Dervinin kuiluteoria tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tiedon puute (tiedon tarve) on kuin kuilu, joka estää pääsyn tavoiteltuun tilaan, jossa henkilöllä on tuo tarvitsemansa tieto. Kuhlthau jäsentää tiedonhankintaprosessia. Tuo prosessi eli tapahtumasarja on kuin silta yli Dervinin kuvaaman kuilun. Kuhlthau nimeää tiedonhankintaprosessiin kuusi vaihetta. 1) Aloitus, jota kuvaa epävarmuus; 2) Aiheenvalinta: hahmotetaan yleissuunta tiedon etsinnälle; 3) Tunnustelu on hämmennystä, etsitään lisätietoa aiheesta; 4) Muotoilu on ratkaiseva vaihe: tehtävän tai teeman muotoilu eli määrittely; 5) Informaation keruu (edellisen kohdan määrittelyn mukainen toiminta tiedon saamiseksi); 6) Tulosten esittäminen. Lähteenä on Tiedon tie s. 95-...
Astrid Lindgren synnytti ensimmäisen lapsensa, Lassen, (Lars) 4. joulukuuta 1926. Hän oli silloin 19-vuotias. Hän ei ollut halunnut naimisiin lapsensa isän kanssa ja muutti pois kotoaan, koska ei halunnut tuottaa raskaudellaan häpeää vanhemmilleen. Siihen aikaan oli useimpien mielestä häpeällistä olla avioton äiti. Koska Astrid Lindgrenillä ei ollut työtä eikä omaa asuntoa lapsen syntymän aikoihin, hänen oli pakko antaa lapsi kasvatuskotiin, ei siis orpokotiin tai lastenkotiin. Lindgren ikävöi poikaansa koko ajan ja kävi usein katsomassa häntä Kööpenhaminassa, jossa kasvatusäiti asui. Hän näki jopa nälkää, koska käytti rahansa mieluummin Kööpenhaminan-matkoihin kuin ruokaan.
Kasvatusäiti hoiti Larsia kolme vuotta. Sitten hän sairastui, ja...
Jos lehden turmelee leikkaamalla siitä kuvia, irrottamalla sivuja tai muulla tavalla, joutuu siitä korvausvastuuseen, mikäli asia vain huomataan. Lehden voi korvata maksamalla lehden tietoihin merkityn korvaushinnan, jonka voi kysyä kirjastosta. Vaihtoehtoisesti voi tuoda ehjän ja hyvässä kunnossa olevan lehden saman numeron, mutta siitä on sovittava lehden omistajakirjaston kanssa etukäteen. Helsingin kaupunginkirjaston korvauskäytännöistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Joissakin kirjastoissa lehdistä saatetaan irrottaa julisteet ja muut lisukkeet ennen kuin lehdet laitetaan lainattaviksi, jottei asiakkailla tulisi kiusausta ottaa niitä omiksi. Etenkään avaimenperiä ja muuta vastaavaa tavaraa...
E-kirjan lukulaitteita on lainattavana Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoissa. Helsingissä Sony PRS-600 ja Booken Cybook Opus- merkkisiä, Espoossa Bebook- merkkisiä, Vantaalla Sony PRS-600 ja Kauniaisissa Nuut- merkkisiä.
Hae HelMetistä, www.helmet.fi (vapaassa)sanahaussa hakusanalla E-kirjan lukulaite ja näet kirjastojen tilanteen ja vapaat kappaleet. Esim. Espoossa e-kirjan lukulaitteet lainataan kirjastosta ja palautetaan, yleensä neuvontaan. E-kirjan lukulaitteita ei voi varata. Laina-aika on yksi viikko. Laitetta ei saa palauttaa palautusautomaattiin! Lainatessa saat tarvittavat ohjeet ja neuvot laitteen käyttöön.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Reino Keron artikkeli "Puukkojunkkari, juoppo ja kommunisti: amerikansuomalainen siirtolaisvähemmistö rikollisuustilastoissa" teoksessa Historian vähemmistöt = Minorities in history (1994, s.127-142). Artikkeli käsittelee lähinnä ennen 1950-lukua tapahtunutta amerikansuomalaisten rikollisuutta. Samoin Reino Keron teoksessa Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan artikkelissa "Rehellisiä ja rikollisia" käsitellään 1950-lukua varhaisempaa rikollisuutta(1996, s. 197-208).
Suvi Arapkirlin artikkelissa "Suomalaiset, New Yorkin punainen vaara" kerrotaan lyhyesti sekä rikollisia amerikansuomalaisia että ruotsinsuomalaisia koskevasta lehdistökirjoittelusta (1910-luvulla ja 1950-luvulla)(...
Helmet-kirjastoissa lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän, et voi uusia lainojasi.
Lainat voi uusia sähköisesti kirjautumalla Helmetissä omiin tietoihin, soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon tai käymällä jossakin Helmet-kirjastossa paikan päällä. Kirjastossa asioidessasi tarvitset kirjastokortin tai henkilöllisyystodistuksen mukanasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Lauseenvastikkeen kanssa ei kuulu käyttää pilkkua, mutta epäsuora kysymyslause puolestaan vaatii pilkun. Näin ollen antamasi esimerkki vaikuttaa tosiaan hieman haastavalta pilkkusääntöjen tulkinnan kannalta. Antamassasi esimerkissä näyttäisi kuitenkin olevan sivulause "mitä luonto merkitsee haastateltavalle" keskellä päälausetta "kysyttäessä hän on vastannut", joten tämä sivulause tulisi kaiketi erottaa molemmin puolin pilkuilla päälauseesta. Tässä tapauksessa muotoilisin virkkeen siis seuraavasti:
"Kysyttäessä, mitä luonto merkitsee haastateltavalle, hän on vastannut, että..."
Esimerkkitapauksen virkettä voisi myös muuttaa selkeämpään suuntaan siirtämällä maininnan...
Renegadesin Cadillacin nuotit ja sanat englanniksi sisältyvät mm. nuottijulkaisuun "Käymme yhdessä ain ja muita 60-luvun hittejä", julkaissut Fazer vuonna 1986.
Pisteittää vai pisteyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskekskuksen julkaisema Nykysuomen perussanakirjan (1992) mukaan pisteittäminen merkitsee paitsi pisteiden tekemistä ja pisteillä merkitsemistä, myös sitä, että antaa jollekin pistearvon. Sanan suositeltu muoto on totta tosiaan pisteittää, vaikka pisteyttäminen onkin vakiintunut kielenkäyttömme.
Hajusuola on kalkin ja jonkin sopivan ammoniumsuolan, tavallisimmin ammoniumkloridin tai -karbonaatin kiinteä seos, jossa voi olla lisäksi jotakin hajuvettä. Hajusuolan elvyttävä vaikutus perustuu seoksessa vähitellen muodostuvaan voimakkaanhajuiseen ammoniakkikaasuun. Näin kerrotaan Uuden tietosanakirjan osassa 7 (1966, Helsinki).
Tietoa ammoniumkarbonaatin ominaisuuksista ja käytöstä hajusuoloissa löytyy muunmuassa seuraavilta sivustoilta:
http://ask.yahoo.com/ask/20001206.html
http://www.basf.de/en/produkte/chemikalien/anorganika/ammonium/ammonium…
Unilelu löytyy kokoelmasta "Tähtipumppu" (WSOY, 1992) ja Kauhu ja Onni kokoelmasta "Muusa" (WSOY, 1994). Kauhu ja Onni on muuten yksittäisen runon nimi, kyse ei siis ole kahdesta erillisestä runosta.
Etunimi Hemmo on suomalainen lyhennelmä pohjoismaisesta nimestä Hemming, suomalaisittain Hemminki, joka oli tavallinen jo keskiajalla Suomessa. Vuonna 1929 Hemmo otettiin almanakkaan Hemmingin rinnalle 22.toukokuuta.
Etunimiä ja niiden alkuperää käsitellään esimerkiksi Anni Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)sekä Pentti lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999).
Noomi Hebert on ruotsalainen kirjailija, joka on kirjoittanut nuorten kirjasarjaa Revontulitalli yhdessä Lena Ollmarkin kanssa. Hän on kirjoittanut myös tekstejä Muumi-kuvakirjoihin. Suomalaisten kirjojen luettelosta Fennicasta löytyvät tekijähaulla Hebertin suomennetut kirjat, ks. https://finna.fi .
Hänestä on tietoa myös internetissä mm. kustantajan Bonniers Carlsenin sivulla: http://www.bonniercarlsen.se/Upphovsman/Forfattarpresentationssida/?per…
Googlen avulla löytyi myös: http://www.bonniergroupagency.se/200/201.asp?id=425
Hänen kirjoistaan Liekkien lahja ja Jäiden salaisuus on arvostelu lehdessä PORTTI 2006:4, s.119-121 ja kirjasta Tuulen tie lehdessä PORTTI 2007:2, s.117.
Hei,
Emme ole valitettavasti onnistuneet löytämään vastausta kysymykseesi tiedusteluista huolimatta. Mikäli vastaus vielä löytyy, otamme sinuun yhteyttä. Tietäisikö joku lukijoistamme vastauksen?
Ainakin HelMet-kirjastoissa on olemassa yksi kirja, joka saattaisi olla hyödyllinen tähän tarpeeseen, nimittäin Ahoranta, Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet ja siihen liittyvä Ahoranta, Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet - tehtävien ratkaisut, kts. www.helmet.fi . Lisäksi on esim. Ohjelmoitava logiikka ja Airila, Mekatroniikka. Vaikka näissä ei ole tehtäviä ratkaisuineen, voivat esimerkit kuitenkin olla valaisevia, ehkä myös jokin niistä kirjoista, jotka saa esille valitsemalla hakutermiksi ohjaustekniikka tai automaatio. Apua kannattaa myös etsiä TKK:n kirjastosta ja sen Teemu-kokoelmatietokannasta, https://finna.fi .
Olet oikeassa, suurin osa ruotsin kielen kielikursseista on tuotettu Suomessa. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy kuitenkin muutama muualla tuotettu kielikurssi:
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, cop. 2006
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006 (Ruotsin kielen fraasikurssi)
Swedish travel pack. Maspeth (N.Y.): Berlitz ; Singapore: Apa Publications, 2004
Croghan, Vera: Swedish. London: Hodder Headline, 2004 (Ruotsin kielen oppimateriaali itseopiskeluun)
Teosten sijainnit löydät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi. Jos niitä ei löydy lähikirjastostasi, voit tilata niitä muualta. Varaus maksaa 0.50€. En valitettavasti ole itse kuunnellut niitä, mutta luulisin niiden opetettavan...
Rahab (רהב)esiintyy nykyisessä suomalaisessa vuoden 1992: n käännöksessä viisi kertaa
Job 9:13
Job 26:12
Ps. 89:11
Jes. 30:7
Jes. 51:9
Heprealaisessa alkutekstissä lisäksi vielä
Ps. 40:5 (käännöksessä ’pahan voima’)
Ps. 87:4 (käännöksessä ’Egypti’)
Rahab (merkitys: ’myllertyneisyys, kuohunta’ ) on ymmärretty jonkinlaiseksi meripedoksi tai henkilöidyksi alkumereksi , jonka Jahve voitti luomistyötä tehdessään. Tutkijat ovat todenneet, että ajatuksella Luojan ja Rahabin taistelulla voi olla jotain yhtymäkohtia babylonialaiseen muinaistarinaan, jossa luojajumala Marduk kävi voitollisen taistelun alkumerta, Tiamatia vastaan. Vertailun kannalta on mielenkiintoista, että Raamatun luomiskertomuksen (1. Moos. 1:2) ’syvyys’ (תהום tehoom) lienee...
Kyseessä voisi olla norjalainen lastenelokuva Vaarallisen kiven metsästys vuodelta 1997, ks. lyhyt kuvaus: http://www.telvis.fi/filmiopas/?m=13875
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa tätä elokuvaa ei enää ole, mutta Janakkalan kirjastossa video näyttäisi edelleen olevan. Voit halutessasi tilata elokuvan seutulainaksi Hämeenlinnan kirjastoon. Seutulainan hinta on 2,50 €. Varauksen voit tehdä verkkokirjastossamme tai puh. 03-621 2598.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Sami-etunimi on tai on ollut 29 197 henkilöllä. Mukana ovat nimet, jotka on tallennettu Väestötietojärjestelmään. Näistä luvuista ei käy ilmi, asuvatko Samit tällä hetkellä Suomessa vai jossakin muussa maassa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
