Vanhan Tohmajärven historia -kirjassa on maininta, että osa Tohmajärven alueen paikannimistä ovat lappalaisperäisiä niin kuin Musko. Vielä 1500-luvulla alueella oli paimentolaiselämää viettäviä lappalaisia ennen karjalaisasutuksen aikaa.
Kielen harrastajatutkija Ilmari Kosonen on tutkinut paikannimiä ja niiden alkuperää. Hän on tullut siihen tulokseen, että Tohmajärven Muskon kylän nimi tarkoittaa 'majavaa', perimmältään majavan haustaa eli majavanhajukkeen kansainvälistä, muinaisintian sanskriitin kielestä tullutta nimitystä, myskiä. Hän kumoaa lappalaisperäisen alkuperän.
Nimi Musko tuli Tohmajärvelle, kun Tohmajoen ja Purujoen ja soiden rajamaille perustettiin Isojaon seurauksena ensimmäinen tila, joka on tunnettu sittemmin Muskon...
Kustaa Vilkunan teos Etunimet (4., uudistettu laitos; Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Ruusa” merkitsee ’ruusua’. Se lienee peräisin ruotsalaisesta nimestä ”Rosa”, joka ääntyy tuon suomalaisen version tavoin. Muita käytettyjä muotoja ovat ”Ruusu” ja ”Roosa”.
Toisaalta Vilkuna tuo toisena mahdollisena nimen ”Rosa” alkuperänä lyhentymän sellaisista nimistä kuin muinaissaksan ”Rosamund” (’hevosten suojelija’) ja ”Rosalind” (’hevoskäärme’), joiden taustalla on hevoseen viitannut sana ”(h)ros”. Luultavasti nykyään kuitenkin nimestä tulee enemmän mieleen kukka kuin hevonen.
Helena Sinervo ei ole mitään sukua Elvi Sinervolle. Tämä selvisi sekä Helsingin Sanomien artikkelin kautta että Helena Sinervon entisen opiskelutoverin avustuksella. HS:ssa 22.6.1995 sanotaan seuraavasti: "Helena Sinervo ei ole sukua edesmenneelle Elvi Sinervolle - paitsi henkisesti: ..."
Litja-nimi on sukunimenä huomattavasti tavallisempi kuin etunimenä. Litja-etunimen on saanut 7 suomalaista, sukunimenä se on 386:lla (Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Litja on Karjalan Antreassa vakiintunut sukunimeksi kreikkalaisesta ristimänimestä Lyydia.
Virginia-nimi tulee latinasta ja merkitsee sekä Virginiuksen sukuun kuuluvaa naista että neitsyttä.
Kuten museoissa, myös arkistoissa aineisto on pääosin ainutkertaista eli uniikkia. Museot keskittyvät kuitenkin esineisiin, arkistot erilaisiin dokumentteihin (teksti, ääni, kuva). Tyypillisiä arkistodokumentteja ovat kirjeet ja sävellyskäsikirjoitukset.
Arkistoaineistoa ei yleensä koskaan anneta lainaksi, vaan sitä tutkitaan joko kyseisen arkiston tiloissa tai verkon kautta, kun aineisto on saatavana digitoituna.
Pääosa kirjastoista on julkisia, mutta arkistopuolella on myös yksityisiä laitoksia.
Hyvän yleiskuvan arkistoista saa Wikipedian artikkelista http://fi.wikipedia.org/wiki/Arkistot
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kristittyjen varsin yksimielisen raamatuntulkinnan mukaan ei ainakaan voi sanoa, että hän olisi eri Jumala. Kristityt pitävät kiinni monoteismista eli yksijumalaisuudesta.
Kaikkien kristillisten kirkkojen yhteinen tunnustus on, että Jumala on kolmiyhteinen. Raamattu ei sisällä tällaista oppia täydelleen muotoiltuna, mutta kyllä monia siihen suuntaan viittaavia kohtia.
Jumaluudessa on yksi olemus ja kolme persoonaa: Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Poika on syntyisin Isästä, kun taas Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta (itäisessä kristikunnassa on tosin opetettu, että Pyhä Henki lähtee Isästä Pojan kautta.
Oikeaksi tunnustetun opin lausui julki Nikaian tunnustus 300-luvulla:
"Me uskomme---yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan...
HelMet-haun tarkennetulla haulla espanjankielinen kaunokirjallisuus löytyy seuraavasti. Hakulaatikkoon kirjoitetaan "kaunokirjallisuus", aineiston voi rajata aikuisten kokoelmaan ja kaunokirjoihin. Lopuksi valitaan kieleksi espanja. Tulosta voi vielä rajata esimerkiksi julkaisuvuoden tai tapahtumapaikan rajoittimella.
Haun voi toki tehdä myös perushaulla aloittamalla niin, että kirjoittaa hakulaatikkoon "kaunokirjallisuus" ja rajoittamalla tuloslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymäsi runon on kääntänyt Lauri Viljanen nimellä Säkeitä - jotka sepitettiin muutamia maileja Tintern Abbeyn pohjoispuolella käydessäni uudestaan Wyen rannoilla eräällä matkalla. Runo löytyy kirjasta William Wordsworth Runoja (1949).
Kaipaamasi kohta on käännetty näin:
-- //Kauniit muodot nuo / ma kaukaa aina aavistin, en kuin / sokean miehen silmä maiseman, / vaan usein yksinäisen huoneissa / ja kaupungeitten humuun uupuen / koin niistä aistimukset suloiset: / veressä tunsin, sydämessä nuo, / ne hamaan sieluuni mun puhtaampaan / loi tyyntä virvoitusta: - tunteet koin / myös ilon unhoittuneen, sellaiset, / joill' ehkä vaikutus, ei mitätön / tai vähäinenkään, osaan parhaaseen / on elämästä hyvän ihmisen, / nimettömiin ja pieniin rakkauden...
Tässä pari linkkiä, joissa on myös kuva etsimästäsi kasvista:
Hämeen liiton sivulta Hämeen maakuntatunnukset, http://www.hameenliitto.fi/index.php?id=967 .
http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/info/info_kylman.html
Kuvia Suomen luonnonvaraisista kasveista (Photos of Finnish Wildflowers)
http://enenonen.1g.fi/html/Pulsatilla_patens.html
Tommy Tabermannilla on hyvät kotisivut ja siellä jopa mahdollisuus lähettää postia kirjailijalle. Suosittelen, että kysyt häneltä! Teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet, osa 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (WSOY, 2000)Tommy Tabermann kertoo lyhyesti myös Rosa Luxemburg runokirjansa synnystä. Tämän saman tekstin voit kuitenkin lukea vaivattomasti Tommyn kotisivuilta: http://www.tommytabermann.net/
Valitettavasti nimenomaan Britannian poliisin menetelmistä ei tunnu olevan juurikaan kirjallisuutta saatavilla Suomessa. Mahdollisesti jotakin sellaista saattaisi olla Richard Plattin teoksessa ”Crime scene : the ultimate guide to forensic science” (Dorling Kindersley, 2003). Rikoksista kirjoittamisen kannalta kiinnostava voisi olla Mauro V. Corvascen ja Joseph R. Paglinon ”Murder one: a writer's guide to homicide” (Writer's Digest Books, 1997). Suomalaisesta näkökulmasta löytyy ainakin Kimmo Himbergin teos ”Tekninen rikostutkinta: johdatus forensiseen tieteeseen” (Poliisiammattikorkeakoulu, 2002).
Vanhempaa ja kenties jo tarpeidesi kannalta vanhentuneita teoksia ovat Arne Svenssonin ja Otto Wendelin ”Rikospaikkatutkimus” (Valtioneuvoston...
BTJ ja Kirjavälitys välittävät kirjoja kirjastoihin. Kannattaa siis ottaa niihin yhteyttä. Tietoa niistä löytyy netistä www.btj.fi ja www.kirjavalitys.fi.
Kustantaja voi myös tarjota kirjojaan suoraan kirjastoille, mutta se on luonnollisesti paljon työläämpää. Kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät netistä www.kirjastot.fi. Kannattaa ottaa yhteys kirjaston hankintaosastoon. Mukaan on laitettava seuraavat tiedot: hinta ja alv, tilausosoite sekä kirjan perustiedot ja kunnollinen kuvaus.
Eräänlaiselta laskutikulta tuo tosiaan näyttää! Tuossa tikussa näyttävät olevan kertotaulut tikun muodossa eli se näyttäisi olevan kertotaulutaulukko, jossa on liikuteltava kehys rivin lukemisen helpottamiseksi. Vastaavia en löytänyt etsimällä lähteistä enkä netistä. Voisiko tuo patenttia haetaan yläreunassa tarkoittaa sitä, että tälle laitteelle on haettu patenttia? En löytänyt hakusanoilla kertotaulut, kertotaulutaulukko, taulukot, laskimet, laskutikut sitä patenttitietokannasta (jossa pitäisi olla hakemuksetin) https://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp?Lng= enkä vanhojen patenttien tietokannasta, https://patent.prh.fi/pate/
Laskutikun historia juontaa juurensa aina 1600-luvulle saakka, jolloin logaritminen asteikko...
Moderni avantgarde taidemusiikki sisältää runsaasti perinteisistä menetelmistä poikkeavilla keinoilla tuotettua musiikkia. Uudenlaisten äänien ja sointivärien tuottamiseen on käytetty instrumenttien soittotapojen laajentamisen lisäksi mm. tietokoneita, live-elektroniikkaa, kattiloita, risuja jne. Tähän liittyy myös kysyjän mainitsema ”preparoitu” piano. Pianon kielien päälle on aseteltu mm. ketjuja, laseja ja muovinpalasia.
Eräs keskeisimmistä ja rohkeimmista ilmaisukeinojen uudistajista on säveltäjä John Cage (1912-1992). Uskonkin, että koulun musiikkitunnilla on soitettu hänen teoksiaan. Kirjastoissa on aiheesta runsaasti materiaalia mm. CD-levy ”John Cage: Sonatas and Interludes for prepared piano.” Muita keskeisiä uusia sointivärejä...
Polaris-moottorikelkoista löytyy korjaus- ja huolto-opas "Polaris snowmobile shop manual 1990-1995", 1995. Saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voi tarkistaa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/
Oulunsalon kunnankirjastossa on 26 dvd-elokuvaa nuorten osastolla ja 15 dvd-elokuvaa lastenosastolla. Tätä kokoelmaa hankitaan koko ajan lisää.
Osoitteesta http://www.outikirjastot.fi/ voit myös selata muiden OUTI-kirjastojen dvd-kokoelmia ja pyytää niitä tilattavaksi Oulunsaloon. Se mitä dvd-elokuvia kirjastoissa on saat esiin vaihtamalla aineistolajin kohtaan dvd-rom. Halutessasi voit myös rajata Oulunsalon kirjaston tai sitten selata kaikkien kirjastojen kokoelmaa. Muiden kirjastojen leffoja voit tilata pyytämällä meiltä Oulunsalosta vaikka maililla kirjasto@oulunsalo.fi .
Jyväskylän kaupunginkirjston kokoelmasta löytyy useita kirjoja, etenkin muistelmia, joissa käsitellään sotaorpoutta. Hakemalla tietokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/ asiasanalla sotaorvot näette teokset ja voitte myös tarkistaa teosten saatavuuden.
Sodan jälkeen erilaiset järjestöt, esim. Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pelastakaa lapset ry sekä monet kansalaisjärjestöt avustivat ja tukivat sodasta eri tavoin kärsineitä perheitä, myös sotaorpoja. Näistä asioista löytyy varmasti tietoa em. järjetöjen historiikeista.
Nykyisin mahdollisesti saatavia sosiaali- ja terveyspalveluavustuksia tai KELAN antamia avustuksia voi tiedustella oman asuinkunnan sosiaali- ja terveystoimen virastoista sekä paikallisesta tai valtakunnallisesta Kelan...
Sanat ovat Paavo Cajanderin runosta Kuva. Laulusovitus runosta löytyy ainakin Aksel Törnuddin kokoamasta Koulun laulukirjasta (WSOY, 1923). Melodiana tässä sovituksessa on käytetty nimeltämainitsematonta suomalaista kansanlaulua. Nimenomaisesti tähän runoon tehtyjä sävellyksiä en valitettavasti onnistunut käytettävissäni olevista lähteistä löytämään.
Kyllä, konsolipelien lainaus on vastikään aloitettu Tampereella. Pelit löytyvät tietokannasta aivan samoin kuin mikä tahansa muu kirjastoaineisto. Pelien laina-aika on kaksi viikkoa. Yhdellä asiakkaalla voi samanaikaisesti olla lainassa PIKI-kirjastojen konsolipelejä enintään 5 kpl. Kirjasto ei lainaa pelikonsoleita eikä pelien oheislaitteita.
Helsingin kaupunginkirjastossa on VHS-DVD-diditointilaite Pasilan ja Töölön kirjastoissa, Lasipalatsin Kohtaamispaikalla ja Myllypuron mediakirjastossa. VHS-kasetin voi siis kopioida DVD-levylle, ei CD-levylle. Laite on myös joissakin Espoon ja Vantaan kirjastoissa. Tiedot löytyvät Helmet-kirjastojen sivuilta:
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=VHS-DVD+-dig…
Laitteen voi varata puhelimitse, kirjastossa tai tietokoneiden ajanvarausjärjestelmästä:
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy
Aika kannattaa varata etukäteen, koska laitteet ovat varsin kysyttyjä. Tällä hetkellä tänään (31.12.) näyttäisi olevan vapaata aikaa Kohtaamispaikalla klo 11-13 ja 14-16, Töölössä 12.30-14 ja 15-16....
