Numerot aakkostetaan ennen kirjaimia Standardin SFS 4600 mukaan. Myös roomalaiset numerot aakkostetaan lukuarvonsa mukaan.
Lisätietoa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html
Standardin mukainen aakkostus - numerot ennen kirjaimia näkyy olevan ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet tietokannassa ja puhelinluetteloissa.
Pojille suunnattua kotimaista historiallista kaunokirjallisuutta
ilmestyy todella harvakseltaan, ja useimmat teokset sijoittuvat
keskiaikaan. Tässä muutama 1500-1700-luvuille sijoittuva nuortenkirja,
osa faktiota l. faktaa fiktion muodossa:
Hollmén, Roope: Hakkapeliitat: Suomen historiaa lapsille.
Kohonen, Laila: Hakkapeliitan poika. (1600-luku)
Kuisma, Juha: Suomen lasten historia.
Moilanen, Paula: Herttuan hovissa: elämää 1500-luvun Turussa.
Wilkuna, Kyösti: Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikaan. (klassikko)
Kun varauksesi on perillä ja noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat siitä postitse tai sähköpostitse (oman valintasi mukaan) ilmoituksen. Varauksesi odottaa noutoasi kahdeksan päivää.
Helmet-verkkokirjaston omien tietojen kautta sinun on myös mahdollista seurata varaustesi kulkua. Kun varauksen kohdalla lukee "Odottaa noutoa", on se noudettavissa.
Tietoa varaamisesta Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Tiedot löytyvät Kajaanin kaupunginkirjaston kotisivulta.
Pääkirjaston on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Ky ja sisustuksen ja erikoiskalusteet Sisustussuunnittelu ja teollinen muotoilu Sistem Oy (Riitta Kukkasniemi). Rakennus valmistui vuonna 1985.
Yleisten kirjastojen tietokannan Frankin mukaan http://monihaku.kirjastot.fi/ diasarja: Sarre, Ella: Inarinsaamelainen puvusto, sen käyttö ja käsityöperinne on diakuvina ja videokasettina ainoastaan Rovaniemen kaupunginkirjaston saamelaiskokoelmassa, josta ei aineistoa lainata.
Neljän tuulen lakin ohjetta on aikaisemminkin kysytty tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8b23983c-cbd… . Siinä mainitaan Suuri käsityölehti 2004:3, s. 68-69, josta ohje lakkiin löytyy.
Kirjastojen käytössä olevasta artikkeliviitetietokanta Aleksisista löytyy muutama artikkeli aiheesta:
"Mitä on x, kun x on matemaatikko? - tutkijalehtori Juha Oikkonen, opettaa differentiaali- ja integraalilaskentaa Helsingin yliopistossa"
Helsingin sanomat. Kuukausiliite, Numero 2002: (5) toukokuu, Sivu(t) 64-71
Mainio matemaatikko - haastateltavana Juha Oikkonen
Yliopisto -lehti, numero 46(1998): 7, Sivu(t) 18-19
Kannattaa ottaa yhteyttä alan yhdistyksiin, vakuutuslaitoksiin, pankkeihin, korkeakouluihin, sosiaali- ja terveysministeriöön.
Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijä (SMFL) ry http://www.smfl.fi Yhdistyksen sivuilta löytyy muun muassa jäsenlehdet vuosilta 2005-2009
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK http...
En löytänyt kasville lainkaan suomenkielistä nimeä, vaikka etsin useammasta lähteestä. Vuonna 1994 julkaistu Otavan kasvitieto (painos vuodelta 2005) esittelee kyllä tämän kasvin, mutta suomenkielistä nimeä ei tästäkään opuksesta löytynyt.
Lainaus kirjan alkusivuilta:
"Kasvien suomenkieliset nimet ovat Suomen Biologian Seuran Vanamon nimistötoimikunnan hyväksymiä tai, Suomessa vain viljeltyinä kasvavien lajien osalta, Puutarhaliiton julkaiseman 'Viljelyskasvien nimistön' mukaisia. Uudisnimiä ei ole tätä kirjaa varten ollut syytä keksiä, eikä eräiden muiden hiljan ilmestyneiden kirjojen omatekoisia uudisnimiä ole katsottu hyväksyttäviksi. Niinpä suuri joukko Suomesta puuttuvia lajeja on ja on olevakin ilman suomenkielistä nimeä."
Arvelenpa...
Anki Lindqvist osallistui vuonna 1972 sooloartistina Syksyn Säveleen. Kilpailussa hän esitti laulun ”Ei toivu milloinkaan”, joka on Valto Laitisen sävellys ja Saukin sanoittama. Kappale sijoittui kilpailussa kymmenenneksi, ja sävelmä julkaistiin levyllä vain parin eri esittäjän kokoelman yhteydessä ja on jäänyt tuntemattomaksi levytykseksi artistin tuotannossa http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/syksyn_savel/taust…
Kyseisen laulun tiedot on tarkistettu Suomen kansallisdiskografia Violasta, josta selviää että ”Ei toivu milloinkaan” löytyy äänitteenä, mutta nuottijulkaisua siitä ei ole julkaistu.
Carolan esittämä ”Vuoriston kellot” sisältyy nuottijulkaisuun ”Ei auta muu”, jonka saatavuustietoja ei kuitenkaan löydy Viola –...
"Täällä pojat tähden alla" on TV2:n tuottama elokuva vuodelta 1990. Sen on ohjannut Kalle Pursiainen, ja rooleissa nähdään mm. Risto Kaskilahti. Sitä ei valitettavasti ole saatavana mistään Suomen yleisestä kirjastosta. Yleisradion tuotantoa on kirjastoissa jonkun verran, mutta tämä elokuva ei Tallennemyynnin valikoimissa ole ollut. Tallennemyynnistä eivät voi ostaa yksityiset henkilöt, vain kirjastot ja jotkut muut julkisyhteisöt.
Kansalaissodan tapahtumista Vantaalla löytyy paljon tietoa alla luetelluista kirjoista:
Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945--Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen--Vantaan kaupungin juuret/ Aulikki Litzen, Jukka Vuori (1997)
Helsingin maalaiskunnan historia [1]--1865-1945--[kirjoittanut:] Tauno Perälä
(1965)
Helsingin pitäjä 1987, kirjan artikkeli Piilonen Juhani: Punaista kunnallishallintoa Helsingin maalaiskunnassa 1918
Helsingin pitäjä 1994, kirjan artikkeli Parikka Raimo: Helsingin pitäjän punakaarti 1918
lisäksi muutamia muistelmia
Sohkanen, Viljo: Punakaartilaisen päiväkirja (1967)
Sohkanen, Viljo: Tikkurilan punakaartin välskäri muistelee (1987)
Norvanto, Teija: Kaartista kabinettiin--Viljo Sohkasen...
Enid Mary Blyton (1897-1968) kirjoitti lähes 700 lasten- ja nuortenkirjaa. Hänen kirjojaan oli vuonna 1987 käännetty 126 kielelle. Kuuluisia Blytonin teoksia ovat esim. Viisikko- ja SOS-kirjat.
Blyton valmistui vuonna 1918 alakoulun opettajaksi, mutta siirtyi pian kirjailijaksi. Hän avioitui kustannustoimittaja Hugh Pollockin kanssa ja pariskunnalle syntyi kaksi tytärtä. Myöhemmin avioliitto kuitenkin päättyi eroon ja Blyton meni naimisiin Kenneth Darrel Waters nimisen kirurgin kanssa.
Blytonia on pidetty hyvin ristiriitaisena ja salaperäisenä persoonana, joka omistautui työlleen intohimoisesti. Häntä onkin luonnehdittu hyvin ehdottomaksi ja kompleksiseksi henkilöksi. Myös hänen teoksiaan on arvosteltu mm. rasistisiksi, seksistisiksi,...
Italian ruokakulttuurista löytyy tietoa sekä kirjoista että netistä. Pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa http://www.helmet.fi
voit tutkailla, minkälaisia kirjoja aiheesta on saatavilla kirjastoissa. HelMetin etusivulla on kohta sanahaku, jota klikkaamalla pääset kirjoittamaan asiasanoja sanahaku-kenttään. Voit kirjoittaa vaikkapa Italia ruokakulttuuri, niin saat listan kirjoista. Klikkaamalla kirjojen nimiä saat esiin, missä kirjastoissa mitäkin kirjaa on (hyllyssä tarkoittaa, että kirja on paikalla kirjastossa). Tietenkin voit myös asioida missä tahansa kirjastossa ja kysyä asiaa. Kirjoja voi varata myös HelMetin kautta kautta, jos sinulla on kirjastokortissasi tunnusluku. Varauksen yhteydessä voit määritellä, mistä...
Kysymäsi sanat ovat suomen kielen adverbeja, jotka "ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa syytä, määrää tai muuta seikkaa".(Leino, Pirkko:Suomen kielioppi).
Tarkempia merkityksiä katso Nykysuomen sanakirjasta.
Määrälliset arvot ovat subjektiivisia ja riippuvat tekijästä, kokijasta tai havainnoitsijasta.
Määrällisten arvojen merkitsemistä voi tutkia tilastotieteen oppikirjoista. Voidaan määrittää, paljonko aineistoa on keskimäärin tai mitä aineistossa on eniten ja sen suhteen mikä on usein, joskus, silloin tällöin tai harvoin.
Käytätkö kirjastoa useita kertoja viikossa/kuukaudessa/vuodessa on paremmin mitattava kysymys kuin käytätkö kirjastoa usein/silloin tällöin/joskus/harvoin.
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat.
Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan.
Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,...
Kirjastojen välisen tietolistan välityksellä tarjottiin seuraavia teoksia:
Hannele Huovin kirja Seitsemän unta, jossa on Kristiina Louhen tummasävyinen kuvitus.
Eeva Tikan satukirjat, esim. Majatalo Pimeä Kuu, Virranhaltijan salaisuus, Yön lintu ja Siivetön
Stefan Mählqvistin kirja Tule minun yöhöni, tule minun uneeni
Nelimarkka, Riitta, Iso ja Pieni universumissa : Was it a dream = uniko se oli. 2., uud. p., Helsinki : Tammi, 2009. - 40 s.
Unienahmija./ Michael Ende (teksti) ja Angela Fuchshuber (kuv.)
suom. Kaija Pakkanen. Weilin+Göös. 1987.
Milena Lukesová, Jussi ja kalat.
Maurice Sendakin kirja Hassut hurjat hirviöt.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira sanoo kotitarveviljelijän myytäväksi tarkoitetuista mehuista mm. seuraavasti:
Jatkojalostuksesta pitää ilmoittaa kunnan viranomaiselle
Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostusta lainsäädännön helpotukset eivät koske. Esimerkiksi myytäväksi tarkoitettujen hillojen tai mehujen valmistuksesta on ilmoitettava kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/kasvikset/vil…
Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilla sanotaan tilapäisestä elintarviketoiminnasta elintarvikelakiin viitaten, että ilmoitusta elintarvikevalvontaan ei edellytetä toiminnasta, kun riskit ovat vähäiset.
Ilmoitusta elintarvikevalvontaan ei enää edellytetä seuraavan kaltaisesta toiminnasta (...
Viola-tietokanta tuntee kolme "Kukkian valssi" -nimistä sävellystä. Yhden on säveltänyt Eino Sipponen (sanat Kalle Syrjänen), sen sanat alkavat "On kätköissä korpien jylhäin". Toisen on säveltänyt Martti Kirjavainen, mutta siitä ei ole nuottia eikä alkusanoja tiedossa.
Kolmas ja ehkä juuri se etsitty "Kukkian valssi" on Toivo Honkosen sävellys Matti Hietasen sanoihin ("Kukkian laineille lapsena aivan"). Sen nuotti löytyy kokoelmasta "40 kotimaista" (Scandia Kustannus 1981). Tämä nuotti löytyy myös Tampereen Metson kirjaston kokoelmista, kuten myös monista muista suomalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että...
