Kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet- kirjastosta eli kaupunginkirjastojen toimipisteestä Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista tai Vantaalta. Korttia varten pitää ilmoittaa osoite ja esittää voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
Helsingin kaupunginkirjaston kiinteistä toimipisteistä kaikkiin lukuunottamatta Roihuvuoren, Suomenlinnan ja Töölön kirjastoa on pääsy pyörätuolilla. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden aukioloajat, yhteystiedot ja merkintä pääsystä pyörätuolilla on nähtävissä sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Martti Innasen kirjoista on HelMet- kirjastoista saatavilla teos Frank...
Yritystalous -lehti tulee Oulun kaupunginkirjastoon. Kopiot maksavat 1 mk/sivu.
Tämän vuoden lehdet eivät ole lainattavissa, mutta aiempina vuosina ilmestyneitä on mahdollisuus lainata käsikirjastosta. Lehtien laina-aika on viikko. Lista Oulun kaupunginkirjastoon tilatuista lehdistä on osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/lehdet.htm
Lehtiartikkelihaulla Aleksi-tietokannasta (käytettävissä kirjastossa) löytyi 67 lehtiartikkelia asiasanoilla asiakkaat, tyytyväisyys.
Asiakastyytyväisyyttä koskevia kirjoja voi etsiä Internetistä aineistotietokannastamme käyttäen kahta asiasanaa asiakkaat, tyytyväisyys. Tietokantamme on osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Sieltä löytyvät esim.. seuraavat kirjat:
Rope, Timo:...
”Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet” -julkaisua saa Oulun Kaupunginarkistosta, Kansankatu 55 A, (p. 5584 0670, 044 703 0674) hintaan 2 euroa. ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, osat 1, 3” - julkaisut ovat saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu (p. 08-3214043 Anita Kansanniva) hintaan 9 euroa. Osa 2 on valitettavasti loppu.
Suomalaisia naisviihdekirjailijoita ovat esim. Raija Oranen, Elsa Anttila, Tuija Lehtinen,Pirjo Rissanen, Pirjo Tuominen, Laila Hietamies, Anneli Meriläinen, Liisa Tammio ja Kirsti Manninen
Seuraavat tiedot ovat Richard Corsonin kirjasta Fashions in makeup from ancient to modern times,(ilmestynyt vuonna 2003) : Mary Granville Pendraves mainitsi sisarelleen vuonna 1727 kirjoittamassaan kirjeessä lähettäneensä tälle muun muassa kolme huulirasvapalaa (cake of lip salve). Antoine Le Camusin kirjassa The Art of preserving beauty (ilm. Lontoossa 1754) on huulirasvareseptejä, mm. helakanpunaisen huulirasvan ohje. Vuonna 1839 Lontoossa ilmestyneessä oppaassa The Toilet, A dressing table companion kehotetaan pitämään muiden tarvikkeiden joukossa myös huulirasvapakkaus. James Stewartin kirjassa Plocacosmos or the whole art of hairdressing Lontoo, 1872) on myös kosmetiikkaohjeita . Värilliseen huulirasvaan neuvotaan panemaan mm...
'Lämminveriset' tv-sarjaa on tarjottu kirjastoille pari viikkoa sitten, mutta Helsinkiin sitä ei hankittu yhtään kappaletta. Kannattaa seurata HelMetistä tilannetta lähiviikkojen aikana, sillä Vantaa tai Espoo on saattanut kyseistä sarjaa hankkia.
Tämä lause on Dostojevskin romaanista Idiootti, sen kolmannesta osasta sivulta 524 (vuoden 2004 painoksessa). Siinä Ippolit Terentjev sanoo näin:
"Mistä hän puhui? Onko totta, ruhtinas, että te olette kerran sanonut, että "kauneus pelastaa maailman"? Hyvät herrat, hän huusi lujaa kaikille, - ruhtinas vakuuttaa, että kauneus pelastaa maailman! Mutta minä olen varma, että tuollaiset leikkisät ajatukset johtuvat siitä, että hän on rakastunut."
Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta.
Tämä Lasse Mårtensonin säveltämä kappale on julkaista hyvin monilla äänitteillä ja monien laulajien esittämänä, mutta yhdelläkään niistä Lasse Mårtenson ei itse laula sitä (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola). Yhdessä instrumentaaliesityksessä hän on yhtenä soittajana: Voiko sen sanoa toisinkin. Jumala rakastaa maailmaa. Kyseessä on ääninauha jumalanpalvelusohjelmasta vuodelta 1967.
Tiedot levytyksistä löytyvät Violasta:
https://finna.fi
Osa niistä löytyy myös Ylen Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=jumala+rakastaa+maailm…
Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa vain joissakin Suomen kirjastoissa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
https://uniarts.finna.fi/
https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm
Puuvillaa ei viljellä Suomessa juuri lainkaan. Puuvilla tarvitsee kasvaakseen kosteamman ja lämpimämmän ilmaston sekä pidemmän kasvukauden kuin mitä Suomessa on. Eniten puuvillaa viljellään Yhdysvalloissa, Kiinassa, Pakistanissa ja Uzbekistanissa.
Pellavaa sen sijaan on viljelty Suomessa jo 1500-luvulta alkaen. Pellavasta saadaan kankaisiin käytettävää kuitua, mutta sitä viljellään myös siitä pellavaöljyn takia. Pellavan viljelyala suomessa tällä hetkellä on noin 3000 hehtaaria. Se ei ole kovinkaan paljon, sillä vielä 1930-luvulla pellavan viljelyala oli noin 40 000 hehtaaria.
Kuitupellava | Farmit
muutte_4eb0058_ljypellavan_viljelyopas_11_2010_final_ID_5368.pdf (vyr.fi)
Puuvillakasvi - puuvilla.info
Ekologia, ympäristötiede, on biologian haara, joka tutkii eliöiden suhdetta toisiinsa ja ympäristöön, siis yksilöitä, populaatioita, eliöyhteisöjä ja ekosysteemiä sekä niiden välistä vuorovaikutusta. Nykyään yhä tärkeämmiksi ovat muodostuneet ihmisen ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia tutkivat ekologian osa-aluueet.
Internetissä esim. osoitteessa http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/… löytyy lisätietoa ekologiasta.
Ensimmäinen kirjastokortti Turun kaupunginkirjastossa on maksuton. Kadonneen tai rikkoutuneen kortin tilalle annettu kortti maksaa aikuisille 25 mk ja lapsille 10 mk. Tarkemmat tiedot saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirja/ kohdasta "käyttöopas".
Teoksessa Lykyn avain: 999 vanhaa taikaa ja uskomusta (SKS, 1991)löytyy kappaleen Lapsionni (s. 55-59) alta mm. "Kun halutaan poikalasta, niin tekijällä pitää olla karvalakki päässä ja kintaat kädessä. Vimpeli 1889" (s. 58). Samoin Marja Paasion teoksesta Pilvihin on piian nännit: kansan seksiperinnettä (1985) löytyy mm. lapsentekoa ja raskautta koskevia uskomuksia.
Vaikuttaa siltä, että täsmälleen juuri tähän tarkoitukseen sopiva julkaisu on vielä tekemättä. Lähin löytämäni on internetissä: http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/esiopetus/Haka.htm
Tässä vielä eräs esiopetussuunnitelma:
http://www.hdl.fi/maahanmuuttajat/esiopetussuunnitelma.htm
Käytin etsiessäni hakusanoja maahanmuuttaja, pakolaiset, päivähoito, kaksikielisyys ja äidinkieli. Muutama kirja löytyi, tosin osassa asiaa käsitellään peruskoulun ala-asteen näkökulmasta:
Oppia kieli kaikki : maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla / Tuija Lehtinen. Turku : Turun yliopisto, 2002
Maahanmuuttajatyön käsikirja / Marja-Liisa Hytönen .. [et al.] Julktiedot Helsinki : Helsingin kaupunki, 2002...
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur)on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Jälkimmäisen kustantaja on Koge (http://www.raamatukoi.ee/cgi-bin/raamat?10951)
ja ISBN 9985849078.
Yksittäiset kirjastot poistavat jatkuvasti kirjoja erilaisin kriteerein, joiden tunteminen kuuluu hyvään kirjastonhoitoon. Nämä kirjat tulevat vähitellen myyntiin. Lisäksi on välillä suurempia tempauksia. Seuraavaksi Lainan päivänä 8.2. myydään monessa kirjastossa ne lehtien vuosikerrat, joita ei säilytetä kirjastossa. Tässä yhteydessä saatetaan myydä myös suurempi erä kirjoja. Mitään systemaattista ilmoittelua poistomyynneistä ei ole, ennen tuota 8.2. voi kyllä olla mainintoja kirjastojen kotisivuilla osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/ Tietoa yksittäisistä myytävistä kirjoista on kyllä vaikea saada. Joissain kirjastoissa käydään järjestelmällisesti läpi tietokirjallisuuden sataluokkia poistotarpeen selvittämiseksi. Ehkä...
Pölösten sukukirjan, joka löytyy Enosta ja Joensuusta, tekijä on Toivo Pölönen:
Pölönen, Toivo
Juho Pölösen jälkeläisiä : Eno 1682 : sukukirja
Eno : Juho Pölösen jälkeläiset, 1986
Toisen Kalattoman Pölösistä kertovan kirjan on kirjoittanut Anja Kukkonen. Se löytyy Joensuun pääkirjastosta:
Kukkonen, Anja
Kalattoman Pölösiä
Vehkalahti : A. Kukkonen, 1996
Teorioita terveyden edistämisestä voi löytyä alan peruskirjallisuudesta. Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä voit asiasanalla 'terveyden edistäminen' hakea kirjoja http://jokunen.jns.fi/ . Esim. seuraavista kirjoista voi olla apua:
NÄKÖKULMIA hyvinvointiteknologiaan / toimittaneet Clas-Håkan Nygård ... [et al.]
Tampere : Tampere University Press : Taju [jakaja], 2007
NÄKÖKULMIA vaikuttavuuteen : vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä / Pirjo Koskinen-Ollonqvist, Antti Pelto-Huikko ja Päivi Rouvinen-Wilenius (toim.)
Helsinki : Terveyden edistämisen keskus, 2005
TAUTIEN ehkäisy ja terveyden edistäminen Pohjois-Karjalassa : terveyskäyttäytymisen ja prosessitekijöiden muutoksia vuosina 1978-1998 = Disease...
