Alkuperää ei tiedetä varmasti, mutta kyseessä voi olla muunnos nimistä Mona, Monika. Se voi olla lyhennelmä mona-loppuisita nimistä, kuten Ramonasta. Irlannissa Mona on diminutiivi sanasta, joka tarkoittaa jalosukuinen, Mona on myös kuuluisa pyhimys Irlanissa. Monan alkuperäksi on arveltu myös sanaa Madonna, jonka pohjalta sai nimensä Leonardo da Vincin Mona Lisa.
MTV3:n sarjaa Helppo elämä on esitetty kolme tuotantokautta alunperin vuosina 2009, 2010 ja 2011. Uusintoina on estetty ensimmäinen tuotantokausi vuonna 2013 ja osa toisesta tänä vuonna, 2014:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helppo_el%C3%A4m%C3%A4
Jostakin syystä koko toista tuotantokautta ei kuitenkaan ole uusittu. Syytä tähän kannattaa kysyä MTV3:n palautesivun kautta:
http://www.mtv.fi/viihde/palaute?form_vo=ohjelmat-salkkarit2009
Sarja löytyy monista kirjastoista, mm. monista Pirkanmaan Piki-kirjastoista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_li…
Ateneumin taidemuseon erikoistutkija vastaa asiaan näin:
"Pojat ovat mitä todennäköisimmin helsinkiläinen Werner Sivenius (takimmainen poika) ja pienempi poika on mahdollisesti hänen veljensä.
Useampikin tutkija on esittänyt että malleina olisivat tamperelaisveljekset Lauri ja Kalle Railio, perustuen Veljekset-nimisen maalauksen takana olevaan lappuun. (Veljekset-maalauksen pojat on todettu samoiksi kuin Haavoittunut enkeli -maalauksen kantajapojat.) Lapussa lukee, että (Veljekset)-teos on maalattu Tampereella, ja samat veljekset on kuvattu Tampereen Johanneksen kirkon koristelussa vuosina 1904-1906.
Taidehistorioitsija Marjatta Levannon mukaan maalauksessa eivät kuitenkaan ole Railon veljekset, sillä Veljekset-teos näkyy...
Z.Topeliuksen sadussa "Parempi tie" luutamummon lapset ovat kaupunkimatkalla ja joutuvat tienristeykseen. Toisen tien varrella laulaa leppälintu: "Kuivaa leipää!" ja toisen tien varrella varis raakkuu: "Rinkilöitä, piparkakkuja!"
Satu sisältyy mm.Topeliuksen sarjaan "Lukemisia lapsille", osa V
Pääkaupunkisudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasta löytyy seuraavat selvästi asuntovaunun huoltoon liittyvät teokset, jotka ovat kylläkin englanninkielisiä:
-Wickersham, John: The caravan manual, 2003
-Wickersham, John:The motorcaravan manual, 1998
- Wickersham, John: The caravan manual : a guide to maintenance, repairs and improvements, 1993
- Porter, Lindsay: Caravan : step-by-step owner's manual & service guide, 1995
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja sen saatavuustietoja pääsee selaamaan osoitteessa http://www.helmet.fi hakausanalla asuntovaunut (aihe- tai sanahaku).
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aake on muinaistanskalainen nimi, jonka nykyinen muoto on Åke ja Ove. Suomessa Aakeksi on kutsuttu mm. Aarnea, Akselia, Anteroa, Augustia. Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta.
Valdemar-nimi on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirjan mukaan tanskalainen muunnos muinaisslaavilaisesta nimestä Vladimeru. Tanskan kuningas Valdemar Suuri(1131-82) oli kastettu äidin isoisän, Novgorodin suuriruhtinaan Vladimirin kaimaksi. Tanskassa nimen alku sai muodon vald, voima, valta, oikeus.
Kirjasta löytyy henkilö nimeltä Bernhard Heliävirta, tkm, lastaaja Patalasta syntynyt 26.9.1903 ja kuollut 16.12.1942 sotasairaala 10:ssä (Tampereella). Hänen ei todeta haavoittuneen, vaan että "sodan kovat olot rasittivat miehen terveyttä sen verran, että jatkosodassa hän ei enää palvellut varsinaisesti etulinjoilla. Jatkosotaa oli kestänyt toista vuotta, kun Bernhard Heliävirta sairastui vakavasti palvelupaikassaan Kivennavalla. Sotasairaalassakaan häntä ei voitu enää pelastaa".
Kirjassa on enemmänkin tietoa (sivulla 343) Bernhard Heliävirrasta. Kirjaa löytyy Jämsän kirjaston eri toimipisteistä ja Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Lähde: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli : Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää [...
Aktiivisuusrannekkeet käyttävät erilaisia sensoreita käyttäjän toimien seuraamiseen. Yleisin ja perustavanlaatuisin niistä on kiihtyvyysmittari, jota käytetään liikkeen havaitsemiseen ja sen myötä muun muassa askelten laskemiseen. Liikkeen havainnoinnissa voidaan käyttää lisäksi korkeusmittarin, gyroskoopin ja joskus myös satelliittipaikannusjärjestelmän (GPS) apua.
Sykettä useimmat rannekkeet mittaavat optisen sensorin avulla. Ranneke suuntaa ihoon LED-valon ja mittaa takaisin heijastuvan valon määrää. Koska veri heijastaa vähemmän valoa, vaihtelut valon määrässä voidaan kääntää sydämen sykkeeksi. Tulos ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä tarkka kuin käytettäessä rinnan ympäri kiinnitettävää sykemittaria. Toinen tapa mitata sykettä ja myös...
Hei!
Tätä kysyttiin juuri äskettäin Kysy kirjastonhoitajalta -kysymyksenä, tässä vastaus:
Tässä joitakin kirjoja, joista löytyy eri maiden posliini- ym. esineiden leimoja. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI Digitoituina niitä ei meillä ole:
- Porcelain marks of the world / Emanuel Poche (1974)
- Handbook of pottery and porcelain marks / compiled by J. P. Cushion ; in collaboration with W. B. Honey (1980)
- Directory of European porcelain : marks, makers and factories / Ludwig Danckert (1995)
- Suuri antiikkikirja / Wenzel Hagelstam ; toimittaja: Pirjo Hämäläinen-Forslund (1991)
- Venäläinen posliini : Collection Vera Saarela ja Suomen kansallismuseon...
Päivi Käri-Zeinin kirjaan
Bisneskohteena Arabimaat/Päivi Käri-Zein
Helsinki : Multikustannus, 2003
kannattaa tutustua, koska siinä on paljon hyödyllistä tietoa arabialaisesta kulttuurista sekä kummastakin mainitsemastasi maasta.
Egyptin ruokakulttuurista on suomeksi enemmän tietoa kuin Libanonin; on kuitenkin olemassa videokasetti Kaiken maailman makuja/ohjaus Kari Ruotsalainen; toimittaja Johan von Bonsdorff
[Helsinki] : YLE Tallennuspalvelu,[1997],
jossa tutustutaan mm. Libanonin ruokiin.
Keith Floydin kirjassa Floyd Välimerellä on tietoa Egyptin ruoanvalmistustavoista ja -aineista sekä egyptiläisiä ruokaohjeita. Maan ruokakulttuurista ja egyptiläisistä ruokaohjeista löydät tietoa myös kirjasta Ruokamatka Afrikkaan/Hille Janhonen-Aruquah...
Nukketeatteria käsittelevissä kirjoissa saattaisi olla tietoa myös pöytäteatteriin liittyen, joten kokeile asiasanalla nukketeatterit. Esimerkiksi teoksessa Baric, Maija; Nukketeatteria! julk. Mannerheimin lastensuojeluliitto 1996 on askarteluohjeita. Lisäksi voisit kokeilla hakea teoksia, jotka käsittelevät draamapedagogiikkaa, eli hae asiasanalla draamapedagogiikka.
Tässä myös muutama linkki:
http://media.keskisuomalainen.fi/killi/puuhat/poytatea.asp
http://www.ntsampo.fi/valmis/2teema.htm (voit edetä tältä sivulta eteenpäin ohjeita seuraten. Aloita kohdasta arkisto)
http://www.ntsampo.fi/valmis/sisalto5.htm
http://www.ntsampo.fi/valmis/2lavaste.htm
http://www.ntsampo.fi/valmis/limages/2opet.htm
Hannu Jaakonhuhdan IT-Ensyklopedian (2003) mukaan tietoverkko on "Yleisesti tiedonsiirtoon tarkoitettu looginen tai fyysinen verkko, joka yhdistää siihen kytketyt laitteet ja palvelut toisiinsa." Vähän yksinkertaisemmin ilmaistuna tietoverkko muodostuu kahdesta tai useammasta tietokoneesta, jotka on kytketty yhteen niin, että niiden välillä voidaan siirtää tietoa.
Tietoverkon edut ovat monet. Verkossa voidaan jakaa tietoa, eri resursseja, kuten kiintolevytilaa, tulostimia, cd-rom -asemia ja ohjelmia. Kaiken ei tarvitse olla verkon jokaisessa tieokoneessa, vaan jaettavat tiedostot ja resurssit voivat sijaita yhdessä koneessa, jota kutsutaan palvelimeksi.
Tietoverkot voivat olla laajudeltaan erilaisia,lähi- tai paikallisverkkoja, alueellisia...
Sipilä, Sirkka s. 1.5.1920 Jurvassa ; k. 29.12.1964. Imatralla. Puoliso: Niilo Mineur 1943-49. SF:n Filmikoulu. Vuosina 1939-1950 esiintyi tärkeissä tehtävissä noin 20 elokuvassa. Naispääosia 10.
Vuodesta 1963 oli näyttelijänä Imatralla.
Lähde: Mitä missä milloin elokuvakirja. (Otava 1972) sekä
www.elonet.fi
Annamaija Katajan päiväämättömän Apu-lehden artikkelin mukaan
hänellä oli tytär ja hän oli välillä ns. porvarillisessa ammatissa Helsingissä.
Lähde: Suomen elokuva-arkiston leikearkisto.
Salon seutu ei ollut kovin "aktiivista" aluetta, sillä mainintoja ei juurikaan löydy sisällissotaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Merkittäviä taisteluita ei alueella tapahtunut. Jotakin tietoja punaisten toimista ja punaisesta hallinnosta löytyy mm. kirjoista:
Punaisen Suomen historia 1918.
Marja-Leena Salkola: Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917-18 ennen kansalaissotaa osat 1 ja 2. 1985.
Punaisen Suomen historia 1918.
Jussi T. Lappalainen Punakaartin sota osat 1 ja 2. 1981.
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa mm. Halikon ja siellä Joensuun kartanon historiasta. "Suomen sisällissodassa Halikko ei kärsinyt vahinkoa, vaikka Vartsala oli voimakasta punakaartien aluetta. Kunta siirtyi rauhanomaisesti punaisten haltuun,...
Kyse on trehaloosi-intoleranssista eli sienisokerin imeytymishäiriöstä. Wikipedian mukaan se on vaiva, joka ilmenee ruoansulatuselimistön kyvyttömyytenä hajottaa trehaloosia eli sienisokeria.
Ikävä kyllä Wikipedian mukaan muuta hoitoa ei ole kuin sieniä sisältävien ruokien välttäminen. Koko ikänsä sieniä harrastanut ystäväni sanoo, että intoleranssista voi parantua vuosien myötä.
Sienisokeria on kaikissa sienissä, mutta sitä on niissä eri määriä. Toinen vaihtoehto voisi olla siirtyminen sieniin, joissa sitä on vähemmän.
Kyllä tällaista ihan ilmeisesti tapahtuu. Merimatkojen kuvauksissa kerrotaan uupuneista maalinnuista, jotka harhailevat merellä ja laskeutuvat laivan kannelle lepäämään. Internetistäkin löytyy tällaisia kertomuksia – ainakin englanniksi. Esimerkiksi sivulla http://www.noozhawk.com/article/120211_captains_log_tiny_bird_lost_at_s…
kapteeni kertoo pienestä linnusta, joka oli eksynyt monen kilometrin päähän maasta ja pelastui vain sen ansiosta että laiva osui paikalle.
Monet muuttolinnut, jotka lähtevät ylittämään merta, uupuvat kesken matkan ja menehtyvät, kuten biologi Riku Lumiaro toteaa seuraavalla sivulla:
http://mmm.multiedition.fi/syke/luonnon_kirjo/2011/1-2011/5-talvi.php
Mutta tämä on tietysti eri asia – muuttolinnut kun eivät...
Kirjan ensimmäinen lause kuuluu suomentajilta seuraavalla tavalla:
Talvitie: ”Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä. Kellot löivät juuri kolmeatoista.”
Raittila: ’’Oli kirkas, kylmä huhtikuun päivä, ja kellot löivät juuri kolmetoista.’’
Juurikaan eroa niissä ei siis ole. Joissakin kirjallisuusblogeissa ja -arvosteluissa on mainintoja siitä, että suomennokset eroavat keskenään juuri sensuurin takia. Niissä ei kuitenkaan mainita mitään varsinaisia tekstikohtia.
Myöskään tutkimusta ei löydy suomennosten osalta.
Tämä tuntuisi viittaavan siihen, että suomennosten väliset erot ovat loppujen lopuksi pieniä. Orwellin teos ja sen suomennokset mainitaan kaksiosaisessa sarjassa Suomennoskirjallisuuden historia (SKS, 2007). Sarjan ensimmäisessä...
Yleisradion arkiston henkilökunnan avulla löytyi Radiokuuntelija-lehdestä tieto Maamme-laulun soittamisesta ohjelmien päätteeksi.
Lahden asema alkoi esittää Maamme-laulua ensin "Aikamerkin sekä tiedoituksia" -ohjelman päätteeksi 1.1.1940 klo 22.10, jonka jäkeen tuli vielä muuta ohjelmaa.
Iltauutiset (myöhemmin Myöhäisuutiset) korvasivat pian "Aikamerkin ja tiedotuksia" -ohjelman. Myöhäisuutisten päätteeksi Maamme-laulu soi viimeisen kerran 30.11.1945. Seuraavana päivänä, siis 1.12.1945, Lahden asema alkoi lähettää viimeisenä ohjelmana Maamme-laulun.
Lähde:
Yle Arkisto / Radiokuuntelija-lehti
Kysymäsi sanat ovat suomen kielen adverbeja, jotka "ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa syytä, määrää tai muuta seikkaa".(Leino, Pirkko:Suomen kielioppi).
Tarkempia merkityksiä katso Nykysuomen sanakirjasta.
Määrälliset arvot ovat subjektiivisia ja riippuvat tekijästä, kokijasta tai havainnoitsijasta.
Määrällisten arvojen merkitsemistä voi tutkia tilastotieteen oppikirjoista. Voidaan määrittää, paljonko aineistoa on keskimäärin tai mitä aineistossa on eniten ja sen suhteen mikä on usein, joskus, silloin tällöin tai harvoin.
Käytätkö kirjastoa useita kertoja viikossa/kuukaudessa/vuodessa on paremmin mitattava kysymys kuin käytätkö kirjastoa usein/silloin tällöin/joskus/harvoin.
