Teos on Riel, Jörn: Hupaisa juttu koristaa kasvot.
Muut osat ovat nimeltään Meidän Herramme ketunloukku,
Ensitapauksen juhla. Kaikkien osien alaotsikko on Kertomuksia esi-isieni talosta.
Snoezelen-termi on yhdistelmä kahdesta hollanninkielen sanasta, jotka tarkoittavat nuuhkimista ja rentoutumista. Menetelmää on käytetty eri maissa kehitysvammaisten, dementoituvien ja mielenterveysasiakkaiden hoidossa. Papunet’in sivulta löytyy lyhyt kuvaus snoezelen-menetelmästä
http://www.papunet.net/snoezelen/
Lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on julkaistu vuonna 2006 opinnäytetyö menetelmän mukaisen aistihuoneen toteutuksesta, siitä löytyy myös yleistietoa itse menetelmästä. Opinnäytetyön lähdeluettelosta löytyy lisää viitteitä materiaaliin
https://oa.doria.fi/handle/10024/6385
suora osoite tekstiin https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6385/TMP.objres.369.pdf?sequ…
Eräs hyvä ratkaisu aineiston löytämiseksi opinnäytetyötä...
Kovin täsmällisiä merkityksiä tuskin voidaan löytää. Seuraavassa esitän muutamien erikielisten sanakirjojen tarjoamia käännöksiä. Tarkasteltavat sanakirjat ovat:
a)Iso Raamatun sanahakemisto, osa 4 : heprea-suomi, aramea-suomi sanakirja / toim. Matti Liljeqvist. – Raamatun tietokirja, 1999.
b)Wilhelm Gesenius’ Hebräisches und Aramäisches Handwörterbuch über das Alte Testament. – 17. Auflage, Neudruck. – Springer, 1949.
c)PONS Kompaktwörterbuch Althebräisch-Deutsch / Frank Matheus. – Klett, 2006.
d)Dictionnaire d’hébreu et d’araméen bibliques / Philippe Reymond. – Cerf, 2007.
e)Diccionario bíblico hebéo-español / Luis Alonso Schökel. – 2. ed. – Trotta, 1999.
f)A Concise Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament / William L. Holladay...
Kirjavinkkejä löytyy monelta kirjallisuussivustolta sekä kirjastojen palveluista.
HelMet-kirjaston lukuvinkkejä löytyy täältä http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Kirjavinkit-sivustolla on esitelty paljon laadukasta kaunokirjallisuutta ja sivuston pitäjät valitsevat mielestaan kunkin vuoden parhaat teokset: http://www.kirjavinkit.fi/
Dekkareita esitellään Dekkarinetissä:
http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
ja scifi- ja fantasiakirjallisuutta osoitteessa Risingshadow-sivustolla:
http://fi.risingshadow.net/
Kirjasampo on sivusto, jossa esitellään kaunokirjallisuutta, lukusuosituksia ja kirjailijoita. Hakumahdollisuuksia on aina kansikuvahakua myöten:
http://kirjasampo.fi/
Kirjallisuusblogeja löytyy myös...
Hei,
lapsille soveltuvia historiallisia romaaneja on kysytty ennenkin tässä palvelussa, joten ensiksi linkitän ne vastaukset tähän, jos niistä olisi apua tähänkin tilanteeseen:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=b1c4f678-7925-497…
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=93a39b1f-e8d2-49d…
Tein myös haun Keski-verkkokirjastossa 2000-luvulla ilmestyneistä nuorten historiallisista romaaneista. Hakutulosta voit selailla täältä: http://bit.ly/Pirgbz
Tulosjoukosta poimisin Raili Mikkasen ja Maijaliisa Dieckmannin. Esim. Dieckmannin Aleksis Kiven ja Sakari Topeliuksen lapsuutta käsittelevät kirjat tai Mikkasen romaani Aino Kallaksen nuoruudesta tukisivat hyvin kirjallisuuden opetusta. Tosin jos kaipaa seikkailuja...
Kuvakirjana ADHD löytyy aiheena esim. kirjassa Vauhdikas Rasmus, kirjoittajana Rosemarie Kunzler-Behncke. Marja Valkaman kirja Arvi lukee uutiset on suunnattu lukemaan oppiville. Vähän isommille on esim. Marika Uskalin kirja Pietari, Nella ja kulmakunnan kauhu. Tietokirja aiheesta on esim.Jarruta!: lasten ja nuorten ADHD-opas, kirjoittajina Patricia O. Quinn ja Judith M.Stern. Kaikki kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet järjestelmästä ja on tilattavissa mihin kirjastoon tahansa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1877149__Sarvi%20lukee%20u…
Taidemaalari Carl Bengtsin (1876-1934) maalauksien kuvia löytyy mustavalkoisena ainakin teoksesta Suomen taiteilijoita Juha Rissasesta Jussi Mäntyseen (1950). Tämä teos on saatavana Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Myös Tampereen jugend -nimisessä näyttelyjulkaisussa on yhtenä kohdehenkilönä taidemaalari Carl Bengts. Tämä julkaisu ei ole Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta on löydettävissä mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksen kokoelmista löytyy Seija Tuomaalan vuonna 1990 tekemä Pro gradu -työ Carl Bengtsin maalaustaiteesta. Tämä opinnäytetyö ei todennäköisesti sisällä juurikaan kuvia, mutta sen avulla voisi löytyä muita lähteitä.
Hei!
Terve.fi-sivuston artikkelin mukaan rähmänä tunnettu erite silmässä koostuu esimerkiksi limasta, hylätyistä soluista tai kehon omista "jätteistä" eli rasvasta ja pölystä, joita silmäluomesta irtoaa. Sulkeutuessaan silmäluomi kuljettaa näitä eritteitä kyynelnesteen mukana alaluomelle ja/tai silmäkulmiin, joihin rähmä alkaa näin pikkuhiljaa muodostumaan. Rähmän väri voi vaihdella, mutta yleisimmin se on sävyltään vaalean kermaista tai kellertävää; kirkkaampi keltainen sävy tai vihreä rähmä viittaa yleensä aktiivisiin bakteereihin ja virustartuntoihin, jolloin kannattaa olla yhteydessä lääkäriin. (Terve.fi, viitattu 11.4.2022)
Allergioiden yleisimpiin oireisiin silmien rähmiminen ei kuitenkaan...
Euroopan valtiot aloittivat Afrikan maiden valloituksen 1880-luvulla. Maiden välille syntyi kiistaa maiden jakamisesta. Kiistan selvittämiseksi järjestettiin 1884-85 Berliinin konferenssi, jossa Afrikan maat jaettiin Euroopan valtioiden kesken. (Lähde: Otavan suuri ensyklopedia)
Ainakin seuraavilla verkkosivuilla on käsitelty Berliinin konferenssia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Berliinin_konferenssi_(1884)
http://en.wikipedia.org/wiki/Berlin_Conference
http://www.uff.fi/kouluprojekti/index.html
Lisäaineistoa löytyy esim. Googlesta hakusanoilla Congress of Berlin 1884 tai Berlin conference 1884. Kannattaa kokeilla hakua samoilla hakusanoilla myös tieteellisen tiedon hakuhakupalvelua Scirusta, jonka osoite on http://www.scirus.com ....
Sana muffinssi pohjautuu englannin kielen monikolliseen muotoon muffins. Sanassa muffinssi on siis monikon s-tunnus kahdentuneena ja lopussa loppuvokaali i.
Yksikössä tämä leivonnainen on englanniksi muffin. Kun siihen lisätään suomen kielessä loppuvokaali i, saadaan Suomen kielen perussanakirjan suosittelema muoto muffini.
Lainakielen monikkomuodosta muodostettuja sanoja on suomen kielessä muitakin. Vakiintuneita sanoja ei ole lähdetty muuttamaan: puhumme esimerkiksi shortseista (tai sortseista) emmekä yksikkömuotoon pohjautuen shorteista.
Lisää tietoa aiheesta Kotimaisten kielten keskuksen sivulta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1170
Lehtiartikkelien perusteella en löytänyt muuta tietoa Jussi Raittisesta kuin että hän on aina ollut muusikko. Koulutuksesta löysin tiedon, että kauppaopiston opinnot jäivät kesken, kun musiikki vei mukanaan, https://www.is.fi/viihde/art-2000005827831.html. Esimerkiksi hänen ja hänen vaimonsa haastattelussa puhutaan pariskunnan nuoruudesta, https://www.etlehti.fi/artikkeli/ihmiset/jussi-ja-carita-raittinen-ilma…
Lisää tietoa voisi löytyä elämäkerroista:
Hatakka Heimo - Raittinen Jussi, Muistan vielä vuonna -56 : Jussi Raittinen muistelee, miten rock tuli Suomeen. Gummerus 2003.
Salmi Janne, Vanha rokkistara : Jussi Raittisen ja The Boys -yhtyeen tarina 1977-2014. Karisto 2014.
Eero Raittisen musiikkiura...
Alan perusteos, jossa on tietoa ko. soittimesta ja sen historiasta
ja joka toimii myös alkeiskurssina, lienee Kalevi Lindqvistin teos
"Soitamme yksi- ja kaksirivistä", jota löytyy kasettipakettina
tai nuottina useimmista Helsingin kirjastoista, mm. Kontulasta ja
myös täältä Puistolasta.
Tässä tarkemmat tiedot, voit varata teokset lähimpään kirjastoosi
puhelimitse:
Luokka: 786.161
LINDQVIST, KALEVI
SOITAMME YKSI- JA KAKSIRIVISTÄ 1NU+1KA
1983
Materiaali: ÄÄNTEK (opas ja kasetti)
Tunnus: 40258726
Luokka: 786.161
Lindqvist, Kalevi
Soitamme yksi- ja kaksirivistä
1983
Materiaali: NUOTTI
Tunnus: 9519541055
T:Tuukka Järvi
kirjastovirkailija
Puistolan kirjasto
Koska etsit tekstin kirjoittajaa, tuli ensin mieleeni nuoret tai uudet kirjoittajat, jotka myös haluavat tuotoksiaan julki. Voisit kysellä erilaisilta kirjoittajakursseilta, olisiko sitä kautta löydettävissä kuvittajaa etsivä kirjoittajaa. Kirjoittajakursseja järjestää mm. Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/index.html. Luovaa kirjoittamista tarjotaan myös kesäyliopistoissa ja avoimessa yliopistossa http://www.kesayliopistot.fi/, josta voit hakea kursseja hakusanalla: luova kirjoittaminen. Myös kansanopistot järjestävät kirjoittajakurseja eri puolilla Suomea http://www.kansanopistot.fi/, kursseja on lyhytkursseina sekä pitempinä kirjoittamisen opintolinjoina. Voit etsiä myös Googlen avulla, laita hakusanaksi:...
Kansipaperit saattavat nostaa kirjan hintaa. Esimerkiksi Vantaan antikvariaatti kertoo sivuillaan vanhan kirjan arvosta mm. näin:
"Kirjan ostohintaan vaikuttavat yleisen kysynnän lisäksi mm. kirjan painos, kunto, sidosasu, kansipaperi, kuvitus ja hyvin paljon myös oman liikkeemme varastotilanne kyseisen teoksen osalta - joitain teoksia saattaa olla varastossamme kymmenittäin."
http://www.antikka.net/vantaanantikvariaatti/
Kuninkaallinen säädös vuodelta 1569 edellytti, että ruotsalaisissa taistelulipuissa tuli olla kultainen tai keltainen risti. Pian tämän jälkeen suunniteltiin Ruotsin kansallislippu, joka on saanut vaikutteita Tanskan lipusta. Värit ovat peräisin kansallisvaakunan (kuninkaan vaakunan) keltaisesta rististä ja sinisistä kentistä. Vaakunakilven ja sen värien historia juontaa juurensa 1100-luvulle. Kerrotaan, että kun kuningas Erik Pyhä teki ristiretken Suomeen, hän tältä matkalta palatessaan näki keltaisen ristin kuvastuvan sinistä taivasta vasten.
Lähteet:
Brian Johnson Barker, Maailman liput
Maailman lippukuvasto
Sipilä, Sirkka s. 1.5.1920 Jurvassa ; k. 29.12.1964. Imatralla. Puoliso: Niilo Mineur 1943-49. SF:n Filmikoulu. Vuosina 1939-1950 esiintyi tärkeissä tehtävissä noin 20 elokuvassa. Naispääosia 10.
Vuodesta 1963 oli näyttelijänä Imatralla.
Lähde: Mitä missä milloin elokuvakirja. (Otava 1972) sekä
www.elonet.fi
Annamaija Katajan päiväämättömän Apu-lehden artikkelin mukaan
hänellä oli tytär ja hän oli välillä ns. porvarillisessa ammatissa Helsingissä.
Lähde: Suomen elokuva-arkiston leikearkisto.
Kaksostytöt Jaana & Tiina laulavat Inkkarilaulun singlellä, joka
julkaistiin vuonna 1971. Kääntöpuolella on Mustan kissan tango.
Inkkarilaulun alkuperäinen nimi on Il y a des indiens partout,
ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Georges Larriga. Suomenkieliset
sanat on riimitellyt Sauvo Puhtila. Levy lienee harvinaisuus.
Kappaleen nuotit ja sanat löytyvät ainakin kokoelmasta Pop tänään, vol. 20 (kustantajan tuotenumero F.M. 05639-0 Fazer). Tätä nuottia ei enää ole Helsingin kaupunginkirjastossa, mutta kylläkin joissakin Espoon ja Vantaan kirjastoissa, joista se voidaan tilata Sinulle myös Helsinkiin. Nuotin tämänhetkisen saatavuuden voit tarkastaa aineistotietokanta Plussasta
(http://www.libplussa.fi/).
Netistä en onnistunut kappaletta löytämään ja yleisesti voikin sanoa, että vaikka netissä on jonkin verran laulujen tekstejä, niin nuotteja siellä ei nykyisin tekijäönoikeudellisista syistä tarjota kovinkaan runsaasti.
Kaikki kolme nimeä ovat muunnelmia kreikkalaisista nimistä Nikolaos ja Nikodemos, jotka tarkoittavat voittoa, kansaa tai kansan voittoa. Nikolauksen taustalta löytyy myös hyväntekijä Pyhä Nikolaus, itsensä joulupukin esikuva. Alkuperäinen nimi on eri maissa saanut erilaisia muotoja: Nico, Niilo, Nikita, Nikke, Niklas, Niclas, Niko, Nikolai, Nicholas jne. Nimipäivää Niklas viettää 6.12.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus, 2007
