Vuoden 1957 Turun Sanomia ei voi (vielä) lukea digiverkossa. Turun kaupunginkirjastossa on vanhoja Turun Sanomia vain mikrofilmeinä, joita voi tutkia pääkirjaston tieto-osastolla. Mikrofilmilaite täytyy etukäteen varata Varaamosta ja samalla tilata mikrofilmit varastosta https://varaamo.turku.fi/resources/awiqbftaybaq?date=2024-10-23Kannattaa myös mainita, että Turun Sanomia voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä, jotka ulottuvat vapaasti käytettäväksi tällä hetkellä vuoteen 1939.TS https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-133X?display=THUMB&year=1939
Tartuffe ja Macbeth on kirjoitettu 1600-luvulla, joten kirjallisuusarvosteluja itse teoksista ei löydy. Sensijaan arvosteluja erilaisista näytelmäversioista löytyy ALEKSI -artikkelitietokannan (käytettävissä useimmissa kirjastoissa kautta Suomen) avulla. Esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä (1998 : 51-52) on teatteriarvostelu Arto af Hällströmin Tartuffesta. Macbethin tulkintoja on arvioitu mm. Suomen Kuvalehdessä 1997:7 ja Teatteri - lehdessä 1997:2.
Kysymyksesi perusteella en tiedä kuinka paljon ja minkätasoista aineistoa tarvitset. Kyseisiä kirjailijoita ja heidän tuotantoaan on tutkittu ja tulkittu runsaasti. Perustietoja suomen kielellä Molièrestä ja Tartuffesta löydät seuraavista: Shuck: Yleisen kirjallisuuden historia (osa 5) tai...
Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on Terhi Viljanen selvittänyt henkirikoksia vuosina 1970-1979. Tutkimuksessa on tarkasteltu noina vuosina tehtyjä yli tuhatta henkirikosta ja selvitetty niiden syitä, tekoaikoja ja -tapoja, tekijän mielentilaa, tekijän ja uhrin välistä suhdetta sekä alkoholin vaikutusta tekoon. Tutkimus on tilastollinen. Julkaisun tiedot: Henkirikokset Suomessa vuosina 1970-1979 / Terhi Viljanen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 60, Helsinki 1983.
Asiakaspalautteesta lisäsimme toimituksessa myöhemmin vastaukseen viitteen seuraavasta teoksesta, joka ei ole vielä ilmestynyt: Ahonen, Hannu J. (salanimi, ennakkotieto), Henki lähti! : suomalaisia henkirikoksia. Kotka : T:mi Gibel, (Jyskä : Skoob). Arvioitu...
Asiaa voisi kysyä suoraan taiteilijalta itseltään: http://www.savijoki.net/simojoki/index.php
Kotisivulta löytyy yhteystiedot osio, jossa Simojoelle voi jättää viestin ja omat yhteystiedot.
Suomalaiseen kansanperinteeseen liittyen löytyy peruskiven muurauksesta jonkin verran tietoa Erkki Helamaan kirjasta ”Vanhan rakentajan sanakirja : rakentamisesta, rakennuksista, rakenteista” (SKS, Helsinki 2004) hakusanoilla peruskiven muuraus, multiaiset ja nurkkiaiset.
Sukunimi on kehittynyt saksalaisperäisestä henkilönnimestä Hemming. Nimi on ollut ensin käytössä talonnimenä ja myöhemmin sukunimenä. Hemmilä -nimisiä taloja arvellaan olleen eripuolella Suomea. Sukunimeksi se on voinut vakiintua ainakin Eurassa, Elimäellä, Pudasjärvellä, Sotkamossa, Padasjoella, Alavieskassa, Ylivieskassa, Asikkalassa, Lapväärtissä tai Tl. Uudellakirkolla.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet. Otava. 2000
Kirjojen uusiminen onnistuu osoitteessa www.helmet.fi https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X, kun on neljänumeroinen tunnusluku eli pin-koodi kirjastokortilla. Sivujen oikeassa yläkulmassa on linkki Omat tietoni, sitä näpäyttämällä pääse ruutuihin, missä kysytään kirjastokortin numero ja tunnusluku. Esille tulee omat lainat, ja nyt voi uusia joko kaikki lainat tai vain merkityt.
Kyseessä lienee eversti Jarl Anton Bertil Heinrichs. Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy cd-rom-muodossa Lapin evakuointikäskyt 1944, joka sisältää erilaisia asiakirjoja liittyen Lapin sotaan ja toimenpiteisiin evakuoinnissa. Näissä asiakirjoissa esiintyy eversti B. Heinrichs, joka on osallistunut neuvotteluihin Suomen puolelta. Cd-romilta löytyy myös hänen lyhyt kuvauksensa käydyistä neuvotteluista.
Jarl Bertil Heinrichsin lyhyt elämäkerta löytyy Suomen jääkärien vuoden 1975 elämäkerrastosta.
Päivi Koppanen on tutkinut ateriapalveluiden lähiaikojen kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä. Hän on kirjoittanut aiheesta pro gradu -työn "Näkemyksiä ruokapalvelualasta Suomessa vuonna 2015". Gradu on tehty Helsingin yliopiston Maa- ja kotitalousteknologian laitokselle ja (ainakin sen tiivistelmä) on luettavissa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastossa. Voit myös kysellä kaukolainausmahdollisuutta omasta kirjastostasi.
Tutkimustyön pohjalta hän on julkaissut myös lehtiartikkeleita:
"Ruokapalvelualan asiakkaat entistä vaativampia", joka on ilmestynyt lehdessä Kehittyvä elintarvike 2002/6 ja "Näkemyksiä ruokapalvelualasta vuonna 2015", joka on ilmestynyt Kotitalous -lehden numerossa 2003/2.
Aihetta sivutaan myös monissa hotelli- ja...
Varatun aineiston kuljetusaika riippuu sekä lähettävästä, että vastaanottavasta kirjastosta. Joissakin kirjastoissa käydään joka arkipäivä ja joissakin taas vain kerran viikossa. Eli kuljetus voi kestää jopa viikonkin.
Hyllyssä ollut kirja on saattanut olla ns. jokerilaina, joita on pienemmissä kirjastoissa, esim. tässä tapauksessa Maskussa. Se tarkoittaa sitä, että kirjaan ei kohdistu varauksia, vaan se on aina lainattava kyseisestä kirjastosta. Jokerilainalla on haluttu varmistaa se, että myös pienemillä kirjastoyksiköillä olisi tarjolla uutta ja kysyttyä aineistoa.
Hiusvärejä, niiden kemiallista koostumusta ja mahdollisia terveyshaittoja käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Raija Kara, Kirsi Oksaharju & Marjo Oksman, Väriä ja kiharaa. WSOY, 2008
Keskustelua kosmetiikasta : ihovoiteet, deodorantit, hiusväriaineet. Kuluttajavirasto, 1994
Aija Luoma & Raija Kara, Vaihtaahan kameleonttikin väriään : kosmetiikan mahdollisuudet ja rajat. Opetushallitus, 2000
Anja Nystén, Kemikaalikimara. Teos, 2008
Eeva-Liisa Sainio, Ihovoiteiden, deodoranttien ja hiusväriaineiden koostumus ja turvallisuus. Kuluttajavirasto, 1994
Rita Stiens, Totuus kosmetiikasta : parasta iholle, hiuksiin, meikkiin. Tammi, 2008
Harri Willamo, Kosmetiikan kemia. Otava, 1983
Kaj Korkea-ahon uudessa kirjassa Tummempaa tuolla puolen päähenkilö Christoffer kerää tietoja muinaisesta legendasta, oliosta nimeltä Raamt. Sanaa ei ole käännetty suomeksi alkuteoksesta Gräset är mörkare på andra sidan.
Lähde: https://www.tornio.fi/index.php?p=Syksy2012
Muuta tietoa en löytänyt Raamt –olennosta.
Tuo ehdottamanne Siiri Kolun Me Rosvolat sopii varmasti aiheeseenne hyvin. Rosvoloihin on tullut myös jatko-osia (Me Rosvolat ja konnakaraoke sekä Me Rosvolat ja Iso-Hemmin arkku). Rosvolat sopivat ehkä parhaiten kolmas-viidesluokkalaisille, päähenkilö Vilja on muistaakseni ensimmäisessä kirjassa 10-vuotias.
Muita ehdotuksia:
Pilkey, Dave: Kapteeni Kalsari -sarja
Kaverukset Erno ja Huuko rakastavat erilaisia piloja, joiden kohteena usein on heidän koulunsa rehtori Kruppi. Pojat luovat myös omia sarjakuvasankareita, parhaimpana luomuksena alkkareihin pukeutuva Kapteeni Kalsari. Meno äityy hurjaksi, kun erilaisten sattumusten seurauksena tiukkapipoinen rehtori alkaa kuvitella olevansa tuo supersankari. Hulvatonta, sarjakuvilla höystettyä...
Meksikolaiseen olutkulttuuriin kuuluu sitruunan tai limen yhdistäminen olueen. Myös meksikolaisessa olutjuoma micheladassa on joukossa mm. limemehua.
Tietoa meksikolaisesta olutkulttuurista esim. Lahden ammattikorkeakoulun olutkurssin sivuilta:
https://wiki.lamk.fi/display/11VVJUO05/Meksiko
Etymologisesta sanakirjasta ei löytynyt talitiaista, joten sallinet arvailun. Tali sana tulee ruotsista (talg) ja ruotsin kielessä talitiainen on talgoxe. Tali taasen on merkitykseltään naudan- tai lampaanrasvaa, mikä kenties on maistunut suurikokoiselle tiaiselle hyvin. Myös viron kieleen on päätynyt ko. tiaiselle rasvaan viittaava nimitys rasvatihane. Yritin löytää lintujen nimien etymologiaa käsittelevästä kirjasta Linnun nimi (Häkkinen, 2004) vastausta kysymykseesi, mutta eipä se osunut paksun teoksen sivuilta silmiini. Latinankielinen tieteellinen nimi ei myöskään ole avuksi tässä. Nimi Parus Major (eng. Great tit) viittaa vain tämän varpuslintujen lahkoon ja tiaisten heimoon kuuluvan tiaisen kokoon.
Tieteellisessä ja luonnollisessa...
Laulu on nimeltään Pikkuinen maamies säv. Robert Schumann, sanat trad. Löytyy Anni Tannin kevätlauluja-kasetilta tai - cd-levyltä (1989, jolla Johannes Kangas esittää laulun.
Suomalaisten rahojen hintatietoja on ainakin seuraavassa teoksessa: "Suomen rahat arviohintoineen 2005". Se näkyy olevan myös Anjalankosken kirjastossa. Rahojen hinta-arvioista on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Voit selata Arkistosta aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia tästä osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakusanaksi: rahat.
Seuraavissa kirjoisss käsitellään suomalaista matkailua viimevuosikymmenten aikana. Myös lentoemäntien ja stuerttien työstä löytyi kirja:
Viisi vuosikymmentä lennossa : Finnairin lentoemäntien ja stuerttien työn historia 1947-1997 / [kirjoitus ja kuvitus:] Yki Heinonen. Helsinki : Edita, 1997.
Elämyksiä elämääsi : 40 vuotta Aurinkomatkoja / toimittanut Tom Selänniemi ; [kirjoittajat: Janne Ahtola ... et al.]. Helsingissä : Otava, 2003
Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle : suomalaisen chartermatkailun vuosikymmenet / toimittanut: Topi Falkenberg. Vantaa : Suomen Ilmailumuseo, 2000.
Mikä maa - mikä valuutta? : matkakirja turismin historiaan / toimittajat = editors: Auvo Kostiainen, Katariina Korpela. Turku : Turun yliopisto, 1995....
Jane Austenin aikana pyrittiin välttämään maaomaisuuden jakamista useamman henkilön kesken, koska suku olisi sillä tavoin menettänyt vähitellen omaisuutensa. Yleensä maaomaisuuden peri kokonaan vanhin poika. Tällä tavoin omaisuus ei hajonnut pienempiin osiin vaan pysyi saman suvun hallussa sukupolvelta toiselle.
Myös naiset saattoivat periä maata ja omaisuutta. De Bourgit ja Bennetit soveltavat maaomaisuutensa erilaisia perintöjärjestelyjä. Bennetin suvun tavoitteena oli nimenomaan maan säilyttäminen saman suvun piirissä, siksi sitä ei jaettu tyttärien kesken, vaan maaomaisuus meni herra Bennetin lähimmälle miespuoliselle sukulaiselle.
Lady de Bourgin suvulla on toisenlainen perintöjärjestely, joten neiti de Bourg perii huomattavan...
Antti Tuomaisen henkilöhistoriasta näyttää olevan melko vähän tietoa saatavilla. Teoksessa ”Miten rikoskirjani ovat syntyneet” (Crime Time, 2012) hän selostaa hiukan opintojaan ja sitä, miten hänen äidinkielenopettajallaan oli ratkaiseva vaikutus kirjailijaksi ryhtymisessä.
Heikki Ollikaisen ”Ruumiin kulttuuri” -lehteen kirjoittamasta jutusta osoitteessa http://www.dekkariseura.fi/rk_111_a.html on kerrottu jotakin ainakin Tuomaisen työhistoriasta. ”Me naiset” -lehden jutussa osoitteessa http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/alkoholin-jattan… Tuomainen kertoo nuoruutensa alkoholiongelmista. Joitakin tiedonmurusia voi lukea myös Kirsin Book Club -blogista osoitteesta http://kirsinbookclub.com/kirjat/mies-joka-kuoli/.
Voit...
