Kansallisen audiovisuaalisen arkiston Elonet-tietokannan (http://www.elonet.fi/) mukaan Elämän vonkamies -elokuvan alkutekstien aikana soi Jani Uhleniuksen säveltämä kappale Taivalkoskiballadi eli Savottasinfonia.
Lisää tietoa ko. elokuvan musiikista: http://www.elonet.fi/title/ek2i2o/muut
Kun varaamasi aineisto saapuu noutokirjastoon, sitä säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Viimeisellä noutopäivällä ei ole vaikutusta laina-ajan pituuteen, vaan järjestelmä laskee laina-ajan alkavaksi lainaushetkestä lainasääntöjen mukaan. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa laina-ajat ovat seuraavat: yleinen laina-aika on 28 vuorokautta, kysytyn teoksen laina-aika voi olla 14 vuorokautta, lehden laina-aika on 14 vuorokautta,
videokasetin ja DVD-levyn laina-aika on 7 vuorokautta. Jos varattua aineistoa ei haeta viimeistään viimeisenä noutopäivänä, niin se lähtee seuraavana päivänä seuraavalle varaajalle tai takaisin omistajakirjastoon.
Kirjastojen kokoelmista tai tietokannoista ei löytynyt tietoa Wilenius-sukunimestä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa Wilenius on tai on ollut nimenä 602 suomalaisella. Apua voisi löytyä Suomen sukututkimusseurasta ja heidän palveluistaan:
http://www.genealogia.fi/
Hallussanne näyttää olevan vastaava aineisto, jonka meiltäkin tästä aiheesta löytyy.
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmissa on kirja Wanhan wäen kasarmeista jalkaväkimuseoksi, jossa on lyhyt kuvaus, n. 1/4 sivua, miten Mikkelin kaupunki luovutti maata 1879 ja kasarmi rakennettiin 1880-81 Mikkelin tarkk’ampujapataljoonan käyttöön sekä yksi kuva, jossa pataljoona valmistautuu äksiisiin.
Kotiseutukokoelmassa meillä on pieni julkaisu Finska militärens album: några ord och bilder till Finska armens minne, 1902 vuodelta. Alussa on pari sivua yleiskatsausta mm. kasarmit lueteltu rakennuskustannuksineen, minkä verran lukutaidottomia oli kussakin pataljoonassa. Siinä on neljä kuvaa Mikkelin pataljoonasta otettuna Lappeenrannan harjoitusleirillä...
Runon on kirjoittanut La Fontaine, ja se löytyy Urho Somerkiven Lasten
neljännestä lukukirjasta (1967):
Maamies ja hänen lapsensa
KUORO I:
Tee työtä, ahkeroi ja raada,
parempaa aarrett' et voi saada
Kun muuan rikas peltomies
jo kuolinhetken tulleen ties,
hän kutsui lapset luo ja puhui hiljaa heille:
MAAMIES:
"Jää teille talo tää, ei myydä sitä saa,
tilanne hyvin hoitakaa,
sen taatot jättäneet on meille;
ja aarteen kätkee tämä maa.
En tiedä paikkaa sen, mut onnenne voin taata,
jos tarmoll' etsitte ja kaivelette maata.
Kun vilja korjuuss' on , niin pellot kääntäkää,
syvältä kuokkikaa; mut pitäkää myös huoli,
ett' ala pieninkään ei möyrimättä jää!"
KUORO II:
Näin taatto kehotti ja kuoli.
Mut pojat myllersivät maan,
niin hyvin kääntäin sen -...
Eri nettilähteiden mukaan suomeksi dubattuja ovat (suomenkieliseltä nimeltään):
- Laputa: linna taivaalla
- Naapurini Totoro
- Kikin lähettipalvelu
- Aaltojen kuohu
- Pom Poko
- Sydämen kuiskaus
- Henkien kätkemä
- Kissojen valtakunta
- Liikkuva linna
- Maameren tarinat
- Ponyo rantakalliolla
- Kätkijät
- Kukkulan tyttö, sataman poika
Osa on ilmestynyt sekä dubattuna että tekstitettynä. Tiedot perustavat televisiokanavien tai elokuvan myyjien ilmoituksiin.
Helmet-kirjastoista lainaksi saa nämä Ghibli-elokuvat: Laputa: linna taivaalla, Ponyo rantakalliolla, Prinsessa Mononoke, Sydämen kuiskaus, Tuulen laakson Nausicaä, Porco Rosso, Maameren tarinat, Naapurini Totoro, Kikin lähettipalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI
Seuraavilla verkkosivuilla kerrotaan tikkojen tekemistä koloista.
"Tikat hakevat rummutukseen sopivia paikkoja kokeilemalla. Ne pärisyttävät nokallaan kuivaa puuta muutaman kerran ja kuuntelevat millainen kaiku puusta lähtee. Jos ääni on sopiva, tikka voi rummuttaa samalla paikalla koko soidinkauden."
https://www.ts.fi/teemat/1074106442/Kysy+luonnosta+Miksi+tikka+rummuttaa
"Pikkutikka koloaa pesäänsä hyvin hitaasti, vähintään 53 päivää."
https://harjureitti.fi/luonto/muu-reitinvarsi/tikat-kolojen-rakentajina/
Kimmo Martiskaisen ja Kimmo Taskisen kirjan Valkoselkätikka (Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2011) mukaan
"Tikat voivat tehdä useita keskeneräisiksi jääviä harjoitelmia tai kaivaa monta valmista koloa, joista yksi...
Oxford English Dictionaryn mukaan kyseinen termi tulee latinan "par"-sanasta, joka tarkoittaa esimerkiksi "samanlaista" tai "yhtäsuurta". Golfissa termiä on käytetty 1800-luvun loppupuolelta alkaen.
Asiasanoilla osakeyhtiöt ja vahingonkorvaus tai asiasanoilla osakeyhtiöt ja rikokset löytyy aineistotietokannasta (http://kirjasto.lahti.fi) viitteitä, joista aihettasi parhaiten selvittävät kirjat:
- Koski : Osakeyhtiölaki selityksin II (2000)
- Rapakko: Osakeyhtiön johdon huolellisuusvelvoite kehittyneillä pääomamarkkinoilla (1989)
- Salminen: Velallisen rikos (1998)
- Savela: Vahingonkorvaus osakeyhtiössä (1999)
Myös yleisissä osakeyhtiöitä käsittelevissä kirjoissa selvitetään vahingonkorvausvelvollisuutta.
- Norri: Osakeyhtiö : käytännön käsikirja (1997)
- Uusi osakeyhtiölaki - ja mitä se on käytännössä (1997)
- Osakeyhtiölaki = Lag om aktiebolag (1999)
Opinnäytteitä mm.
- Hyyryläinen, Tomi: Tilintarkastajan ja...
Kysymäänne teosta ei ilmeisesti ole suomennettu, kirjastojen kokoelmista sitä ei ainakaan suomeksi löydy. Dianan elämäkertoja sen sijaan löytyy suomeksi useita. Tässä muutamia:
Campbell, Colin, lady, Lähikuva Dianasta, Otava 1999
Morton, Andrew, Diana - hänen tarinansa - hänen elämänsä, WSOY 1997
Spoto, Donald, Diana - viimeinen vuosi, Tammi 1997
Syksyllä ilmestyy Otavalta uusi Diana-elämäkerta: Bradford, Sarah, Diana - tuntematon prinsessa, josta kustantajan esitteessä kerrotaan mm. ”Paljastava, oivaltavan tarkka muotokuva … valottaa Dianan elämää ja persoonaa monitahoisesti ja objektiivisesti, uusiin haastatteluihin ja tutkimustyöhön perustuen.” Kirjan tekijä Sarah Bradford on lontoolainen historioitsija, joka on tehnyt elämäkerrat...
Neiti Etsiviä on ilmestynyt englanniksi yhteensä 175 kappaletta. Lisätietoa löytyy osoitteesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew
Näistä on suomennettu 105. Täydellinen lista suomennoksista löytyy sivulta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan että Patrik on perua latinan Patriciuksesta jolla tarkoitetaan ylimystä, jaloa miestä.
Patrick on Irlannin suojeluspyhimys.
Kyse on Immi Hellénin runosta Hiiriä pyydystämässä. Runo löytyy mm. Hellénin teoksista Punaposki, kultasuu sekä Lapsuuden lauluja.
Runo alkaa sanoilla "Katsopas kummaa, virkkoi Miiri…
Löysin vain yhden elokuvan Swedish Film Databasen (http://www.sfi.se/en-GB/Swedish-film-database/) kautta, jossa idea on Harry Kullmanin. Elokuvan nimi on Harry, Rosan och sladden ja se on tehty vuonna 1971.
Vanhemmista kustantamojen nuortenkirjasarjoista ei ole olemassa kattavaa listausta. Usein kirjasarjassa ilmestyneet kirjat on listattu kirjan takalehdillä, joten voit itsekin etsiä niitä kirjastosta.
Gummeruksen nuortenkirjaston kirjoista löytyy lista internetistä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Gummeruksen_nuorten_kirjasto
Nuorten toivekirjastosta on olemassa Tornion kirjaston laatima listaus:
WSOY:n Nuorten toivekirjasto (NTK) kirjaluettelo
Luettelon laatinut: Heikki Kaikkonen
Kirjailija Kirjan nimi Nro
Amundsen...
Arto Kivimäen kirjan Suuri latinakirja (Karisto 2001) mukaan sanonta tarkoittaa "Rakastuneet (ovat) järjettömiä". Kyseessä on 1600-luvun alkupuolella eläneen Gabriel Rollenhagenin näytelmän nimi.
Ensimmäisen kerran ajatus ylioppilastutkinnosta pääsyvaatimuksena opettajaseminaariin pyrkiville esitettiin jo vuonna 1922 Seminaarikomitean mietinnössä: ylioppilastutkinto vaadittiin kaksivuotiseen seminaariin pyrkivältä.
Vuonna 1967 hyväksytty seminaarilain muutos merkitsi seminaarien vähittäistä muuttamista kokonaan ylioppilaspohjaisiksi. Samalla ylioppilaspohjainen opettajankoulutus säädettiin kolmivuotiseksi. Syyslukukauden 1968 alusta lukien muutettiin Hämeenlinnan, Rauman, Savonlinnan ja Tammisaaren seminaarit ylioppilaspohjaisiksi, Kajaanin seminaari vuotta myöhemmin. Syksyllä 1968 otettiin oppilaita keskikoulupohjalta enää vain Heinolan seminaariin, ja kun nämä Joensuun korkeakoulussa (Itä-Suomen seminaari) ja Kajaanin...
Pusenius-nimeä ei löydy sukunimikirjoista. Tämän keskustelun http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16528 perusteella sukunimet Pusa/Pusenius/Posenius sekä Påsa-Posa-Possenius-Posse/Pusa liittyisivät toisiinsa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) Pusa-nimen oletetaan olevan germaanista alkuperää ja se on voinut kulkeutua meille hansakaupan tai aiempien yhteyksien kautta, saksalaisia henkilönimiä ovat olleet esim. Boz, Boss, Bosse, Buss, Busse, Posse. Jonkin verran tietoa löytyy myös Pusan Sukuseuran sivuilta http://www.pusansukuseura.fi/node/1
