Kysyin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen Nimistönhuollosta. Sain sieltä seuraavan vastauksen:
"From on vanha sotilasnimi. Sotilasnimellä tarkoitetaan sellaista lisänimeä tai liikanimeä, jonka ruotusotamies on saanut aikanaan armeijan palveluksessa ja joka on voinut jäädä lisänimen, myöhemmin jopa sukunimen asemaan siirtyen sukupolvelta toiselle sotilasuran päätyttyäkin. Lisänimi on kansanperinteessä kuvannut esim. henkilön ominaisuuksia tai ammattia - siis seikkaa, jolla henkilön voi tunnistaa ja erottaa muista. Sotilasnimi From lienee tarkoittanut 'hurskasta'.
- Pirjo Mikkonen: Suomen 1700-luvun ruotusotamiesten lisänimistä, pro gradu -työ vuodelta 1974"
From-nimeä on suomalaistettu muotoihin Väre ja Raita.
Noin 400 suomalaisella on...
Helmet-kirjastoissa lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän, et voi uusia lainojasi.
Lainat voi uusia sähköisesti kirjautumalla Helmetissä omiin tietoihin, soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon tai käymällä jossakin Helmet-kirjastossa paikan päällä. Kirjastossa asioidessasi tarvitset kirjastokortin tai henkilöllisyystodistuksen mukanasi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Eena on annettu Suomessa etunimeksi vuodesta 2000 lähtien yhteensä vain 42 lapselle. Vuosina 1920-1939 Eenaksi nimettiin 10 lasta. Nimien alkuperää käsittelevistä hakuteoksista Eena-nimeä ei harvinaisuutensa johdosta löydy. Kenties lähimmäksi osuu nimi "Enna", jota on tavattu Suomessa jo 1800-luvulla. Ennan arvellaan olevan muunnos tai lyhennelmä monista nimistä, ja esimerkiksi Virossa se liitetään adjektiivin "enn" (hellä, lempeä). Suomessa nimi yhdistetään äänteellisesti esimerkiksi Enniin, Hennaan, Jenniin ja Nennaan.
Lähteet:
Saarikallio, A. & Suomalainen, J.2007. Suomalaiset etunimet : Aadasta Yrjöön. Gummerus.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Hei!
Tätä kysyttiin juuri äskettäin Kysy kirjastonhoitajalta -kysymyksenä, tässä vastaus:
Tässä joitakin kirjoja, joista löytyy eri maiden posliini- ym. esineiden leimoja. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI Digitoituina niitä ei meillä ole:
- Porcelain marks of the world / Emanuel Poche (1974)
- Handbook of pottery and porcelain marks / compiled by J. P. Cushion ; in collaboration with W. B. Honey (1980)
- Directory of European porcelain : marks, makers and factories / Ludwig Danckert (1995)
- Suuri antiikkikirja / Wenzel Hagelstam ; toimittaja: Pirjo Hämäläinen-Forslund (1991)
- Venäläinen posliini : Collection Vera Saarela ja Suomen kansallismuseon...
Noora on lyhentymä Eleonoorasta, jonka alkumuoto on arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni".
Veera on slaavilainen nimi ja sen merkitys on "usko".
Sara on lyhentymä Saarasta, heprean "ruhtinattaresta".
Emilia on latinalaisesta Aemilius-suvun nimestä lähtöisin. Se oli 1700-luvulla muotinimi Euroopassa, niin kuin nykyisinkin eräs yleisimmistä etunimistä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on "viisaus".
Juulia on muunnos Juliasta. Juliaana nimi edelsi Juliaa almanakassa keskiajalta lähtien surmansa saaneen naismarttyyrin mukaan.
Lähteenä on käytetty Kustaa Vilkunan kirjaa Etunimet.
Pelkästään yöllä syöminen ei lihota, ellei syödyn ruuan ja juomien energiamäärä ole isompi kuin kulutus. Jos syö liikaa kulutukseen nähden ihminen lihoo.
Jos syö sekä yöllä että paivällä, ja enemmän kuin kuluttaa, on todennäköistä että lihoo. Varsinaisesti pelkästään yöllä syöminen ei lihota. Elimistön vuorokausirytmistä jotuen (jos siis elää päivärytmissä) yöllä elimistö ja ruoansulatus on levossa, joten etenkin raskas ruokailu voi aiheuttaa vatsavaivoja.
Vuorotyöntekijöiden seurantatutkimuksissa vuorotyöläisten on todettu herkästi lihovan. Siihen on todennäköisesti useita syitä: elämä on säännöllisen epäsäännöllistä (ja epäsäännöllisyys elintavoissa voi johtaa siihen, että syö turhan paljon eikä liiku tarpeeksi), kertyvä univaje...
Yhteinen aihealue mainitsemille kirjoillesi on kirjastojen kokoelmaluetteloiden mukaan psygologiset romaanit. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston mukaan asiasanayhdistelmällä psykologiset romaanit löytyy kirjoja paljon, noin 1250 suomeksi kirjoitettu tai käännettyä kirjaa.
Kätevä tapa on käyttää kirjanystävien palvelua nimeltä LibraryThing. Sivustolla voi etsi mm. uusia kirjoja luettavaksi; palvelusta löytyy kirjasuosituksia jo luettujen kirjojen perusteella: LibraryThing BookSuggester http://fi.librarything.com/suggester
Tässä yksi listaus edellä mainittuja tapoja käyttäen:
Aurinkomyrsky / Åsa Larsson
Bagdadin kutsu / Yasmina Khadra
Balzac ja vaatturintytär / Dai Sijie
Divisadero / Michael Ondaatje
Hyviin naimisiin /...
Arviot maailmassa puhuttavien kielten lukumäärästä vaihtelevat melkoisesti. Kielen määrittely on usein ongelmallista - esimerkiksi kielen ja murteen raja voi olla tulkinnanvarainen. Tavallisin arvio nykyään on 5000-6000 (Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus, 2005). On arvioitu, että yli 80 prosentilla näistä kielistä on ainakin jonkinlainen kirjallinen ilmenemismuoto.
Vuoden 2010 tilastojen mukaan Suomen yleisissä kirjastoissa oli 34 740 021 kirjaa. Tieteellisissä kirjastoissa (yliopistokirjastot, ammattikorkeakoulukirjastot ja muut erikoiskirjastot) oli vuonna 2009 17 642 608 painettua monografiaa (vuoden 2010 tilastoja ei tieteellisten kirjastojen osalta ole vielä saatavissa). Näiden lukujen perusteella Suomen...
On vaikea sanoa sukunimen Lapin merkitystä tietämättä mistä päin maailmaa suku on peräisin. Nimeä esiintyy englanninkielisissä maissa ja Amerikassa. Yhtä hyvin nimi on slaavilaista alkuperää. Venäläisenä sukunimenä sukunimi Lapin on johdettu sanasta lapa (koura, käpälä) http://www.doukhobor.org/Molokan.htm . Puolalaisen nimen alkuperänä pidetään puolalaista paikkakunta Lapy http://surnames.meaning-of-names.com/lapin/ . Anglosaksisissa maissa sukunimen katsotaan perustuva etunimeen Lapin http://www.houseofnames.com/lapin-family-crest . Väestörekisterin nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Lapineita on Suomessa nykyisenä nimenä 29 henkilöllä. Sukulaisuudesta en osaa sanoa.
Esittäjä on Eero Magga ja esitys löytyy CD-levyltä "Lapin joulu" (Poroboy Music PBM-014, p2004). Levyllä laulun nimenä on "Juovlabiellut".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Aivan tuon nimistä kirjaa ei näytä löytyvän, mutta voisikohan kyseessä olla Anja Porion teos "Ihana kamala murkku" (Jyväskylä : Lasten Keskus, 1992). Se on kylläkin tietokirja (takakannen mukaan "Todenmakuinen, lämmöllä ja huumorilla maustettu 'selviytymisopas' murrosikäisen vanhemmille ja muulle perheelle"), mutta jokaisen luvun alussa on murrosikää kuvaava runo.
Ellei tämä ole etsimänne kirja, voitte selata murrosikää käsittelevien kirjojen listaa kirjoittamalla HelMet-verkkokirjaston etusivulla hakuruutuun sanan murrosikä. Lista on kyllä melko pitkä, mutta ehkäpä jonkin kirjan nimi siellä tuntuu tutulta.
Kirjailija Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen) löytyy kaksi aikaisempaa vastausta Kirjastot.fi -sivuston Arkistosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
(Etsi arkistosta: liisa tammio, Hae)
Valitettavasti internetistä ei löydy muuta tietoa. Kirjoissa sen sijaan tietoa on, esim. KOTIMAISIA nykykertojia 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu 1998 sekä KOTIMAISIA naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Merenpinnan lähtötaso eli nollataso perustuu yhteiseen sopimukseen ja pitkäkestoisiin mittauksiin useissa eri paikoissa, joilla on saatu tulokseksi keskimääräinen merenpinnan korkeus.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palstalla samantapaiseen kysymykseen on vastattu, että Suomessa on ollut valtakunnallisesti käytössä N60-korkeusjärjestelmä, jonka avulla kohteiden korkeus merenpinnasta mitataan. N60-korkeusjärjestelmän lähtötaso (nollataso) on vuoden 1960 keskimääräisen merenpinnan korkeus Helsingissä.
Uusi N2000-korkeusjärjestelmä tulee käyttöön tästä vuodesta (2021) alkaen kuuden vuoden siirtymäajalla. Korkeusjärjestelmästä saat lisätietoja Väyläviraston sivulta. N2000-korkeusjärjestelmä - Väylävirasto (vayla.fi...
Runo on nimeltään Sammakon virsi sateen sattuessa, ja - aivan oikein arvelit - P. Mustapään. Löytyy mm. teoksista Jäähyväiset Arkadialle ja Kootut runot (Wsoy).
Hajusuola on kalkin ja jonkin sopivan ammoniumsuolan, tavallisimmin ammoniumkloridin tai -karbonaatin kiinteä seos, jossa voi olla lisäksi jotakin hajuvettä. Hajusuolan elvyttävä vaikutus perustuu seoksessa vähitellen muodostuvaan voimakkaanhajuiseen ammoniakkikaasuun. Näin kerrotaan Uuden tietosanakirjan osassa 7 (1966, Helsinki).
Tietoa ammoniumkarbonaatin ominaisuuksista ja käytöstä hajusuoloissa löytyy muunmuassa seuraavilta sivustoilta:
http://ask.yahoo.com/ask/20001206.html
http://www.basf.de/en/produkte/chemikalien/anorganika/ammonium/ammonium…
Suosittelen Gunnar Nordströmin Kiekkotähti-sarjaa.Sarjaan kuuluu tällähetkellä 8 kirjaa, joista ensimmäisen osan nimi
on Suuntana NHL. Samoin Kirsi-Marja Niskasen Lätkäjätkiä,
kirja ilmestynyt Pultti-sarjassa.
Jalkapallosta taas Bengt-Åke Crassin Pk Pantterit-sarjaa,
joka käsittää 7-osaa, ensimmäinen nimeltään: Maaali!
Ruuanlaittopuolelta taas Sami Garamin kokkauskirjoja.
Helppolukuisista suosittelen Teemu Saarisen Unski-kirjoja,
mm. Jep-sarjassa Maailman huonoin jalkapalloilija, Unskin ennätyskirja sekä Unskin banaanipotku.
Kauko Tiili on julkaissut teoksen Kenttätykistörykmentti 2:sta Karjalan tykistörykmenttiin: 1918-1958(Karjalan tykistörykmentti 1961). Kirjan saa kaukolainaksi Porin kaupunginkirjaston kautta. Lyhyempiä mainintoja KTR 2:n vaiheista on mm. kirjoissa Koskimaa, Matti: Karhumäestä Ilomantsiin; Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia 2 sekä Suomen sota 1941-1945 : 10. Kirjat ovat Porin kaupunginkirjastossa.
Sotasampo.fi-palvelusta löytyy tietoa rykmentin sotapäiväkirjoista ja henkilöistä, https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_15142.
Erno Paasilinnan Petsamon historian toisessa osassa "Maailman kourissa" tosiaan kerrotaan parilla sivulla (yhdistetyssä laitoksessa s. 611-612) Lieselotte Kattwinkelin ("nuoren saksalaisrouvan") matkasta poroilla Pallastunturin hotellilta Enontekiön ja Inarin erämaiden halki Suonikylään ja Petsamon rannikolle asti. Paasilinna ajoittaa matkan kevättalveen 1941, mutta ei kerro mitään taustatietoja Kattwinkelistä.
Kattwinkelin mies, saksalainen lehtimies Vitalis Pantenburg, matkusti samaan aikaan Pallakselta Pohjois-Norjan kautta Petsamoon, jossa avioparin matkareitit yhtyivät. Paasilinnan mukaan (s. 503-505 ja 612) Pantenburgin kuusi matkaa pohjoiseen olivat osa Saksan ennen sotia Lapissa ja Petsamossa harjoittamasta "julkisesta"...
