Ainakin näistä kirjoista saat tietoa. Voit pyytää aineistoa kaukolainaksi kotikirjastosi kautta.
Tuhat ja yksi kieltä pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa : selvitys varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustilanteesta kunnan järjestämässä päivähoidossa pääkaupunkiseudulla helmikuussa 2005 / Niina Remsu
Maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa / Mirkka Rouhio ... [et al.], on myös netitse luettavana:
http://www.hel2.fi/Sosv/julkaisu/selvitykset/2005/9_maahanmuutt.pdf
Maahanmuuttajatyön käsikirja / Marja-Liisa Hytönen .. [et al.]
Näkökulmia maahanmuuttajaperheen ja päivähoidon väliseen yhteistyöhön / Ingeborg Ekroos, Saija Hassinen (AMK-opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu)
Myös lehtiartikkeleita aiheestasi on:...
Pentti Lempiäisen Suuren nimipäiväkirjan mukaan Merika tai Merike etunimi on Virossa suosittu etunimi. Virossa nimen lähtökohtana pidetään sanaa meri.
Uusi suomalainen nimikirja kertoo lisätietona, että vuonna 1929 Julius Mägiste esitti Merike nimeä viitaten muihin meriaiheisiin nimiin. Merike on Etelä-Virossa myös paikannimenä.
Kyseessä on kaiketikin vanha kansanruno kukon ja kanan saunamatkasta (Kukon ja kanan saunamatka). Runosta näyttäisi olevan useita versioita ja runo esiintyy myös usealla eri nimellä. . Runo löytyy esimerkiksi teoksista Kolmas lukukirjani (toim. Lauri Viljanen, useita painoksia), Lennä, lennä leppäkerttu : tuttuja lastenrunoja ja -loruja (koonnut Helvi Karahka, useita painoksia).
https://finna.fi/
Kysymäsi runon on kääntänyt Lauri Viljanen nimellä Säkeitä - jotka sepitettiin muutamia maileja Tintern Abbeyn pohjoispuolella käydessäni uudestaan Wyen rannoilla eräällä matkalla. Runo löytyy kirjasta William Wordsworth Runoja (1949).
Kaipaamasi kohta on käännetty näin:
-- //Kauniit muodot nuo / ma kaukaa aina aavistin, en kuin / sokean miehen silmä maiseman, / vaan usein yksinäisen huoneissa / ja kaupungeitten humuun uupuen / koin niistä aistimukset suloiset: / veressä tunsin, sydämessä nuo, / ne hamaan sieluuni mun puhtaampaan / loi tyyntä virvoitusta: - tunteet koin / myös ilon unhoittuneen, sellaiset, / joill' ehkä vaikutus, ei mitätön / tai vähäinenkään, osaan parhaaseen / on elämästä hyvän ihmisen, / nimettömiin ja pieniin rakkauden...
Günther Drosdowskin teoksessa "Duden Lexikon der Vornamen" sekä Eeva Riihosen kirjassa "Mikä lapselle nimeksi?" Remo-nimen kerrotaan olevan muunnos italialaisesta nimestä Remus (lat. ruori, peräsin). Remus oli toinen Rooman perustajista.
Sarla on hyvin harvinainen etunimi Suomessa, joten siitä ei löytynyt tietoja tutkimistani nimikirjoista. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Suomessa on vain seitsemän Sarla-nimistä naista. He kaikki ovat syntyneet vuoden 1980 jälkeen. Koska noiden Sarlojen taustasta ei ole tietoja, tarkkaa alkuperää on mahdotonta sanoa varmasti. Tyydyn siksi esittämään kaksi teoriaa siitä, mistä nimi olisi voinut tulla ja mitä merkityksiä sen taustalla voisi olla.
Etunimi Sarla näyttäisi olevan jonkin verran käytössä ainakin Intian suunnassa. Baby Names -sivusto osoitteessa http://www.babynames.com/name/SARLA kertoisi sen olevan sanskritin kieltä ja merkitsevän ’sincere,...
Mika Waltarin Satu Kissa Kiihkeästä löytyy esimerkiksi hänen satu- ja tarinakokoelmastaan Kiinalainen kissa : satuja ja tarinoita 1928-1946 (WSOY, 1983). Muutamaan antologiaankin Kissa Kiihkeä on päätynyt - ainakin näistä sen voi löytää: Suomalaisten satujen helmiä 2 (Kirjapaja, 2001), Katti-Koljatti ja muita kissasatuja (WSOY, 1996) ja Pieni aarreaitta I (WSOY, 1991)
Saa tuoda. Pääkirjastossa ja joissakin lähikirjastoissa on käytettävissä langaton verkko, joten voit käyttää myös internetiä omalla läppärilläsi. Pyydä tunnukset virkailijalta.
Lisätietoa: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Haut tehtiin kahdesta tietokannasta: http://www.helmet.fi/fi-FI (pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot) ja https://finna.fi (Helsingin yliopiston aineistohaku).
Hakutulosten joukossa on enemmän tietyn taitelijan/kirjailijan tuotantoa ja tiettyjä taidesuuntia koskevia tutkimuksia kuin kirjallisuuden ja kuvataiteen symboliikkaa käsitteleviä yleisteoksia.
Helmet-haussa haku rajattiin koskemaan suomenkielistä tietokirjallisuutta (rajoittimet vasemman laidan palkissa).
Helka-haussa käytettiin seuraavia hakusanoja ja komentotyyppejä: symbolism? (katkaistu sanahakua) ja symboliikka ja kirjallisuus (komentohaku). Haun rajaus: suomi (painike hakusivun alareunassa).
Seuraavassa poimintoja hakutuloksista. Osa teoksia käsittelee sekä kirjallisuutta...
Yritystalous -lehti tulee Oulun kaupunginkirjastoon. Kopiot maksavat 1 mk/sivu.
Tämän vuoden lehdet eivät ole lainattavissa, mutta aiempina vuosina ilmestyneitä on mahdollisuus lainata käsikirjastosta. Lehtien laina-aika on viikko. Lista Oulun kaupunginkirjastoon tilatuista lehdistä on osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/lehdet.htm
Lehtiartikkelihaulla Aleksi-tietokannasta (käytettävissä kirjastossa) löytyi 67 lehtiartikkelia asiasanoilla asiakkaat, tyytyväisyys.
Asiakastyytyväisyyttä koskevia kirjoja voi etsiä Internetistä aineistotietokannastamme käyttäen kahta asiasanaa asiakkaat, tyytyväisyys. Tietokantamme on osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Sieltä löytyvät esim.. seuraavat kirjat:
Rope, Timo:...
Kirjastopedagogi työskentelee useimmiten julkisella sektorilla, esimerkiksi yleisessä kirjastossa, tai vastaavanlaisessa työssä vaikkapa yksityisessä oppilaitoksessa. Yleisissä kirjastoissa sovelletaan Kunta-alan yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES 2022-2025, III luku Työaika) mukaan:19 § Ilta-, yö- ja vuorotyökorvausIltatyöllä tarkoitetaan kello 18.00–22.00 tehtyä työtä. Iltatyöstä maksetaan rahakorvauksena 15 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika.Lauantaikorvaus on vastaavasti 20 %:18 § Sunnuntai- ja lauantaityö- sekä aattokorvausLauantaityökorvaus2 mom. Arkilauantaina, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita tai lauantaiksi sattuvaa...
Maailmassa on 45 sisämaavaltiota eli valtiota, joiden rajoilta ei ole suoraa yhteyttä merelle. (Tai 44, jos huomioidaan, että kaikki maailman maat eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä.) Löydät listan sisämaavaltioista allaolevista linkeistä.
Maailman suurin sisämaavaltio on Kazakstan. Uzbekistan ja Liechtenstein ovat ainoat valtiot, joiden kaikki rajanaapuritkin ovat sisämaavaltioita.
Lähteet:
Sisämaavaltio - Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sis%C3%A4maavaltio. Luettu 17.2.2022.
Landlocked Countries 2022. https://worldpopulationreview.com/country-rankings/landlocked-countries. Luettu 17.2.2022.
Kiljunen, Kimmo: Maailman maat - liput ja historia (2018).
Asiasanalla kirkon työntekijät löydät Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://www.turku.fi/kirjasto/) nelisenkymmentä viitettä aihepiiristä. Tarkistuksen arvoisia lienevät esim. Pentti Huhtisen Seurakunta työyhteisönä ja Juha Kauppisen Ajaton työ seurakunnassa.
Seurakuntasihteerin työstä saatat löytää tietoa myös suoraan eri seurakuntien lehdistä tai muista vastaavista tiedotuskanavista, joissa työssä toimivat henkilöt itse kertovat työstään. Katso esim. internetsivu osoitteessa http://www.tampereenkirkkosanomat.fi/Arkisto/200202/kasvo.htm
Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan mukaan (http://www.fono.fi/) levyn nimi on Hämähämähäkki (1968) ja sillä on mm. Tarja Ponsiluoman esittämä laulu Laulu laineilla. Levyä ei näytä maakuntakirjastojen Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/) eikä yliopistojen kirjastojen Linda-tietokannan (https://finna.fi mukaan olevan enää kirjastojen kokoelmissa.
Tamperelainen Campanella-kuoro on tehnyt seuraavat levyt:
Campanella 1983
Siveltimeen tartun 1985
Oskar 1989
Campanellan joulu 1993
Joulumme vuosisadat 1996
Kulkija 2006
Eli levyjä on yhteensä kuusi kappaletta.
Kuoro on lopettanut toimintansa. Nettisivuja ei enää ole. http://www.archive.org/index.php sivuston kautta löysin sivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
ja sieltä Historiaa käsittelevän alasivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
Nämä sivut on kopioitu Web Archivesiin 29.8.2005.
Ei ministerien tehtävillä ole mitään virallista painavuusjärjestelmää, vaikka se toki lienee selvää, että pääministerin tehtävä on selvästi merkittävin. Nykyään valtiovarainministerin salkku katsotaan yleensä muista ministereistä painavimmaksi. Näin ajatteli jo Kalle Isokallio Iltalehden osoitteesta https://www.iltalehti.fi/kolumnistit/a/200704155987534 löytyvässä kolumnissa vuonna 2007. Perinteisesti ulkoministerin pestiä on pidetty seuraavaksi tärkeimpänä, joskin Isokallio on sitä mieltä, ettei se ulkopolitiikan painoarvon vähennettyä ole enää läheskään niin tärkeä kuin ennen. Silti nykyisessä Sipilän hallituksessa kolmanneksi suurimmalla puolueella on juuri ulkoministerin salkku.
Isokallio nostaa valtiovarainministerin tehtävän jälkeen...
Et osoittanut kysymystäsi millekään tietylle kunnalle, joten tässä ylipäätänsä muutamia eläinsuojeluun ja eläinten oikeuksiin liittyviä kirjoja, joita voit tiedustella kenties lähi kirjastostasi:
Steng: Eläinsuojelu ja rikosoikeus (1999), Eläinsuojelun vuosikirja, julk. Eläinsuojeluliitto Animalia (1999),
Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet - kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa (1996), Tengvall: Eläinten puolesta - eläinten ystävän käsikirja (1993), Singer: Oikeutta eläimille (1991)
Lisäksi kannattaa selailla Eläinsuojeluliitto Animalian Animalia-lehteä. Animalia ry:n osoite on
http://www.animalia.fi/
Hevoskäyttöisistä maatalouskoneista voi hakea tietoa vanhoista kirjoista hakusanalla ”maatalouskoneet” Suomen kansallisbibliografia Fennicasta http://finna.fi ja Varastokirjastosta http://finna.fi .
Näin löytyy esim.
Petäjä, J.M. : Nykyaikaiset maatalouskoneet, 1933
Lilja, Simo : Maatalouskoneet Suomessa vuonna 1920, 1924
Arola, Taavi : Maatalouskoneet, 1919
Grotenfelt, Gösta : Nykyaikaiset maanviljelyskoneet ja –työaseet, 1913
Kattava ja seikkaperäinen esitys sisältyy teokseen:
Keksintöjen kirja 9 : Maatalous ja ravintoaineet, 1939
Tähän ei sisälly ajoneuvot, kuten reet. Tukkireestä löytyy hyvin vähän tietoa. Kustaa Vilkunan kirjasessa Vanhat veto- ja ajoneuvot I (1930) käy ilmi, että tukinajossa on käytetty takarekeä ja sittemmin...
Paljon tietoa vanhoista rahoista löytyy Suomen Numismaattisen Yhdistyksen ja Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Vanhoista rahoista on kirjoitettu paljon kirjojakin, mm.
- Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] (uusin painos)
- Suuri suomalainen setelikirja / Onni Viitala
Myös Numismaatikko-lehteä kannattaa seurata.
