Raamatusta ja alkoholista on kirjoittu jo 1800-1900-lukujen taitteessa, esim. Matti Tarkkanen: Raamattu ja raittiuskysymys (1886). Vähän tuoreempia teoksia esim. Seksi ja alkoholi Raamatussa, toim. Veli Toukomies (1981); Aune Greggas: Viini Raamatussa (1996, ks. myös http://www.etra-liitto.fi/LUENTO.HTML); Raamatun tekstejä 12 askeleen ohjelmaan (Suomen sininauhaliitto 2003). Raittiusaatetta tai alkoholismia sekä kristillistä etiikkaa käsittelevistä teoksista voi myös löytyä tätä aihetta käsittelevää tai sivuavaa kirjallisuutta. Nettipappikin on ottanut hiukan asiaan kantaa http://www.nettipappi.fi/?showmodul=20&deptid=9417&newsid=10318&NEWS=1
Oulun kaupunginkirjastosta löytyy seuraavat Osuusliike Arinaa käsittelevät teokset:
Osuusliike Arina 1917-1956. Oulu: Osuusliike Arina, 1957
Lähdeoja, V.: Osuusliike Arina 1917-1967. Oulu, 1967
Valkosalo, Aarne: Osuusliike Arinan toiminta 1917-1976. Oulu: Osuusliike Arina, 1977
Myös Paavo Kekkosen teoksessa Hyvä Oulu: 50 menestyvää ja innovatiivista yritystä (Oulu: Oulu-lehti, 2004) on Arinaa käsittelevä luku.
Lisäksi maakuntakokoelmassamme säilytetään mm. Arinan toimintakertomuksia (esim. "Johtokunnan vuosikertomuksen ensimäiseltä toimintavuodelta 14/5-31/12 1917") sekä erilaisia esitteitä.
Tommy Tabermannin runo "Minä haluaisin" on kokoelmasta "Kipeästi keinuu keinumme" (1979). Jälkimmäinen etsimäsi Tabermannin runo, joka alkaa siis alkaa "Onni, kerro minulle", on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa "Tähtiä kämmenellä" (1974).
Molemmat runot löytyvät myös mm. teoksesta Tabermann: Runot 1970 - 2010.
Lähde:
Tabermann, Tommy: Runot 1970 - 2010 (Gummerus,2010)
Kuvauksesi sopisi Aira Brinkin teokseen Koirantassujen rapinaa (ilmestynyt 1959).
Aira Brinkin kirjaa löytyy kirjastoista, jos lähikirjastossasi ei ole sitä saatavilla, voi tiedustella kaukolainaksi sitä, monihausta voit katsoa, mistä kirjaa löytyy https://monihaku.kirjastot.fi/fi/ .
Pisteittää vai pisteyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskekskuksen julkaisema Nykysuomen perussanakirjan (1992) mukaan pisteittäminen merkitsee paitsi pisteiden tekemistä ja pisteillä merkitsemistä, myös sitä, että antaa jollekin pistearvon. Sanan suositeltu muoto on totta tosiaan pisteittää, vaikka pisteyttäminen onkin vakiintunut kielenkäyttömme.
Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan näin: "Valtioneuvoston käsite on monimerkityksellinen. Sillä voidaan tarkoittaa pääministeristä ja muista ministereistä koostuvaa maan hallitusta. Sillä voidaan myös tarkoittaa valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa organisatorista kokonaisuutta. Toisinaan valtioneuvostolla tarkoitetaan myös pelkästään valtioneuvoston yleisistuntoa tai ministeristökokonaisuutta. Useimmiten asiayhteydestä ilmenee, mitä missäkin yhteydessä tarkoitetaan." (https://valtioneuvosto.fi/tietoa)
Rakkausromaaneja, joissa kuvataan erotiikkaa, seksuaalisuutta ja rakastelukohtauksia on kirjoitettu paljon. Turun kaupunginkirjaston tietokannasta voit tehdä aiheeseen liittyviä hakuja rajaamalla hakuehdoiksi vain kaunokirjallisuuden ja käyttämällä asiasanoina erotikkaa ja/tai seksuaalisuutta. Tällaisella haulla löytyy mm. seuraavia teoksia:
Alanne, Outi: Neiti N:n tarina (2002)
Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia (2006)
Groult, Benoite: Rakastajatar (1989)
Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa (2005)
Nedjma: Manteli: intiimi kertomus (2004)
Vanhempaa eroottista kirjallisuutta Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta:
Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja nuoren Don Juanin urotyöt (1972)...
Mika Waltarin esikoisteos, Kristian Korpin nimellä julkaistu Kuolleen silmät (1926) on Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastossa ja Pornaisten kirjastossa. Molemmat kappaleet ovat käsikirjastokirjoja, eli niitä ei lainata kirjastosta. Kirja on myös Kansalliskirjastossa, Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. Ainoastaan opiskelijakirjaston kirja on lainattava. Kysele kotikirjastosi kautta kaukolainamahdollisuuksia.
Riimeistä ja loruista kerrotaan esim. näissä kirjoissa:
Alanko, Anna-Liisa: Kotiveräjällä : Immi Hellén ja kansalliset kasvatusaatteet
Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Maammon marjat : entisaikain lasten elämää
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toim Liisi Huhtala ym.
Avaa lastenkirja! : johdatus lastenkirjallisuuden lajeihin ja käyttöön / toim. Marja Suojala, Maija Karjalainen
Lasten vaatetuksesta löytyy tietoa mm. kirjoista
Heikkilä, Anitta: Vaate lapsen elämässä : koululaisen pukeutuminen pohjoissuomalaisessa maalaiskylässä vuosina 1909-1939
Franck, Marketta: Waatteen wiesti ja wiettelys
Saattaa olla, että sanasta baking soda (ruokasooda) käytettiin yksinkertaisesti nimitystä baking powder (leivinjauhe).
https://en.wikipedia.org/wiki/Baking_powder
Tosin ruokasoodalla ja leivinjauheella on hieman eroa. Leivinjauhe sisältää jo valmiiksi myös happaman ainesosan. http://www.herkkusuu.fi/ikiaikainen-leivontamysteeri-ratkeaa-tama-on-er…
Vanhahtava nostatusaine on hirvensarvensuola, jota käytettiin erityisesti matalien leivonnaisten ja pikkuleipien kohotusaineena. Alunperin se oli valmistettu hirvensarvista, mutta nyttemmin se on keinotekoisesti valmistettua.
Sooda: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sooda
Leivinjauhe: https://fi.wikipedia.org/wiki/Leivinjauhe
http://www.martat.fi/ruoka/ruokanurkka/2005-03-15-19-46-38leivinjauhe-s…...
Kuolemansyyn tutkijat voivat käyttää ainakin karkean arvion tekoon kuolonkankeutta (rigor mortis), joka käynnistyy noin kuuden tunnin sisällä kuolemasta ja kehittyy täydelliseksi seuraavan kuuden tunnin aikana. Kuolonkankeus säilyy noin 12 tuntia, jonka jälkeen se alkaa hävitä ja on hävinnyt 12 tunnin kuluttua. Koko kuolenkankeuden prosessi kestää siis noin 36 tuntia ja asiantuntija pystyy tänä aikana tutkitun ruumiin kuolinhetken arvioimaan. Kahden vuorokauden jälkeen kuolonkankeuden käyttäminen ei enää onnistu ja arviot kuolinhetkestä perustuvat mahdollisesti tehtävän ruumiinavauksen tuloksiin. Jos ruumis on ollut pitempään kuolleena, täytyy kuolinhetken arvioinnissa käyttää myös päättelyä esimerkiksi juuri postilähetysten...
Pentti Lempiäisen teoksessa Suuri etunimikirja nimestä Mitja todetaan, että se on Demetrioksen eli Dimitrin venäläinen kutsumamuoto. Teoksen mukaan Mitjan lähtökohtana voi olla myös Mikael. Sama teos antaa nimestä Demetrios seuraavat tiedot: kreikkalaisen maan ja maanviljelyksen jumalatar Demeterin poika, Demeterille pyhitetty. Lisäksi Demetrios on itäisessä ja läntisessä kristikunnassa monien pyhien nimi.
Piita- nimeä ei löytynyt nimikirjoista. Internetistä nimestä löytyy muutama maininta, mutta ei varsinaisesti tietoa alkuperästä.
Maiju Lassila eli Algot Untola oli monitahoinen persoonallisuus, josta kirjallisuudentutkijatkaan eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Leo Lindstenin kirjoittamassa elämäkerrassa Maiju Lassila, legenda jo eläessään (ilm. vuonna 1977) kerrotaan hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan (sivut 36-54). Kirjassa valotetaan Lassilan persoonallisuutta ja mm. motiiveihin kirjailijanimen muuttamiseen Lassilaksi viitataan sivulla 144. Myös Elsa Erhon tutkimuksessa Maiju Lassila kerrotaan jonkin verran kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta. Kauko Kämäräisen teoksessa Intohimon ihmisiä kirjoittaja hyödyntää käsialantutkimusta yrittäessään ymmärtää Maiju Lassilan persoonallisuutta. Hänen mukaansa Untola halusi, ettei hänestä tiedettäisi mitään ja teki...
Frederick Herzbergin teosta "The motivation to work" ei valitettavasti löydy suomennettuna.
Löysin kuitenkin seuraavanlaisen opinnäytetyön, jossa todennäköisesti on tietoa tästä kahden faktorin teoriasta:
Ketola, Maarit:
Raision kaupungin työntekijöiden työtyytymättömyys ja henkinen väsymys Herzbergin motivaatioteorian valossa / Maarit Ketola, Anne Linna.
Turku : TuKKK , 1995.
Opinnäyte : Turun kauppakorkeakoulu , Hallinto.
Lisäksi internetistä löytyy tietoa teoriasta hakukone Googlen avulla, käyttämällä hakulauseketta "kahden faktorin teoria" ks. linkki:
http://www.google.com/search?hl=fi&rls=com.microsoft%3A*&q=%22kahden+fa…
Oletan, että haltiakielellä tarkoitetaan tässä suurhaltiakieltä eli quenyaa, joka lienee Tolkienin kielistä pisimmälle kehitetty ja josta löytyy eniten tietoa. Lause käännettynä quenyaksi:
Melmë alaturyas ilqua.
Käännöksen pohjana on käytetty seuraavia sanastoja:
http://www.ambar-eldaron.com/telechargements/quenya-engl-A4.pdf
http://www.ohtar.com/fantasy/dictionary.htm
Netistä löytyy useita muitakin, voi kokeilla Google-hakua ’ english-quenya’.
Paras löytämäni kielioppi löytyy täältä: http://folk.uib.no/hnohf/quenya.htm, muitakin on.
Linkkejä ja tietoa, myös muista haltiakielistä, löytyy esim. Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Quenya sekä KontuWikistä http://wiki.kontu.info/Etusivu, jossa on todella runsaasti Tolkien-tietoutta.
Raamatun sanotaan vievän tekstitiedostona (txt) noin 4 megatavua tilaa. Raamatun sivumäärä on noin 1400 sivua. Näin megatavuun mahtuisi noin 350 sivuinen kirja.
Lähde: http://www.sahkokirja.fi/laitteetjaformaatit/tiedostoformaatteja/
Ainakin alla olevat ratkaisukirjat julkaistiin tuona ajanjaksona. Luettelo tuskin on täydellinen, kirjasta saattaa puuttua ratkaisukirjat-merkintä.
- Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise / suom. Esa Mela (1989)
- Katkaistu käsi / Chaland, Fromental (1991)
- Kummitusmatkat (1991)
- Luciferin merkki / Goffin, Peeters (1991)
- Hoksaatko? : syyllinen vai syytön? / Marvin Miller (1992)
- Hiljaisuus, murha! / Sokal, Riviere (1992)
- Varjojen soturit / Dodo, Ben Radis (1992)
- Minä rikosetsivä / Marvin Miller (1994)
- Suuri aarrejahti / A. J. Wood
- Mustan tornin valtias / Steve Jackson (1987)
- Velhovuoren aarre / Ian Livingstone, Steve Jackson (1987)
Kun kysymys koskee Teoston tulkintaa siitä, missä määrin yhdistyksen asiakkuus (ei siis jäsenyys) rajoittaa oikeudenhaltijan oikeutta päättää oman musiikkinsa verkkojakelusta, ei ulkopuolisten arvuuttelijoiden näkemyksillä ole merkitystä. Siksi suosittelen varmistamaan asian suoraan Teostolta.
Suomessa Teostolla on poikkeuksellisen voimakas asema säveltäjien, sanoittajien ja nuotinkustantajien oikeuksia monopoliasemassa säätelevänä järjestönä, jolla on valtiovallan suoma mandaatti edustaa tietyissä lupa-asioissa myös sellaisia oikeudenhaltijoita, jotka eivät itse ole Teoston jäseniä tai asiakkaita.
Pitäisin aika todennäköisenä, että Teosto ainakin pyrkii olemaan mukana myös kaikessa Bandcamp-myynnissä ja ainakin omien asiakkaidensa osalta...
Sanalla "kortteeri" tarkoitetaan yleiskielessä majapaikkaa, tilapäistä asuntoa, asuntolaa tai muuta vastaavaa paikkaa, jossa voi yöpyä. Oma koti ei ole kortteeri, mutta satunnaiselle vieraalle se voi sellaisena toimia. En itse löytänyt ilmaisulle mitään historiallista yhteyttä pakkotyölaitoksiin, joiden yhteydessä se kuulostaisi mielestäni oudolta, koska niissä oleskelu ei ole samalla tavalla tilapäistä. Sanan "kortteeri" alkuperä on todennäköisesti neljännestä tarkoittava sana, mahdollisesti ruotsin kielen "kvarter"-sanan mukaan.
