja Iso-Hemmin arkku). Rosvolat sopivat ehkä parhaiten kolmas-viidesluokkalaisille, päähenkilö Vilja on muistaakseni ensimmäisessä kirjassa 10-vuotias.
Muita ehdotuksia:
Pilkey, Dave: Kapteeni Kalsari -sarja
Kaverukset Erno ja Huuko rakastavat erilaisia piloja, joiden kohteena usein on heidän koulunsa rehtori Kruppi. Pojat luovat myös omia sarjakuvasankareita, parhaimpana luomuksena alkkareihin pukeutuva Kapteeni Kalsari. Meno äityy hurjaksi, kun erilaisten sattumusten seurauksena tiukkapipoinen rehtori alkaa kuvitella olevansa tuo supersankari. Hulvatonta, sarjakuvilla höystettyä...
Iiris Kalliola kertoo kirjassaan "Kun kirppu puree sinua", että vaikka syöpäläisistä on Suomen kodeissa likimain päästy eroon, kirput vain lisääntyvät talojen pihoilla. Huonosti puhdistetuista linnunpöntöistä peräisin olevat kirput imevät aikuisina verta ja kelpuuttavat isännäkseen myös ihmisen. Pureman jälki on hyttysenpiston kaltainen ja löytyy ihosta vaatteiden alta.
(Kalliola, Iiris; Kun kirppu puree sinua : Suomen luonnon kiusankappaleet. ss. 19-20.)
Lisää tietoa lintukirpuista löytyy mm. WSOY:n julkaiseman Suomen luonto-sarjan osasta Selkärangattomat, luvusta Kirput, sivuilta 150-151.
Tietoa kirpuista yleensä ja mainintoja myöskin lintukirpuista on mm. teoksissa
Terveysfakta / Jorma Palo, WSOY 1997 ja Hansson, Åke; Objudna gäster :...
Eteläpohjalaisia elämäkertoja -nimellä on ilmestynyt kolmiosainen kirjasarja. Ensimmäinen osa (A-L) ilmestyi kuitenkin vasta vuonna 1963, toinen osa (M-Ö) vuonna 1965 ja kolmas eli täydennysosa (A-Ö) vuonna 1994. Kaikki osat on kustantanut Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto.
Helmet-chat ponnahtaa esiin Helmet-palvelusivuston oikeasta alalaidasta aina silloin, kun chat-palvelu on auki, ts. vastaaja on paikalla ja ottamaan keskustelun vastaan. Vastaajalla on keskusteluja auki kerrallaan rajoitettu määrä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Turun kaupunginkirjastossa ei ole ompelukoneen käyttömahdollisuutta. Oheisella sivulla keskellä luettelo pääkirjaston palveluista https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/#85141
Turun Kylätalosta https://kylataloturku.wordpress.com/ löytyy ompelukone https://kylataloturku.wordpress.com/kylasalonki-ja-kokoustilat/ Kyläsalongin tila on maksuton, mutta kahvilan palveluita toivotaan käytettävän. Ompelukoneen käytöstä voi maksaa vapaaehtoisen maksun.
Taitokeskus vuokraa ompelukonetta https://www.taitovarsinaissuomi.fi/turku/
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piittaamaton sanaa kuvataan seuraavasti: "välinpitämätön, penseä, häikäilemätön"
Esimerkkinä: "Muista, mistään piittaamaton. Käskyistä piittaamaton. Piittaamaton ihminen"
Ihminen suhtautuu/toimii piittaamattomasti, kun hän jättää huomiotta esim. toisten tunteet, inhimillisyyden, taloudelliset realiteetit, toimintansa laillisuuden.
HSY:n eli Helsingin seudun ympäristöpalvelujen sivuston mukaan valokuvat ovat kierrätykseen soveltumatonta sekajätettä. Niiden polttamista saunan uunissa ei siksi suositella. Alla lisää tietoa:
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/valokuva/
TJS opintokeskuksen sivuilta (joka on TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio) löytyy luettelo yhdistyksen hallituksen vastuista. "Hallituksen vastuut voidaan jakaa neljään tai viiteen luokkaa.
Parlamentaarinen vastuu: hallitus vastaa jäsenilleen siitä, että yhdistyksen toiminta vastaa yhdistyksen toiminta-ajatusta.
Siviilioikeudellinen vastuu: hallitus on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot.
Rikosoikeudellinen vastuu: yhdistyksen on noudatettava lakia.
Moraalinen vastuu: yhdistyksen hallituksen on edistettävä yhteisiä tavoitteita eikä kunkin hallituksen jäsenen henkilökohtaista hyötyä.
Hallituksen jäsenten sosiaalinen vastuu: hallituksen ja yhdistyksen toimintakyvystä...
Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon mukaan molemmat muodot ovat sallittuja. Vuonna 2006 ilmaistaan asia näin: "Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista)". Kielikellon vanhemmassa artikkelissa, vuodelta 1998, muotoilu on vielä vähän varovaisempi: "Ajanilmauksissa voi käyttää muotoja yhdes ja kahdes myös yksinään, vaikka se ei ole kovin tavallista: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), viidestoista kahdetta (tai toista)". Oikeakielisyyden säännöt ja käytännöt muuttuvat tosiaan ajan myötä, eivätkä vanhat opit aina pidä paikkansa.
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluvut
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluv-1
Maailmassa on 45 sisämaavaltiota eli valtiota, joiden rajoilta ei ole suoraa yhteyttä merelle. (Tai 44, jos huomioidaan, että kaikki maailman maat eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä.) Löydät listan sisämaavaltioista allaolevista linkeistä.
Maailman suurin sisämaavaltio on Kazakstan. Uzbekistan ja Liechtenstein ovat ainoat valtiot, joiden kaikki rajanaapuritkin ovat sisämaavaltioita.
Lähteet:
Sisämaavaltio - Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sis%C3%A4maavaltio. Luettu 17.2.2022.
Landlocked Countries 2022. https://worldpopulationreview.com/country-rankings/landlocked-countries. Luettu 17.2.2022.
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat - liput ja historia (2018).
Kiinalaiset kielet (tai siniittiset kielet) on kieliryhmä, joka kuuluu sinotiibetiläisten kielten kielikuntaan. Kiinalaiset kielet ovat lähtöisin yhdestä alkukielestä, jota puhuttiin Pohjois-Kiinan tasangon alueella yli 2000 vuotta sitten.
Kiinalaisten kielten luokittelu ei ole aivan yksinkertaista, sillä usein murteen ja kielen raja on hiuksenhieno. Tällainen luokittelu on myös poliittisesti latautunut kysymys.
Kielitieteilijä Yuan Jiahua on vuonna 1961 ilmestyneessä teoksessaan Hanyu Fangyan Gaiyao (Johdatus kiinan kielen murteisiin) luokitellut kiinalaiset kielet seitsemään eri ryhmään:
Mandariinikiinaa (普通话) puhutaan Jangtse-joesta pohjoiseen sijaitsevalla alueella. Mandariinikiina on Kiinan virallinen kieli ja myös...
Kritiikkejä Kaurasen kirjasta "Sonja O kävi täällä" löytyy mm. seuraavista lehdistä:
Helsingin sanomat. Kuukausiliite, 1995 ; 5 ; 56-59, 61, 63
Suomi 1994 ; 4 ; 64-67
Nuori voima 1982 ; 1 ; 16-18
Parnasso 1982 ; 1 ; 60-61
Psykologiuutiset, nro 1, s. 17-18, 1982
Kirjallisuusarvosteluja 1981 ja 1982
Lisäksi tietoa romaanista löytyy myös kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1 (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa).
Em. Lehtiä ja kirjaa voit tiedustella lähimmästä kirjastostasi. (Lehdet löytyvät ainakin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta)
TIETO on Suomen kielen perussanakirjan mukaan: 1. Tietäminen, tosiasioiden tunteminen, tietoisuus. 2. Todellisuuteen, tosiasioihin perustuva käsitys jostakin. 3. Asia, seikka, joka jostakin tiedetään tai annetaan, saadaan tietää ; informaatio ; data. 4. Ilmoitus, tiedotus, sanoma, viesti, uutinen. 5. Opintojen tms. avulla hankittu tietämys, tietous, oppi ; viisaus. 6. Eräiden tieteenalojen ja oppiaineiden nimityksissä. Määrittely sanasta TIETO löytyy myös esim. Nykysuomen sanakirjasta.
Etymologisesti voidaan määritellä sana TIETO esim. Nykysuomen sanakirja : etymologinen sanakirja -teoksen mukaan: Johdos yleisitämerensuomalaisesta tietää-verbistä. Vastaavia johdoksia on myös lähisukukielissä, esim. karjala-aunuksen tieto, vatja tääto ja...
