HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu myös kirjoja, joita ei voi varata. Esimerkiksi Bestseller-kappaleita, käsikirjastokäyttöön tarkoitettuja niteitä ja pokkaritornien Special-pokkareita ei voi varata lainkaan.
Tietyn teoksen varattavien kappaleiden määrän näet, kun siirryt verkkokirjastossa hakutulossivulta teostietoihin klikkaamalla teoksen nimeä. Jos nidettä ei voi varata, sen kohdalla ilmoitus-sarakkeessa lukee "EI VARATA".
Joskus harvoin jokin tietty nide on hyllyssä-tilassa (eli saatavilla) eikä sen kohdalla ole ei varata -ilmoitusta, mutta sitä ei silti voi varata. Tällaisia kappaleita ovat mm. remontin vuoksi suljettuna olevien kirjastojen kirjat.
Yleisissä kirjastoissa noudatetaan yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaista työaikaa. Kunta-alalla sovelletaan kirjastoissa pääasiallisesti toimistotyöaikaa. Työaika ei siis riipu tehtävänimekkeestä. Ilta- ja viikonloppulisiä maksetaan sopimusten mukaan.
Työvuorojen aamu- tai iltapainotteisuus vaihtelee kovasti kirjaston ja työntekijän tehtävien mukaan. Jos kirjasto on auki iltaisin ja viikonloppuisin, työntekijät ovat työvuorossa myös silloin. Useimmat kirjastoalan työntekijät tekevät ilta- ja viikonlopputyötä tehtävänimekkeestä riippumatta.
Alla lisää tietoa:
https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes
Lauseenvastikkeen kanssa ei kuulu käyttää pilkkua, mutta epäsuora kysymyslause puolestaan vaatii pilkun. Näin ollen antamasi esimerkki vaikuttaa tosiaan hieman haastavalta pilkkusääntöjen tulkinnan kannalta. Antamassasi esimerkissä näyttäisi kuitenkin olevan sivulause "mitä luonto merkitsee haastateltavalle" keskellä päälausetta "kysyttäessä hän on vastannut", joten tämä sivulause tulisi kaiketi erottaa molemmin puolin pilkuilla päälauseesta. Tässä tapauksessa muotoilisin virkkeen siis seuraavasti:
"Kysyttäessä, mitä luonto merkitsee haastateltavalle, hän on vastannut, että..."
Esimerkkitapauksen virkettä voisi myös muuttaa selkeämpään suuntaan siirtämällä maininnan...
Kuntien toimialoista löytää tietoa Valtiovarainministeriön sivulta Kuntien tehtävät ja toiminta, https://vm.fi/kuntien-tehtavat-ja-toiminta sekä Kuntaliitosta, https://www.kuntaliitto.fi/
Kirjallisuutta aiheesta: Heuru Kauko, Perustuslaillinen kunnallishallinto. Edita 2006
Oikarinen Tommi - Voutilainen Tomi - Mutanen Anu - Muukkonen Matti, Kunnallinen itsehallinto valtion puristuksessa. KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö [2018]. Sarja: Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, ISSN 1235-6956; 107.
Kyse on ilmeisesti Antti Peipon vuonna 1972 valmistuneesta lyhytelokuvasta Viapori, http://www.ristojarvaseura.fi/viapori-suomenlinna-1972/. Valitettavasti elokuvaa ei löydy kirjastojen kokoelmista.
Jerry ja Jerri on sama nimi. Nimipäiväkin lienee sama. Kirjassa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimea, kirjoittanut Juri Nummelin ja Elina Teerijoki todetaan että Jero, Jeri ja Jerri oovat väännetty Jeromesta (Kreikan "pyhää nimeä tarkoittava etunimi) ja muunnos Jerrystä.
KIrjaa voi lukea tai lainata kirjastoissa.
Raamatustahan tämä ajatus on. Jeesus puhuu kansanjoukoille: "Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. "Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka." Matteuksen evankeliumi 7:24-27
Nimiä on kysytty aikaisemminkin. Voit tarkastella vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ohessa lainaus vastauksista:
"Paula on saksan Paul-nimen sisarnimi tai Paulinan lyhentymä, Saksasta se on levinnyt myös englantiin. Jo Agricolan Rucouskirian kalenteriosassa (1544) on "Paula Neitzyt". Suomessa nimi Paula on käsitetty yleisnimeksi "ansa". (Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet)."
"Diana tulee latinasta ja tarkoittaa ’loistava kuin päivä’. Muinaisille roomalaisille Diana oli valon, kuun, luonnon, metsän ja metsästyksen jumalatar. Diana oli myös avioelämän, äitiyden ja synnytyksen suojelija".
Vanhan kirjallisuuden hintaoppaan (6. tark., korj. ja laaj.laitos. - Helsinki : Suomen antikvaariset kirjakauppiaat, 2006) mukaan kirjan hinta on (ollut) 210 €.
Netin kautta kirja löytyi myytävänä hintaan 269 kr.
http://www.bok.nu/George_Fredrik_Granfelt/Finlands_ridderskaps_och_adel…
Seuraavissa isommissa nettiantikvariaateissa kirjaa ei tällä hetkellä ollut saatavilla, mutta sivustoja kannattaa seurata tai lähettää sinne kyselyjä
http://www.antikka.net
http://www.antikvariat.net
http://www.classica.se
http://www.ilab-lila.com
Kirjan harvinaisuudesta ja arvosta kannattaa kysyä myös Hagelstamin kirjakaupasta (Kansainvälinen bibliofiilinen antikvariaatti)
http://www.hagelstam.net/PublishedService?file=page&pageID=18&freePage=…...
Cajanderin suomennoksessa kysymäsi kohta menee näin:
”Tarinan ukko kertoo pojalleen,
Ja tästä päiväst’ alkain aikain loppuun
Ei päivä Crispianuksen niin pääty,
Ett’emme tulis puheeksi me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.”
Lähteenä olen käyttänyt ”William Shakespearen kootut draamat” -sarjan osaa seitsemän (WSOY, 1950).
Tervehdys kirjastolta!
Tuntematta tarkemmin lukion ilmaisutaidon opetuksen sisältöä voin mainita kirjaston kokoelmasta muutamia melko uusia kirjoja, jotka esittelevät draamapedagogiikkaa ja ilmaisutaitoa.
Psykologian luokka 14:
Intohimosalaatti : leikkejä ja muita toiminnallisia menetelmiä / toim. Hyppönen ja Linnossuo. - LK-kirjat, 2006 (saattaa olla nuoremmille kuin lukiolaisille)
Opetusopin luokka 38.2:
Draama ja kasvatus : opas koulun draamatyöskentelyyn / toim. Kaartinen ja Sura. - Turun opettajankuolutuslaitos, 2006
Heikkinen, Hannu: Vakava leikillisyys : draamakasvatusta opettajille. - Kansanvalistusseura, 2004. - 3. tark. p. 2007
Hyvä hankaus : teatterilähtöiset menetelmät oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksina / toim. Korhonen...
Kraatterijärvistä kerrotaan Juhani Kakkurin kirjassa Muuttuva maa, WSOY 2007, ss. 29-31. Saman kirjoittajan kirjassa Tulivuoret – matkoja vulkaanien maailmaan, Gummerus 2005 on kalderojen yhteydessä maininta kraatterijärvistä ss. 32-33 ja kirjassa Planeetta maa, Ursa 1991 kuvia kraatterijärvistä ss. 104-105. Aimo Kejosen kirjassa Geologiset kohteet, Karttakeskus 2007 esitellään Lappajärveä ss. 64-65. Myös Benjam Pöntisen valokuvateos Tähdenlennon järvi = The lake, 2012 kertoo Lappajärvestä. Rugaraman tulijärvestä kerrotaan kirjassa Maailman tutkimattomat seudut, Valitut palat 1979 ss. 165 – 179. David Ritchien The encyclopedia of earthquakes and volcanoes, Facts on file, 1994 sisältää tietosanakirja-artikkelit suurimmista...
Nuorin Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja on Rudyard Kipling. Hän sai palkinnon vuonna 1907 ollessaan 42-vuotias.
http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/lists/laureates_ages/literature_…
Hurri-sukunimenä ja myös talonnimenä on peräisin ruotsalaista tarkoittavasta lisänimestä. Nimi on esiintynyt eri puolilla Suomea.(Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988) Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Hurri on tai ollut sukunimenä 1215 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
3d-tulostin on tällä hetkellä käytettävissä seitsemässä Helmet-kirjastossa. Helsingissä 3d-tulostin on Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10) ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa 3d-tulostin löytyy Entressen, Ison Omenan, Tapiolan, Sellon ja Kivenlahden kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjailijan muistelmissaan Waltari luonnehtii itseään "sukurasituksen vaivaamaksi periodijuopoksi". Sukurasituksella hän viittaa alkoholin siivittämänä villiä ja levotonta elämää viettäneeseen äidinisäänsä: "Tältä taholta meille on jäänyt sukurasitusta, josta varsinkin vanhempi veljeni, mutta myös minä olemme kärsineet. -- Sen sijaan luulen, että kertomukset hänen vaiheistaan omien kokemusteni ja alkoholiperiodieni jälkeen auttoivat minua selvittämään, mistä osaltaan minullekin oli tullut tämä sukurasitus -- ." (s. 16-17)
Kirjailijan ajoittaisen alkoholismin alkupistettä on perin vaikea määrittää; jossakin mielessä se tuntuu häntä vaivanneen koko aikuisiän, aina kieltolain leimaamista nuoruusvuosista lähtien. Jo Waltarin 20...
Mustekynän - tai kuivamustekynän eli kuulakärkikynän - muste voi itse asiassa olla muunkin väristä kuin sinistä, esimerkiksi mustaa, punaista tai vihreää. Todennäköinen syy sinisen musteen käyttämiselle on se, että ennen värikopioiden aikakautta sinisellä musteella tehty allekirjoitus osoitti allekirjoitetun dokumentin alkuperäisyyden. Mustavalkoisessa valokopiossa allekirjoitus näyttää mustalta, joten mustalla kynällä allekirjoitettua alkuperäistä dokumenttia on vaikeampi erottaa valokopiosta.
Sinisen musteen käyttäminen yleisesti on todennäköisesti historiallisesti melko uusi ilmiö, sillä arkistoissa olevissa todella vanhoissa dokumenteissa on yleensä käytetty mustaa mustetta (ja mahdollisesti punaista kohdissa,...
Filharmoninen tarkoittaa musiikkia (tai ehkä paremmin harmoniaa) rakastavaa. Sanan taustalla ovat kreikan filo-prefiksi ja adjektiivi harmonikós. Alkujaan sitä käyttivät musiikkiyhdistykset, kuten esimerkiksi vuonna 1543 perustettu Veronan Accademia Filarmonica, mutta myöhemmin sanalla usein viitataan tietynlaiseen orkesteriin.
https://www.tfo.fi/fi/orkesteri-0
Lähdeviittausten merkitsemisestä on laadittu standardeja: SFS 5342 "Kirjallisuusviitteiden laatiminen" (1992-06-22) sekä SFS 5831 "Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin" (1998-03-30). Jos teet Internet-haun käyttäen em. standardinumeroita, saat joitakin esimerkkejä niiden soveltamisesta.
Kirjastot.fi -tiedonhakusivuille (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/) on kerätty Internetin hakupalveluita ja annettu ohjeita näiden käytöstä. Haun voi tehdä fraasina siten, että koko lauseke merkitään lainausmerkkeihin, esim. "SFS 5831". Näin löytyy myös Suomen standardisoimisliiton sivu, jossa on yleiskuvaus standardin 5831 periaatteista (http://www.sfs.fi/standard/news98.html#Miten).
Lähdeviitteiden merkitsemiskäytännöt eri...
