Rauhan aikana palveluksesta vapautettu kuuluu asevelvollisuuslain 49 §:n mukaan varareserviin. Saman lain 87 § määrittelee, että rauhan aikana terveydellisestä syystä vapautettu asevelvollinen voidaan yleisen liikekannallepanon aikana määrätä kutsuntaan tai 26 §:ssa tarkoitettuun tarkastukseen sekä määrätä palvelukseen, jos hänet todetaan palveluskelpoiseksi.
Palveluspaikan palvelukseen määrätylle osoittaa puolustusvoimat.
Jos palvelukseen ei määrätä, esimerkiksi valmiuslain työvelvollisuutta käsittelevä 14 luku voi olla relevantti. Myös perustuslain 127 §:n maanpuolustusvelvollisuus on voimassa.
Asevelvollisuuteen liittyviin kysymyksiin vastaa aluetoimisto.
Lisätietoja myös puolustusvoimien verkkosivuilta:
https://puolustusvoimat.fi...
LIsäannosta merkitsevä santsi juontuu sotilasslangista. Sana on alkuaan viitannut rangaistukseksi määrättyyn lisätyöhön.Santsi tulee saksan sanasta Schanze, joka on alunperin tarkoittanut vallitustyötä. Sittemmin sana on saanut raskaan ylimääräisen työn merkityksen. Ylimääräisiin vallitustustöihin joutuminen on ollut rangaistuskeino.Santsata-sanaa on käytetty Helsingin puhekielessä 1900-alkupuolelta.Lisää santsi-sanan ja muiden suomen kielen sanojen alkuperästä voit lukea Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e5ff451a729382cd9aa09ae4ec68ab57&list_id=1&keyword=santsi&word=santsihttps://kaino.kotus.fi/ses/Kaisa Häkkinen: Nykysuomen...
Aakkoset ovat tietyn systeemin mukaisessa järjestyksessä olevat kirjoitusmerkit.
Suomessa käytössä oleva aakkosjärjestys on: a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z å ä ö
1780-luvulla syntynyt tai elänyt Naantalin porvari Henrik Maskulin oli jonkun Naantalin Leinbergin suvun tyttären puoliso, käy ilmi Suomen aatelittomia sukuja -teoksen sivulta 779. Teoksen tarkka nimi on:
Sukukirja I osa [Aeimelaeus-Lithovius]: Suomen aatelittomia sukuja. Toim. Axel Bergholm.
Naantalin matkailu Oy:n sivuilla nimi mainitaan historiallisen kävelykierroksen yhteydessä:
"Opastetulla kävelykierroksella kuullaan Naantalin vanhan kaupungin talojen kertomia tarinoita Maskuliinskasta Otto Flemingiin."
http://www.naantalinmatkailu.fi/ryhmat-24_karvareita_ja_porvareita
Ilmeisesti siis Naantalista löytyy myös Maskulinin talo.
Nimi Maskulin on nyky-Suomessa hyvin harvinainen. Nykyisenä sukunimenä se on vain kuudellakymmenellä...
Sanontaa on pohdittu mm. Helsingin Sanomissa 15.8.2015.
Sanonnan arvellaan olevan lähtöisin Dag Hammarskjöldiltä.YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld on palattuaan Afrikasta lausunut jotain sellaista kuin on arpajaisvoitto syntyä pohjoismaihin. Sanojaksi on arveltu myös Gunnar Myrdalia.
Yhden selityksen mukaan Urho Kekkonen on puhunut asiasta uudenvuodenpuheessaan vuonna 1978. Kekkonen on viitannut abiturientti Seppo Suomelan kirjeeseen, jossa Suomela kertoo olevansa kyllästynyt suomalaisten valituksiin.
Sanonnallahan on haluttu kuvata hyvää ja turvallista elämää ja ehkä se yhdistyy tätä kautta Erik Allardtiin.
Pekka Laaksosen laulu Kiitos elämän lahjasta sisältyy nuottijulkaisuun Lauluja valoksi ja voimaksi (Aurinko Kustannus, 2010)
Sanat Lasse Heikkilän lauluun Niin kuin on hanki valkoinen löydät nuottijulkaisusta Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa (Aikamedia, 2008).
Kumpikin teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.finna.fi/
Runo Kesäyö on Aaro Hellaakosken kokoelmasta Huojuvat keulat vuodelta 1946. Kysymäsi kohdat kuuluvat näin:
- kaikki kukkien kansa
- minunkin sisällä soi
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) ei ole paljoakaan etsimiäsi nuotteja. Lähinnä etsimääsi lienee Duckett: Team Brass (Melodia, soinnut, pasuuna-soololle tai puhallintriolle. Perinteisiä, jazz- ja klassisia sävelmiä sovituksina.)
En tiedä, olisivatko seuraavat partituurit käyttökelpoisia: Jobim: Desafinado ((Eb soitin (alttosaksofoni tai tenorisaksofoni), Bb soitin (trumpetti tai alttosaksofoni), Bb soitin (tenorisaksofoni tai pasuuna), basso, piano tai kitara, rummut, sointukohtaiset asteikot improvisointia varten)).
Howard: Fly me to the Moon ((Eb soitin (alttosaksofoni tai tenorisaksofoni), Bb soitin (trumpetti tai alttosaksofoni), Bb soitin (tenorisaksofoni tai pasuuna), basso, piano tai...
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur)on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Jälkimmäisen kustantaja on Koge (http://www.raamatukoi.ee/cgi-bin/raamat?10951)
ja ISBN 9985849078.
Siirtokokoelma on tapa täydentää eri kirjastojen kokoelmaa. Usein sitä käytetään varsinkin vieraskielisten kirjojen kanssa. Jos nide lähtee omistajakirjastostaan toiseen kirjastoon siirtokokoelmassa, toimii se käytännössä kuin toisen kirjaston nide. Eli jos Pasila lähettää Kallion kirjastoon siirtokokoelman niteen, näkyy se esim. HelMetin teoshaulla Kallion kirjaston hyllyssä, jonne se päätyy vaikka se palautettaisiin Pasilaan.
Siirtokokoelmassa olevan teoksen voi lainata tai varata ihan normaalisti.
Avira on englanninkielinen ohjelma. Hidden objects -ilmoitus voi viitata siihen, että koneella on jokin haittaohjelma. Esim. SuperAntiSpyware -ilmaisohjelmalla voi poistaa troijalaisia ja muita ei-toivottuja vieraita tietokoneelta.
Tämä on Keijo Minervan esittämä kappale Samaa kehää käyn, alunperin Another day / säveltänyt Paul McCartney, 1971.
Laulu on tänä vuonna ilmestyneellä CD-levyllä: Elä ja anna toisten kuolla, jossa on suomennoksia The Beatles-yhtyeeltä. YouTubessa laulu on kuultavissa myös.
Anton Tšehovin novelli ”Tolstyi i tonkii” (1883) ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1894 Uusi Suometar -lehden Juttu-Tuvassa. Novelli sai suomenkielisen nimen ”Lihava ja laiha”. Uusi Suometar ilmestyi Helsingissä. Ensimmäisen suomennoksen kääntäjä on tuntematon.
Santeri Grönberg suomensi novellin vuonna 1903. Novelli sai saman nimen kuin ensimmäisessä suomennoksessakin ja se julkaistiin teoksessa ”Poimintoja : valikoima venäläisten kirjailijain kertomuksia” (Hamina : Uusi Kansan-kirjapaino).
Vuonna 1913 novelli julkaistiin jälleen nimellä ”Lihava ja laiha” Reino Silvannon suomentamana teoksessa ”Naisia” (Helsinki : Kirja).
Juhani Konkka suomensi novellin vuonna 1959 ja antoi sille suomenkielisen nimen ”Paksukainen ja Ohukainen”....
Jos haluaa uusia lainoja tulematta niiden kanssa kirjastoon, se on mahdollista internetin kautta tai puhelimitse.
Joensuun kaupunginkirjaston atk:lla lainattuja lainoja voi uusia internetissä olevan aineistotietokannan Jokiwebin avulla http://webkirjasto.jns.fi/ Sitä varten tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen salasana. Salasanan voi keksiä itse, mutta se on tallennettava rekisteriin käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa ja esittämällä samalla henkilöllisyystodistus. Salasana ei saa alkaa nollalla. Jokiwebin sivulta valitaan ensin Aineistotietokanta ja sitten Lainat, annetaan tunnus ja salasana sekä klikataan OK-painiketta, jolloin saadaan luettelo lainassa olevasta aineistosta. Klikkaamalla hiirella vasemmassa reunassa...
Tiedustelin asiaa Talon-saagan aikaisemmalta kustantajalta HarperCollins Nordicilta. Sieltä vastattiin: "Meillä ei valitettavasti ole tiedossa, että olisi tulossa suomennosta.". Kuitenkin kehottivat kyselemään muilta kustantamoilta, joten voisit vaikka kysyä Bonnier Books Finlandilta, joka on suuri yleisen kirjallisuuden kustantajaryhmä Suomessa. http://www.bonnierbooks.fi/
Aiheesta on tällainen kirja:
Kovaa vääntöä laidassa vai yhteistoimintaa? : raportti vanhusten ja muiden erityisapua tarvitsevien kirjastopalveluista Helsingin kaupunginkirjastossa/ työryhmä Leena Haapkylä ...et al. 1996.
Tarkista saatavuustiedot pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä: http://www.helmet.fi
Lisäksi on seuraavaa kirjallisuutta, jota ei ole pääkaupunkiseudeun yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta josta voitte halutessanne jättää kaukolainapyynnön johonkin kirjastoon:
Niskanen, Tuija:
Kirjaston kotipalvelu : tapaustutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta. 1993
Vainikka, Ismo:
Vanhukset ja yleisen kirjaston kotipalvelu : teemahaastattelututkimus. 1989
Järventausta, Leila:
Yleisten kirjastojen kotipalvelu Suomessa....
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan nimi tulee Kaakkois-Suomesta. Viron-yhteyksiä tekijät eivät mainitse. Tasa-nimisiä on eniten Haminan, Miehikkälän, Vehkalahden ja Virolahden seudulla. Moni Asplund-niminen on vaihtanut nimensä Tasaan. Nimi perustuu talonnimeen tai muuhun Tasa-alkuiseen asutusnimeen. Tasala ja Tasanen ovat myös Tasa-nimen muunnoksia.
