Soveltuvuus viittaa tutkinnon sisältöjen hyödyllisyyteen haettavan tehtävän näkökulmasta. Kirjastotyössä voidaan hyödyntää hyvin monenlaisia osaamisia ja soveltuvuuden kriteeriä on tulkittu laajasti.
Kysymyksessä olevan kaltainen koulutus on soveltuva, jos hakija on suorittanut alemman tai ylemmän tutkinnon.
En löytänyt nuottia kirjaston kokoelmista enkä nuottijulkaisuja myyvästä liikkeestä.
Kysyin nuottia suoraan Finlanders-yhtyeeltä ja sain seuraavan vastauksen:
"Näistä lauluista löytyy ainoastaan "studionuotti", eli ei siis
sellaista josta joku muu kuin me tai joku muu alan ammattilainen saisi
selvää. Harmi.
Toivottavasti saamme piakkoin tehtyä uuden nuottikirjan, johon voisimme
nämäkin nuotit sisällyttää."
Tiedot löytyvät Kajaanin kaupunginkirjaston kotisivulta.
Pääkirjaston on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Ky ja sisustuksen ja erikoiskalusteet Sisustussuunnittelu ja teollinen muotoilu Sistem Oy (Riitta Kukkasniemi). Rakennus valmistui vuonna 1985.
On käännetty, kahdestikin. Saksaksi kansanlaulun nimenä on joko "Dort weilt mein Liebster" tai "Fern weilt mein Liebster".
Ensimmäisen käännöksen sanat löytyvät nuottikokoelmasta "12 suomalaista kansanlaulua = 12 Finnische Volksweisen = 12 Finnish folk songs / sov. Selim Palmgren" (1980) ja toisen nuottikokoelmasta "Finnish Folk Song Favourites = Die schönsten finnischen Volkslieder = Kauneimmat kansanlaulumme" (1992)
Nuotit ovat mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Löysimme seuraavanlaisia Viipuri-runoja: teoksesta Viipurin lauluveikot 100v., s.l., 1997 löytyy Laila Hietamiehen lyhyt kirjoitus Viipurista ja kirjallisuudesta, jossa siteerataan pätkä Eeva-Liisa Mannerin runoa, jossa näkyy Hietamiehen mukaan Viipurin vaikutus. Tämän lisäksi löytyivät Eino Leinon runot Viipurin vartio ja Veljesvirsi. Teoksessa Oi aika Viipurin (ISBN:951-0-10770-0) alussa on pätkä Jacob Fresen runoa. Jacob Frese kirjoitti Kaarle XII:n Turkista paluun kunniaksi juhlarunon, jossa on 14 Viipurille omistettua säkeistöä. Kansallisbibliografiasta löytyy viite Frese, Jacob: Echo, å Sweriges allmänne frögde-qwäden (1715). Tästä julkaisusta löytynee koko runo.
Spiderman-tunnussävelmän suomenkieliset sanat löytyvät nuotista Musiikin mestarit 5-6 (Otava, 2005, uudempiakin painoksia on olemassa). Suomenkielinen versio alkaa: "Spiderman, spiderman, kuin hämähäkki liikkuu hän". Suomenkieliset sanat on tehnyt Mika Mali. Kappaleen ovat säveltäneet Paul Francis Webster ja Robert Harris.
Mansikka ei ole marja vaan epähedelmä. Se on hedelmä, joka syntyy kukan muista osista. Mansikan kukkapohjus turpoaa hedelmien kypsyessä marjamaiseksi.
Lähteet:
Blamey, Marjorie: Otavan kasvitieto : yli 2400 Euroopan kasvilajia (Otava, 1994)
Suomalaisen kasviopas (Tammi, 1997)
Wikipedia, vapaa tietosanakirja, https://fi.wikipedia.org/wiki/Epähedelmä
Voi kopioida. Asiaa säätelee tekijänoikeuslaki, jonka 12§ 1 momentti kuuluu seuraavasti: Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo Ruuskasen juontuvan Ruuska-nimestä. Siihen puolestaan sisältyy lyhentymä ortodoksisesta ristimänimestä Ondrei, Ondruska (samaa kantaa kuin ven. Andrei ja kreikk. Andreas).
Ruuska(nen)-nimestä on mainintoja 1500-luvulta Säämingin, Rantasalmen ja Tavinsalmen senaikaisista pitäjistä sekä Viitasaarelta. Viime sotien jälkeen Ruuskasia tuli erityisesti Impilahdelta, Viipurista ja Jääskestä. Nykyisin Ruuskasia on eniten Savossa.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tutkia tietoja yleisimmistä etu- ja sukunimistä eri ajanjaksoina. Sen osoite on http://www.vaestorekisterikeskus.fi./
Löysin seuraavat sanonnat internet-sivulta Sanontoja savolaisista sukunimistä ( http://www.tenkanen.net/kirjoitukset/savosta.htm ):
On ahtaalla kum Manninen ovev välissä.
Ryppeytyy huuliin ku Mannisen veisuu.
Itikoella ileman pilasj, Mannisilla koko mualiman.
Muita Mannis-aiheisia sanontoja voit yrittää etsiä sananparsia käsittelevistä kirjoista. Kirkes-kirjastojen tietokannasta osoitteesta http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 löytyy asiasanalla "sananparret" monta kirjaa, joista voit aloittaa etsinnät. Kannattaa katsoa myös tämä kirja:
Heino, Riitta Maria: "Mann-Mannin-Manninen: sukututkimus Mannisen suvusta".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen internet-sivuilta löytyy myös sananparsikokoelma...
Kansipaperit saattavat nostaa kirjan hintaa. Esimerkiksi Vantaan antikvariaatti kertoo sivuillaan vanhan kirjan arvosta mm. näin:
"Kirjan ostohintaan vaikuttavat yleisen kysynnän lisäksi mm. kirjan painos, kunto, sidosasu, kansipaperi, kuvitus ja hyvin paljon myös oman liikkeemme varastotilanne kyseisen teoksen osalta - joitain teoksia saattaa olla varastossamme kymmenittäin."
http://www.antikka.net/vantaanantikvariaatti/
Viita-sana tarkoittaa nuorta lehtimetsää tai tiheäkasvuista havumetsää, ja se on mahdollisesti siirtynyt sukunimeksi asuinpaikan nimestä. Luontoaiheiset nen-päätteiset sukunimet alkoivat yleistyä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Viitanen on osa tätä nimitrendiä niin kuin myös esimerkiksi Mäkinen tai Virtanen.
Viita ja Viitanen tunnettiin lisä- tai sukunimenä Karjalassa jo 1600-luvulla, mutta nämä vanhat nimet eivät ole säilyneet. Nykyisin Viitanen on ennen kaikkea länsisuomalainen nimi.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Kuka on kukin -teosta ei löydy verkosta. Sitä kannattaa tutkia kirjastojen käsikirjastoissa tai varastokokoelmissa. Kansallisbiografia on suuri kansallinen historiahanke, jonka osoitteesta
http://www.kansallisbiografia.fi/ löytyy 6000 pienoiselmäkerran kokoelma Suomen historian vaikuttajista. Tämä verkkojulkaisu on jatkuvasti täydentyvä. Muita henkilöhakemistoja löytyy osoitteesta http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63438
Voit hakea tietoa Suomen matkailun historiasta Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta kirjastossa tai internetin kautta http://www.lahti.fi/kirjasto/
Voit käyttää asiasanoina esim. matkailu, historia, Suomi, matkailijat, nähtävyydet, matkailukohteet. Asiasanoja voi yhdistellä. Aiheesta löytyy esim. Hirn, Sven: Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia (1987), Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa (1994), Krohn, Aarni: Elämän lomassa: suomalaisen loman historiaa (1991), Kolin perintö: kaskisavusta kansallismaisemaan (2000), Salokorpi, Sinikka: Matkailijan Suomi: tuhat parasta nähtävyyttä (1997), STN-matkaopas 2002: matkailu-Suomi yksissä kansissa (2002), Vuoristo, Kai-Veikko: Lumen ja suven maa: Suomen...
Kyseessä lienee Joakim Pirisen sarjakuva-albumista Sokeri-Sakari tehty tv-elokuva vuonna 1990. Hajanaisten Internetistä seulottujen tietojen perusteella elokuvan on ohjannut Jakko Pyhälä ja pääosassa on Markku Peltola. Tietojemme mukaan elokuvasta ei ole julkaistu myyntivideota, joten kirjastojen kokoelmista sitä ei valitettavasti löydy. Internetin keskustelupalstoilla sitä ovat muutkin kyselleet ja joillain saattaa se siis kotivideokokoelmissaan olla.
Helsingin kauppakorkeakoulun Helcat-haun mukaan kirja Osakassopimukset / Antti Hannula, Matti Kari, Julkaistu: Helsinki : WSOYpro, 2007 on paikalla tällä hetkellä Helsingin kauppakorkeakoulun yleiskokoelmassa. https://finna.fi
Helexon Mix -tietokannan mukaan kirja käsittelee seuraavia aiheita:
Sisällys:
Osa 1. Yleistä osakassopimuksesta
- Osakassopimus: omistajien sopimus
- Osakassopimukset eri tilanteissa
- Osakassopimusten erityiskysymyksiä
Osa 2. Osakassopimusten sisältö
- Osakassopimusten keskeinen sisältö
- Määritelmät, osapuolten tavoitteet ja olettamat
- Päätöksentekoa ja hallintoa koskevat ehdot
- Rahoitusta, omistusta ja sen hallinnoimista koskevat ehdot
- Sopijapuolten henkilökohtaiset velvollisuudet
- Osakkaiden ansainta...
Kirjaa ei ole suomennettu, sillä sitä ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta eikä mitään muutakaan Pierre Dukanin nimellä. HelMet-kirjastoista kirja löytyy ainoastaan ranskaksi.
Englanniksi tekijältä on ilmestynyt tänä vuonna laihdutuskirja ”The Dukan Diet”, mutta ainakaan toistaiseksi sitäkään ei näytä olevan Suomen kirjastoissa. Jos englanti sujuu, kirjan voi hankkia kirjakaupoista, joita löytyy esimerkiksi osoitteesta http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404300. Tai jos haluat, voit tehdä siitä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
