Planeetta Maan läpimitta (halkaisija) on päiväntasaajan kohdalla 12 756,280 kilometriä. Pinta-ala on 510 miljoonaa neliökilometriä. Maan painoksi (massaksi) on mitattu 5,9737 kertaa 10 potenssiin 24 eli 5 974 000 000 000 000 000 000 000 kg.
Heikki Poroila
Syyskuusta 1939 kevääseen 1945 valuuttakurssit pidettiin lähes muuttumattomina. Ennen toukokuun lopussa 1945 tehtyä ulkomaanvaluuttojen myyntikurssien 75% korotusta dollari maksoi 49,35 mk ja punta 196 mk (9.9.1939 48,35 mk ja 202,50 mk). 31.5. kello 12 voimaan astuneiden uusien myyntikurssien mukaiset hinnat olivat 86,30 mk (dollari) ja 343 mk (punta). Vuoden 1945 aikana Suomen Pankki korotti virallisia myyntikursseja vielä kahdesti: 26.6. 40% (dollari 120,80 mk, punta 485 mk) ja 15.10. 12,5% (dollari 136 mk, punta 547 mk).
Lähteet:
Antti Kuusterä, Suomen Pankki 200 vuotta. II, Parlamentin pankki
HS 10.9.1939, 1.6.1945, 27.7.1945, 16.10.1945
Laulavaisten kollegojen kanssa koostimme tällaisen listan:Miljoona, miljoona ruusuaOrvokkeja äidilleOrvokkini tummasilmäRentun ruusu (jossa mainitaan myös horsma)Sait multa kukkaset toukokuunYksi ruusu on kasvanut laaksossaLaakson liljaSinisiä punasia ruusunkukkiaKissankelloValkovuokotMansikkaa ja valkoapilan kukkaaRuusu on punainenVillejä lupiinejaLuvannut en ruusutarhaaSinivuokotKuurankukkaNiittykukkiaTulppaani (Juice Leskinen)Ruusu joka vuodestaAnttilan keväthuumausIloinen AmsterdamTeksasin keltaruusuKeltaiset ruusutRuusuja hopeamaljassaTango PelargoniaSuopursu kukkiiLisää kukkalauluja löydät selaamalla Suuren toivelaulukirjojen hakemistoa sekä laulukirjasta Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu : ihanat kukkalaulut (F-Kustannus, 2009)....
Netti ei tunnu olevan kovin hyvä tietolähde tämäntapaisessa tiedontarpeessa. Myös varsinaiset kirjallisuudenhistoriat mainitsevat Ursula Pohjolan-Pirhosen kovin lyhesti, jos ollenkaan.
Seuraavissa hakuteoksissa on hänestä ainakin jotain mainittuna: 1) Suomalaisia kirjailijoita. MMM. Otava 2004. 2) Suomen kirjailijat 1945-1980. 1985. (Muutaman rivin pienoiselämäkerta.) 3) Suomen kirjallisuus VIII, sivu 311. 1970. 4) Laajin esittely on teoksessa Kotimaisia naisviihteen taitajia. 1999.
Aihetta kannattaa ehkä lähestyä Neuvostovastaisten ajattelijoiden ja kirjoittajien tekstien kautta. 1960- ja 1970-luvuilla Neuvostoliittoa ja Urho Kekkosen politiikkaa kritisoivat esimerkiksi Tuure Junnila, Kauko Kare, Ahti M. Salonen ja Aarno Laitinen mm. seuraavissa teoksissa:
- Tuure Junnila: "Jäädytetty demokratia"
- Tuure Junnila: "Toisinajatteleva Kekkosen tasavallassa"
- Kauko Kare: "Tähän on tultu, Ahti M. Salonen : raportti presidentinvaihdoksen välttämättömyydestä vakava- ja leikkimielisille äänestäjille"
- Ahti M. Salonen: "Kylmällä linjalla : Suomen ja suomettumisen historian ja tosiasioiden erittelyä"
- Aarno Laitinen: "Kremlin kellokkaat"
- Lauantaiseura: "Tamminiemen pesänjakajat"
Kauko Kareen kustannusyhtiö Alea-kirja...
Äänikirjoja kasetteina tai cd-levyinä voi lainata yleisistä kirjastoista (kunnan-ja kaupunginkirjastoista sekä kirjastoautoista)jokainen, jolla on oma kirjastokortti ja lainausoikeus. Lääkärintodistusta ei tarvita.
Näkövammaisten kirjasto Celiaan sen sijaan tarvitaan lääkärintodistus lukemisesteestä. Celiasta voi lainata ääni-,piste- ja koskettelukirjoja sekä elektronisia kirjoja näkövammaisten käyttöön. Kirjat toimitetaan postitse kotiin ilman maksua. Celian yhteystiedot osoitteesta http://www.celialib.fi/
Viljam ja sen pidennös Viljami ovat englantilaisen William- nimen suomalaisia muunnoksia eli lähtökohtana on vanha saksalaisperäinen Vilhelm, joka tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa (muinaissaks. wille, tahto + helm, suoja, kypärä). Saksassa nimi on ollut keskiajalta lähtien yksi suosituimpia etunimiä ja siitä kehittynyt eri kielissä tavaton määrä muunnoksia. 2000- luvun alussa Viljami on kuulunut parinkymmenen yleisimmän jälkimmäisen etunimen joukkoon, ja sitä on annettu paljon myös ensimmäiseksi nimeksi. Muoto Viljam on säilynyt harvinaisempana rinnakkaismuotona, ja varsinkin 1900- luvun lopulta alkaen vaihtoehtoisia kirjoitusasuja ovat olleet Wiljam ja Wiljami.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Saarikalle...
Nestor Blomkvistin teosta "Vår hälsa och våra sjukdomar i ny belysning" (1975) ei Suomen kansallisbibliografian mukaan ole suomennettu.
https://finna.fi
Kirstinän teos taitaa olla uusin kokonaisesitys Suomen kirjallisuudesta. Toinen paljon luettu on Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1997). Suomalaisia kirjailijoita esitteleviä uudempia teoksia ovat mm. Sinikka Heräjärven Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta (2002) ja Suomalaisia kirjailijoita - 1500-luvulta 2000-luvulle (2004).
Maailmankirjallisuudesta on Kouvolan kirjastoissa mm. Kirjallisuus kautta aikojen: antiikista nykyaikaan (2010) sekä Maailman kirjallisuus 1-4, julkaistu jo vuosina 1963-65. Kiinnostavia voisivat olla myös seuraavat englanninkieliset: 1001 books you must read before you die (2006), joka esittelee kirjoja eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa sekä The atlas of literature (1996), joka esittelee...
Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988, s. 902 tietää seuraavaa:
Vasankari. Nimi on tunnettu sukunimenä Kalajoella, Jossa "Vasankari" on tavattu paitsi luontonimenä (ollut aiemmin saari, nykyisin mannerta), myös talon (1563) ja kylännimenä. Kalajoen käräjillä on kirjoihin merkitty Simon Erichsson Wassankari 1668. Kalajoella on myös "Vasanneva" ja "Vasanoja", joihin "Vasankari"nkin nimi liittyy. Luontonimessä aiheena lienee hirvenvasa. Sukunimeksi nimi on ilmeisesti otettu talonnimestä. Myös "Vasanoja" on käytössä sukunimenä. (Henric Wasanoja 1801 Kalajoki).
Kukaan tuskin pystyy antamaan vastausta tällaiseen kysymykseen, koska mikä tahansa sodan asteelle yltyvä konflikti merkitsee yleensä myös lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, joilla rauhanajan oloissa merkityksettömistä asioista tehdään sotilaallisia johtopäätöksiä.
Suomalaisten siviilipalvelusmiesten roolia mahdollisessa konfliktissa on vaikea ennakoida senkään takia, että varusmiespalvelun välttämiseen on tunnetusti eri motiiveja. On epätodennäköistä, että eettisin syin siviilipalveluksen valinnutta värvättäisiin kovin herkästi armeijaan, mutta siviilihallinnon puolella esimerkiksi kysyjän mainitsema muodollinen pätevyys todennäköisesti katsottaisiin hyödylliseksi ja johtaisi sivarinkin osoittamiseen johonkin sodanaikaiseen tehtävään. Jos...
Kiinan kieli kuuluu sino-tiibetiläisiin kieliin. Kiinan kieli on ainoa elävä kieli, jonka kirjoitusjärjestelmä on ei-aakkosellinen. Kielen kirjoittaminen perustuu kirjoitusmerkkeihin (hanzi).Kiinan kielessä on lukuisia murteita, mutta kirjoitusjärjestelmä on kaikille yhteinen, mutta ääntäminen vaihtelee.
Kirjallisuutta aiheesta: Huotari, Tauno-Olavi, Kiinan kulttuuri, Otava, 1990. Kirjassa kerrotaan kiinan kielen kirjoitusmerkeistä,niiden rakenneperiaatteista,
kirjoitusmerkkien yksinkertaistamisesta sekä kalliagrafiasta.
Suomenkielinen johdatus kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin on Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta, WSOY, 1991. Myös useissa tietosanakirjoissa onlyhyet perustiedot kiinan kielestä. Mainittujen kirjojen saatavuuden voit...
Tässä kaksi rakennekynsien tekijöille ja alasta kiinnostuneille suunnattua Internet-sivustoa, joihin kannattaa tutustua.
Hooked on Nails -sivusto http://www.hooked-on-nails.com/ on koulutuksellinen sivusto, jossa on yksityiskohtaisia ohjeita kynsien valmistukseen, hoitoon ja poistoon.
Kauneudenhoitoalan ammattilaisille suunnatussa BeautyTech-nimisessä sivustossa on oma osastonsa rakennekynsistä, NailTech Homepage http://www.beautytech.com/nailtech/index.htm . Sieltä löydät mm. ajankohtaisia artikkeleita ammattilaisten sivustoilta.
Nämä linkit löytyivät Googlen kautta hakusanalla "artificial nails".
Verkkokauppa Amazonista ( http://www.amazon.com ) löytyi hakusanalla "nails" kirja: Marian Newman: The Complete Nail Technician, 2nd edition....
En löydä esim. maakuntakirjastohausta tällaista sukukirjaa enkä Sukututkimusseuran kirjaston kokoelmista. Onko tällainen sukukirja olemassa? Sukututkimusseuran henkilöhakemistosta painettuihin julkaisuihin löytyi seuraavia henkilönimiä. Rein, Elisabet - 1144 [77]
Rein, Fredrik (s. 21.10.1778; p. 5.6.1802; + 18.8.1825) - 161. 354. 505. 824. [35]
Rein, G. - 547, 549, 550, 561, 562 [88]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 H:fors) - fil. doktor, professor [30]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 Helsingfors) - fil.dr, professor [16]
Rein, Gabriel (f. 23.11.1869 Helsingfors) - fil.dr, professor [17]
Sinun ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Sukututkimusseuraan http://www.genealogia.fi/ tai sen kirjastoon http://www.genealogia.fi/linktoold/kirjasto/index1.htm ....
Tarkempaa tietoa Taikapeili-teoksesta ei valitettavasti löytynyt.
Tuotantotietoa voit etsiä esim. seuraavasta teoksesta:
Suomen kirjailijat 1809-1916: pienoiselämänkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. Hki, SKS 1993.
Muita lähteitä:
Artikkeli teoksessa Suomen kirjallisuus IV. 1965: R. Koskimies, Larin Kyösti.
A. Kivimaa: Kasvoja valohämystä.
Larin-Kyösti: Juvenilia: Nuoren teinin ja runoniekan muistelmia. Helsinki 1927.
http://kaupunginosat.net/oulunkyla/taiteilijoitten_Oulunkyla/tekstit_yl…
Tietoa on myös teoksessa Runoilijaimme ääni v. 1946.
Larin-Kyöstillä on myös oma nimikkoseura ja häntä koskeva arkisto. Tarkempia tietoja, ks. https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/larin-kyosti/
Kolikoiden keräilyhintoja löytyy teoksesta 2009 Standard Catalog of World Coins 1901-2000, jonka mukaan kiekonheittäjäaiheinen 25 pesetan Barcelonan Olympiarahaa on painettu 150 000 000 kappaletta vuosina 1990-1991. Vuoden 1991 kolikon keräilyarvo vaihtelee 0.20 – 6.50 dollariin kolikon kunnosta riippuen. Virhepainatuksesta ei ole mainintaa. En osaa kuvan perusteella sanoa miten kiekonheittäjän kuuluu olla kolikon kääntöpuoleen nähden. Jos mielestänne kolikossa on jotain outoa, voisitte tiedustella Suomen Numismaatikkoliitosta http://www.numismaatikko.fi/ tai Suomen Numismaattisesta yhdistyksestä http://www.snynumis.fi/ .
Rahojen arviohintoja(keräilyarvo)löytyy esim. teoksista: Suomi:rahat ja setelit 1811-2009 sekä Suomen rahat arviohintoineen 2008:keräilijän opas. Rahojen keräilyarvoon vaikuttaa myös rahojen kunto; kuntoluokitukset löytyvät mm.: www.numismaatikko.fi tietosivuilta.
Kirjastojen tietokannoista löytyy lisää aiheesta esim. hakusanalla: numismatiikka
Aiheesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin, joten kannattaa katsoa Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx sanoilla: numismatiikka tai rahat
Lisäksi Tilastokeskuksen sivuilla on Rahanarvokerroin 1860-2008 http://www.stat.fi/til/khi/2008/khi_2008_2009-01-16_tau_001.html, jolla voidaan muuttaa vuosien 1860-2001 markat ja vuosien 2002-...
HelMet-tietokannasta löytyy kyseistä kirjasarjaa:
http://www.helmet.fi/search~S12*fin/?searchtype=X&searcharg=que+tal+1&s…
Kun klikkaat kirjan nimeä, pääset nidetietoihn katsomaan missä kirjastoissa sitä on saatavilla.
Koskenniemen runo on kokoelmasta Sydän ja kuolema: elegioja, lauluja ja epitaafeja, joka julkaistiin vuonna 1919. Frans Linnavuoren säveltämänä se julkaistiin Suomen äänitearkiston mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1931:
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Min%E4+laulan+sun+iltasi+t%E4htihin
Säveltäjä ja kirkkomuusikko Frans Linnavuori kuoli jo vuonna 1926, joten sävellys on selvästi vanhempi.
Suppilovahverot harmaantuvat vanhemmiten, kuten monet muutkin eliöt. Luontoportti
Paleltunut suppilovahvero on vetelän tuntuinen. Jos sieni sulettuaan on yhä kiinteä, sen voi syödä.
Pakastuminen ja sulaminen vuorotellen pilaa herkästi suppilovahverot loppusyksystä.
"Haaveenani on ollut löytää hyvin pakkasta ja sulamista kestävä suppilovahvero, ”jouluvahvero”. Yleensä suppilovahverot nuukahtavat, kun avomailla on pakkasta kuusi, seitsemän astetta ja sen jälkeen ilma lauhtuu." Suomen luonto.fi
