Kauko Tiili on julkaissut teoksen Kenttätykistörykmentti 2:sta Karjalan tykistörykmenttiin: 1918-1958(Karjalan tykistörykmentti 1961). Kirjan saa kaukolainaksi Porin kaupunginkirjaston kautta. Lyhyempiä mainintoja KTR 2:n vaiheista on mm. kirjoissa Koskimaa, Matti: Karhumäestä Ilomantsiin; Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia 2 sekä Suomen sota 1941-1945 : 10. Kirjat ovat Porin kaupunginkirjastossa.
Sotasampo.fi-palvelusta löytyy tietoa rykmentin sotapäiväkirjoista ja henkilöistä, https://www.sotasampo.fi/fi/units/actor_15142.
Erno Paasilinnan Petsamon historian toisessa osassa "Maailman kourissa" tosiaan kerrotaan parilla sivulla (yhdistetyssä laitoksessa s. 611-612) Lieselotte Kattwinkelin ("nuoren saksalaisrouvan") matkasta poroilla Pallastunturin hotellilta Enontekiön ja Inarin erämaiden halki Suonikylään ja Petsamon rannikolle asti. Paasilinna ajoittaa matkan kevättalveen 1941, mutta ei kerro mitään taustatietoja Kattwinkelistä.
Kattwinkelin mies, saksalainen lehtimies Vitalis Pantenburg, matkusti samaan aikaan Pallakselta Pohjois-Norjan kautta Petsamoon, jossa avioparin matkareitit yhtyivät. Paasilinnan mukaan (s. 503-505 ja 612) Pantenburgin kuusi matkaa pohjoiseen olivat osa Saksan ennen sotia Lapissa ja Petsamossa harjoittamasta "julkisesta"...
HelMet-kirjaston jokaisella kaupungilla on oma keskitetty hankintaosastonsa, jonne voi tarjota aineistoa ostettavaksi. Vantaalla hankinta- ja luettelointiosasto on Tikkurilan kirjastossa, http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;491.
Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vastaavien osastojen tiedot löytyvät kunkin kaupungin kirjaston kotisivuilta "yhteystiedot" -kohdalta. Myös muilla kaupungin- ja kunnankirjastoilla on oma hankintapolitiikkansa, yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi:n osasta Kirjastot. Kirjastot.fi-toimituksesta voi pyytää excel-listan Suomen kirjastojen yhteystiedoista, osoitteella toimitus@kirjastot.fi. Sitä luovutetaan harkinnan mukaan, ks. lisää täältä http://www.kirjastot.fi/info/tiedottaminen/
Helmet-hausta löytyy ravintoloiden historiaa käsitteleviä teoksia haulla ravintolat historia. http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ravintolat+historia&searchscop…
Hakuun tulee paljon yksittäisten ravintoloiden historiaa käsitteleviä teoksia, mutta myös yleisteoksia kuten:
Huvia ja herkkuja - helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa / Sven Hirn
Ravintolaelämää - kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia / Pertti Mustonen
Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet / Yrjö Soini
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kirjaston kokoelmista löytyy myös ravintolahistoriaa käsitteleviä teoksia. Kokoelmahaku löytyy osoitteesta http://haltia.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&…...
Perusperiaate on, että mitään kuvaa ei saa jakaa sosiaalisessa mediassa, ellei omista kuvan oikeuksia tai kuva ole tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, mistä lähteestä kuva on peräisin, ei ole asiaan mitään erityistä vaikutusta. Omassa hyllyssä oleva kirja tai kirjastosta lainattu ovat samassa asemassa.
Yleensä tiedämme aika hyvin, mihin kuviin meillä on oikeudet eli (1) itse ottamiimme ja (2) perintönä saamamme kuvat, jotka ovat vanhempiemme ottamia. Esimerkiksi serkun ottama kuva ei kuulu tähän joukkoon. Yksityiskuvien jakelusta voidaan kuitenkin sopia ja saada lupa. Luvalla kanssa saa jakaa minkä tahansa kuvan.
Sen tietäminen, minkä kuvan tekijänoikeus on edelleen voimassa, on käytännössä varsin vaikeaa. Valokuvat nauttivat kahta...
Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka, joka jakautui maalliseen ja hengelliseen rälssiin. Rälssitilat olivat verovapaita kruunulle maksettavista maaveroista.
Hengelliset rälssitilat, eli katolisen kirkon omistamat tilat, olivat saaneet neuvoteltua verovapaudet maihinsa vetoamalla kirkon asemaan maallisen esivallan yläpuolella.
Maallisten rälssitilojen verovapaus oli korvausta kruunulle suoritetusta ratsupalveluksesta ja perustui noin vuodelta 1280 olevaan Älsnön sääntöön ja vuodelta 1345 olevaan Täljen sääntöön. Maallinen rälssi muuttui keskiajalla aatelistoksi. Aatelisto hankki maakaupoilla omistukseensa talonpoikaisia perintötiloja. Maakauppoja ei kuitenkaan saanut kruunun määräyksen mukaan tehdä veroa maksavista perintötiloista...
Kokoelmistamme löytyy hakusanalla surutyö yli sata teosta surutyötä eri näkökulmista, joten en voi luetella niitä kaikkia tässä vastauksessa.
Muita mahdollisia kirjalähteitä voisivat olla
LINDQVIST, Martti :Surun tie (WSOY 1999)
VIHERKOSKI, Pirkko : Kätketty suru (Uusi tie 1999)
KÄHKÖNEN, Sakari : Hyvään avioliittoon (Uusi tie 2002)
Leskeydestä ja leskeksijäämisestä on myös jonkin verran kirjallisuutta, sekä tutkimuksia että muistelmia.
YHTÄKKIÄ yksin :leskeksi jääneet kertovat (Kirjapaja 1995)
TUOMINEN, EIla : elämänmuutos ja muutoksen hallinta : tutkimus leskeksi jäämisen taloudellisista,terveydellisistä ja sosiaalisista vaikutuksista sekä leskeyteen sopeutumisesta (Eläketurvakeskus 1994)
Suosittelisin lisäksi, että kävisit lähimmän...
Artikkeleita ja kirjoja kannattaa etsiä kirjastojen lehtihakujen (www.helmet.fi) avulla sekä korkeakoulujen kirjastoista. Listassa on sekä artikkeleita (ARTO- tietokannasta) että kirjoja (LINDA- tietokannasta). Niitä kannattaa kysyä mm. Helsingin kaupppakorkeakoulun kirjastosta:
1. UPM:n radiotunnisteet tekemässä pakkauksista älykkäitä
Griffin 2004 : 2 s. 38-39 Karske, Monica [Artikkeli]
2. Älypakkaus kertoo elintarvikkeen tuoreudesta
KM Kaupan maailma 2004 : 2 s. 54-55 Tompuri, Vesa [Artikkeli]
3. VTT lähellä läpimurtoa älypakkausten kehittämisessä
Taloussanomat 2004 : 53 s. 10 Pantsu, Pekka [Artikkeli]
4. Aktiiviset ja älykkäät pakkaukset elintarvikkeiden laadun varmistuksessa
Elintarvike ja terveys 2003 : 4, s. 70-73 Hurme,...
Teoksessa LAULULIPAS : Suomen laajin todellinen kansanlaulukirja: Edellinen osa / Joh. K. Lindstedt. (Helsinki : Kirja, 1931) on sivulla 330 sanat lauluun Vekkulin kotoperä. Laulun sanoittajaksi kirjassa mainitaan Jussi Maijanpoika,; tämä oli J. F. Granlundin käyttämä nimimerkki (Lähde: Fennica-kirjallisuuden salanimiä ja nimimerkkejä vuoteen 1885 / V. J. Kallio. - Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1939, s. 512).
Laululipas-kirja on lainattavissa mm. Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston varastosta. Teoksen voi myös tilata seutulainaksi Vesilahden kirjastoon (http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoi…) PIKI-verkkokirjaston (www.pikikirjasto.fi) kautta, mikäli Teillä on kirjastokortti ja...
Saa tuoda. Pääkirjastossa ja joissakin lähikirjastoissa on käytettävissä langaton verkko, joten voit käyttää myös internetiä omalla läppärilläsi. Pyydä tunnukset virkailijalta.
Lisätietoa: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Metsä ääniä -nimistä runoa ei löytynyt Lauri Pohjanpään kokoelmista. Kollegani kutenkin tunnisti runon. Sen nimi on Metsän puhelu. . Toiseksi viimeinen säkeistö on lähes muistamasi mukainen: vain sanan maailmassa tilalla on kaupungeissa. Runo on Helmet-kirjastoissa ainakin Pohjanpään kokoelmissa Metsän satuja ja Valitut runot. Se löytyy myös tämän blogin sivuilta:
http://laguuni.blogspot.fi/2008/04/metsn-puhelu.html
Kaisa Niemestä näyttää löytyvän vain vähän tietoa. Kirjassa
Kotimaisia naisviihteen taitajia (1999) kerrotaan kuitenkin hänen
teoksistaan (tämän kirja olisi löytynyt Oulun kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro asiasanahaulla).
Tietojen vähäisyys johtunee osittain siitä, että Kaisa
Niemi on salanimi, ja osaksi siitä, että viihdekirjailijoista
ei yleensäkään löydy kovin paljon kirjallisuutta.
Savonlinnan seudun murre kuuluu savolaismurteisiin ja tarkemmin ryhmään Savonlinnan seudun välimurteet. Itä-Suomen yliopiston sivuilla kerrotaan,että alueen murteista Enonkosken murre muistuttaa Pohjois-Savon murteita, kun taas Punkaharjun eteläosissa on jo kaakkoismurteiden sävyä:
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/savonlin.html
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy Suomen murrekartta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Kyllä voi. Monien arvioiden mukaan omenat ovat itseasiassa terveellisimmillään raakana, sillä käsittely voi vähentää tiettyjen omenan terveellisten ravintoaineiden määrää, kuten käy ilmi esimerkiksi Cleveland Clinicin artikkelista: https://health.clevelandclinic.org/benefits-of-applesRaaka omena voi tuoda pureskeltavaa rakennetta ja makeutta ruoka-annokseen, ja se voi sopia esimerkiksi salaatteihin - tällaisia reseptejä löytyy lukematon määrä, kun hakee esimerkiksi googlesta hakusanoilla "omena salaatti".
Kysymyksestäsi ei käy ilmi haluatko tietoa sotilaiden moraalista koskien Suomen sotia, tai esim. II maailmansotaa tai yleisesti sodan ja sotilaiden moraalista. Ainut viite, joka löytyi käytettävissämme olevista tietokannoista sanoilla sotilaat ja moraali oli Olli Harisen kirjoittama artikkeli: Moraali, joukon kiinteys ja pienryhmät sotilassosiologian haasteena - erään taistelukuvauksen analyysi. Sotilasaikakauslehti, 1998, n:o 6-7, s.26-30.
Sanalla sotahistoria pääakaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi) tulee satoja viitteitä, jotka ovat etupäässä sodassa olleiden henkilöiden muistelmia. Kirjastoissa on käytössä Aleksi-viitetietokanta (tietoa lehtiartikkeleista), josta löytyy sanoilla sotahistoria, sota...
Kirkes-kirjastojen (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) yhteisestä tietokannasta löysin nuotin The violin collection : Intermediate to advanced level : 10 pieces by 9 composers, jossa on John Williamsin säveltämä Schindlerin lista -elokuvan teema (Theme from Schindler's list) sovitettuna viululle ja pianolle. Nuotin liitteenä on 2 cd-levyä, joilla on nuotin kappaleiden esitykset ja pianosäestykset. Tämä nuotti löytyy esim. Järvenpään kirjastosta.
Nuotissa Williams, John: For Itzhak Perlman three pieces from Schindler's list on teeman lisäksi kaksi muuta kappaletta elokuvan musiikista viululle ja pianolle sovitettuna: Jewish town (Krakow Ghetto - Winter '41) ja Remembrances. Tämä nuotti on saatavilla kaukolainaksi esim. Tampereen...
Hilja Valtonen oli tuottelias kirjailija, mutta Wikipedian artikkelista http://fi.wikipedia.org/wiki/Hilja_Valtonen löytyvät hänen tärkeimmät teoksensa listattuna. Tässä ovat roomaanit:
Nuoren opettajattaren varaventtiili (1926)
Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa! (1927)
Opettajan villikko (1928)
Hiiliristi (1930)
Kunnankirjuri (1931)
Vaimoke (1933)
Tarvaatar (1935)
Nykyhetken tyttölapsi (1937)
Hätävara (1938)
Ville viekastelee taas (1945)
Kilroy sen teki (1947)
Rakas Vihtori (1950)
Neiti talonmies (1954)
Neekerityttö peilaa (1957)
Poikamiestyttö (1966)
Ruskapäiviä (1975)
Otava on vielä 2000-luvulla julkaissut Hilja Valtosen teoksia uusintapainoksina, mutta tällä hetkellä niitä...
Kirjailija Emmi Itärannasta ei löydy paljon tietoa. Kirjassa 12 tarinaa kirjoittamisesta (Ronja Salmi, Mikko Toiviainen) hän kertoo jonkin verran elämästään. Kotilieden artikkelissa (19/2014) kirjailijat Milja Kaunisto ja Emmi Itäranta kertovat ystävyydestään, joka on alkanut jo heidän lapsuudessaan. Artikkelin voi lukea myös verkossa:
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kirjailijat-milja-kaunisto-ja-emmi-itaranta-rakensimme-yhteisen-kuplan/
Asunnon tai sen puolikkaan myynnissä (tai lahjoittamisessa) puolisolle noudatetaan samoja sääntöjä kuin muussakin asunnon myynnissä.
Oheisissa linkeissä on selitetty tarkemmin, mitä tulee ottaa huomioon tällaisessa tilanteessa:
https://www.laki24.fi/asunnon-myynti-puolisolle/
https://www.minilex.fi/a/kiinteist%C3%B6n-puolikkaan-myynti
