Loru Little Miss Muffetista on käännetty suomeksi useammankin kerran.
Hanhiemon iloisessa lippaassa (WSOY, useita painoksia) Kirsi Kunnas on kääntänyt Little Miss Muffetin pikku Elliksi. Lorun nimi on Elli ja hämähäkki.
("Näetkös pikku Elliä: / hän syö kauravelliä…)
Hanhiemon runoissa (Otava 2000) Kaarina Helakisan kääntämän lorun nimi on Pikku neiti Nättilä.
("Pikku neiti Nättilä / istui kerran määttäällä…")
Hanhiemon lorukopassa (Tammi, 1997) Little Miss Muffet on Pikku neiti Tättärä. Tämä suomennos on Hannele Huovin.
("Pikku neiti Tättärä / istui pikku mättäällä…)
Mira Kunnasluodon Mieheni-laulun sanoja ei löydy kirjoista, nuoteista eikä netin kauttakaan. Laulu löytyy laulettuna ainakin seuraavilta levyiltä: Kuninkaallista iskelmää 20 vuotta: 40 tangosuosikkien hittiä, Hittiparaati 4: 38 suomalaista hittiä ja Mira Kunnasluoto.
Noora on lyhentymä Eleonoorasta, jonka alkumuoto on arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni".
Veera on slaavilainen nimi ja sen merkitys on "usko".
Sara on lyhentymä Saarasta, heprean "ruhtinattaresta".
Emilia on latinalaisesta Aemilius-suvun nimestä lähtöisin. Se oli 1700-luvulla muotinimi Euroopassa, niin kuin nykyisinkin eräs yleisimmistä etunimistä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on "viisaus".
Juulia on muunnos Juliasta. Juliaana nimi edelsi Juliaa almanakassa keskiajalta lähtien surmansa saaneen naismarttyyrin mukaan.
Lähteenä on käytetty Kustaa Vilkunan kirjaa Etunimet.
Sama kysymys lähetettiin viime viikolla ruotsiksi. Tässä linkki annettuun vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/administration/tools/asklibrarian/Update.aspx?q… Ymmärrän, että haet nimenomaan englanninkielisiä romaaneja, kuten aiempikin kysyjä. Aiheet ovat suhteellisen raskaita ja kovin kevyttä luettavaa niistä on vaikea löytää. John O´Brianin Leaving Las Vegas lienee siis vakavuudestaan huolimatta melko helposti lähestyttävä teos. Lisäksi se käsittelee kahtakin sosiaalisten kysymysten aluetta: alkoholismia ja prostituutiota.
Seuraavassa joitakin sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä englanninkielisiä romaaneja alkoholismista, eriarvoisuudesta, huumeriippuvuudesta, kodittomuudesta, köyhyydestä, perheväkivallasta, rasismista ja vammaisuudesta....
Kyllä, ruotsinsuomalaisista on kirjoitettu paljonkin. Helmet-kirjastojen kautta löytyy reilu parikymmentä aikuisille ja joitakin lapsille kirjoitettua kaunokirjallista teosta. Ne löytyvät Helmet-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla hakuruutuun ruotsinsuomalaiset ja rajaamalla tuloksen kaunokirjallisuuteen: www.helmet.fi
Tässä joitakin uusimmasta päästä:
- Sikalat / Susanna Alakoski
- Jossakin itkee pikkuveli.. : antologia : ruotsinsuomalaisia kertomuksia ja novelleja / toimittanut Anneli Tikkanen-Rózsa
- Peilipallopää / Jari Nenonen
- Pimeä kehä / Armas K. Baltzar
- Jokin sinusta : romaani / Heidi Köngäs
Tietokirjoja on myös paljon, esimerkiksi nämä löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
- Suomalaiset Ruotsissa / Jouni Korkiasaari,...
Kyllä, Tapiolan kirjastosta löytyy kopiokone aivan lainaustiksin vierestä, hissiä vastapäätä. Kopiot maksavat 0,40€/arkki ja ne maksetaan ennen kopiointia kolikoilla maksuautomaattiin.
Kiitos kauniista ajatuksesta, mutta valitettavasti emme voi ottaa elokuvalahjoitustanne vastaan. Tekijänoikeuslaki määrittelee, että elokuvateosta ei saa saattaa yleisön lainattavaksi ilman lupaa. Kirjastoissa lainattavilla elokuvilla tulee olla lainausoikeus, joita myyvät elokuvien välittäjät. Näin ollen kirjasto ei voi antaa lainaksi yksityisen henkilön lahjoittamia elokuvatallenteita. Lainausoikeus on kappalekohtainen, eli esimerkiksi rikkoutuneen levyn tilalle ei voi hankkia korvaavaa kappaletta mistä tahansa.
Alla olevassa linkissä on käsitelty tarkemmin elokuvien kirjastolainaamiseen liittyviä näkökulmia:
http://mediakasvatus.kirjastot.fi/tekijanoikeus/kysy/elokuvien-lainauso…
Ensimmäinen kirjastokortti Turun kaupunginkirjastossa on maksuton. Kadonneen tai rikkoutuneen kortin tilalle annettu kortti maksaa aikuisille 25 mk ja lapsille 10 mk. Tarkemmat tiedot saat kotisivultamme http://www.turku.fi/kirja/ kohdasta "käyttöopas".
Valitettavasti Tiktakilta ei ole julkaistu nuottikirjoja tai -kokoelmia. Tabulatuurit (epäviralliset) kitaralle kyseiseen kappaleeseen löytyvät osoitteesta http://www.tiktaktabloja.cjb.net/
Pääkaupunkiseudun kaupuginkirjastojen kokoelmista löytyy perinnemusiikkia, jossa soittimina muiden joukossa on pajupilli tai nokkahuilu tai molemmat.
Nordic folk instruments
Äänite esittelee kansanmusiikkisoittimia Pohjoismaista. Perinne- ja kansanmusiikkia.
Caprice Records, Sveriges Radio P2, 1996.
Hedin, Johan: Skikt
Maailmanmusiikkia, perinnemusiikkia; sekä nokkahuilu että pajupilli ym. soittimia.
AllWin, 1999
Kliekske Spelenderwijs
Kokoelma perinteisiä flaamilaisia sävelmiä lähinnä 1700-luvun flaamilaisista kokoelmista ja kaksi laulua
CBS Disques, 1987.
Ensemble Galilei: From the Isles to the Courts
Sekoitus vanhaa musiikkia, kelttiläisten perinnemusiikkia ja 1990-luvulla sävellettyä yhtyemusiikkia.
Telarc, 2001.
Pajupillillä tai...
Anna Leino on kirjoittanut vain yhden teoksen, Mustat siivet, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1998. Anna Leinosta ei löydy tietoa kirjailijahakemistoista eikä myöskään internetistä. Voit halutessasi lähestyä teoksen kustantajaa WSOY:tä, yhteystiedot löydät heidän nettisivuiltaan osoitteesta www.wsoy.fi
Kannattaa tutustua seuraaviin pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta poimittuihin teoksiin:
Suomi silloin kerran : näin elettiin vuosina 1944-1956
Pois pula, pois puute : kun kansa selviytyi / Meri, Utrio
1930-luvun lama teollisuuskaupungissa. II : Lama, pula ja työttömyys : tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938 / Jarmo Peltola
Kortilla korviketta : säännöstelyä ja selviytymistä pula-ajan Suomessa / Satu Jaatinen
Sodan liepeillä : kasvun aikaa, lapsuus ja nuoruus / Rauno Salonen
Kotirintaman lapset / Hanna Pukkila
Lapsi sodan varjossa / Taina Almgren
Suomalaisen yhteiskunnan sosiaalipolitiikka / Heikki Waris
Haussa voi käyttää vuosikymmeniä esim. 1930-luku ja yhdistää tämä toiseen asiasanaan esim. lapsuus ja kohdistaa haku...
Georges Duplaix'n runo Sukkela hiiri nimeltä Pikkuharmaa löytyy hänen Eläintarinoita-kirjastaan, joka ilmestyi Weilin + Göösin Kultatähti-kirjastossa vuonna 1968.
Anekdootissa on totuuden siemen, mutta kyseessä ei ole kovinkaan harvinainen käytäntö. Viime vuosisadalla käännettiin yleisesti teoksia harvinaisemmista kielistä (esim. japani) niin, että käännöksen lähdekielenä ei ollut alkuteoksen kieli vaan teoksen englanninkielinen tai saksankielinen käännös. Veijo Meri ei ole koulutettu kääntäjä, mutta koska hänet tunnetaan hyvänä sanankäyttäjänä, on ainakin Lilla Teatern tilannut häneltä muutamia näytelmien käännöksiä. Näiden kohdalla täytyy siis muistaa, että vaikka käännökset on sittemmin julkaistu kirjana, ne on alun perin tehty esitettäväksi. Anekdootti viittaa todennäköisesti muinaiskreikaksi kirjoittaneen Sofokleen Kuningas Oidipukseen, jonka Meri käänsi Lilla Teaterinille ja joka julkaistiin...
Yhtenäisiä hittilistoja 1970-luvulta alkaen nykypäivään ei näytä olevan julkaistu missään. Paras kirjallinen lähdeteos tuntuu olevan Juha Lassilan Mitä Suomi soittaa? : hittilistat 1954-87 (1990). Sen saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviää Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Kevyen musiikin listoja koskeviin kysymyksiin on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos käyttämällä hakusanoja listat ja populaarimusiikki.
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien verkkosivuilta
http://www.ifpi.fi/tilastot/ löytyy erilaisia myyntilistoja, samoin RockDatan sivuilta
http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html
Kansansadut ovat suullisesti kerrottua ja muistinvaraisena säilynyttä perinnettä, joka usein on yhteistä monille kansoille. Tekijä ei näin ollen usein ole tiedossa. "Kansansatujen tapahtumat ovat täysin mielikuvituksen tuotetta, eikä niiden ole koskaan uskottu kansantarinoiden tapaan perustuvan tositapahtumiin." (Otavan kirjallisuustieto, 1990)
Nerjaan sijoittuvaa romaania tai dekkaria ei löytynyt, mutta Andalusia-aiheisia joitakin. Viimeisenä mainittu on kiinnostava muistelmateos ja keittokirjakin. Kaikki kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
- Öinen ratsumies / Antonio Muñoz Molina (2010)
- Onnen poika Andalusiassa / Erkki J. Vepsäläinen (2001)
- Veijarit ratsastavat jälleen / Erkki J. Vepsäläinen (2000)
- Tehtävä Malagassa : jännitysromaani / Helen MacIn (1973)
- Andalusian karkea suola / Vivi-Ann Sjögren (2004)
Kraatterijärvistä kerrotaan Juhani Kakkurin kirjassa Muuttuva maa, WSOY 2007, ss. 29-31. Saman kirjoittajan kirjassa Tulivuoret – matkoja vulkaanien maailmaan, Gummerus 2005 on kalderojen yhteydessä maininta kraatterijärvistä ss. 32-33 ja kirjassa Planeetta maa, Ursa 1991 kuvia kraatterijärvistä ss. 104-105. Aimo Kejosen kirjassa Geologiset kohteet, Karttakeskus 2007 esitellään Lappajärveä ss. 64-65. Myös Benjam Pöntisen valokuvateos Tähdenlennon järvi = The lake, 2012 kertoo Lappajärvestä. Rugaraman tulijärvestä kerrotaan kirjassa Maailman tutkimattomat seudut, Valitut palat 1979 ss. 165 – 179. David Ritchien The encyclopedia of earthquakes and volcanoes, Facts on file, 1994 sisältää tietosanakirja-artikkelit suurimmista...
