Ainakin ensimmäinen kausi Sweet Valley High -tv-sarjasta on saatavana dvd:llä Yhdysvalloissa. Sen voi tilata esimerkiksi amazon.com -verkkokaupasta. Suomessa kyseistä tv-sarjaa ei ainakaan vielä ole julkaistu.
Kysymyksen sanamuoto antaisi ymmärtää, että kyseessä on jo olemassa olevan yrityksen toiminnan laajentaminen sähköiseen kaupankäyntiin. Tällöin liiketoimintaa aloitettaessa on jo tehty tarpeelliset ilmoitukset verottajalle ja kaupparekisteriin sekä tarvittaessa toimilupa-anomukset. Näistä asioista on tietoa YritysSuomi –verkkosivustolla , jossa on muun muassa Yrityksen perustajan info. Kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoiman sivuston osoite on http://www.yrityssuomi.fi.
Keskuskauppakamarin julkaisema Yrityksen perustajan opas 2007 on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Sähköinen liiketoimintaan sinänsä ei liity muusta liiketoiminnasta poikkeavia ilmoitus- tai lupamenettelyjä. Joidenkin tuotteiden ja palveluiden välittäminen...
Kovin täsmällisiä merkityksiä tuskin voidaan löytää. Seuraavassa esitän muutamien erikielisten sanakirjojen tarjoamia käännöksiä. Tarkasteltavat sanakirjat ovat:
a)Iso Raamatun sanahakemisto, osa 4 : heprea-suomi, aramea-suomi sanakirja / toim. Matti Liljeqvist. – Raamatun tietokirja, 1999.
b)Wilhelm Gesenius’ Hebräisches und Aramäisches Handwörterbuch über das Alte Testament. – 17. Auflage, Neudruck. – Springer, 1949.
c)PONS Kompaktwörterbuch Althebräisch-Deutsch / Frank Matheus. – Klett, 2006.
d)Dictionnaire d’hébreu et d’araméen bibliques / Philippe Reymond. – Cerf, 2007.
e)Diccionario bíblico hebéo-español / Luis Alonso Schökel. – 2. ed. – Trotta, 1999.
f)A Concise Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament / William L. Holladay...
Torsti tietää -palstan osoite on:
hs.torsti@hs.fi
Usko Siskoa -palstan osoite on:
hs.sisko@hs.fi
Yhteystiedot löytyvät siis täältä:
http://www.hs.fi/yhteystiedot/
Augustinuksen rukous on peräisin hänen Tunnustustensa kahdeksannen kirjan seitsemännestä luvusta. Otto Lakan tarkistetussa suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Anna minulle puhdas ja siveä sydän, mutta älä aivan vielä."
Olli-Matti Ronimuksen ja Pentti Holapan toimittamassa aforismikokoelmassa Ihminen maailmassa (WSOY, 1973) tämä samainen kohta on muotoiltu näin: "Anna minulle puhtaus ja siveys, mutta älä anna sitä juuri nyt."
William Blaken runo Jerusalem löytyy Aale Tynnin suomentamana antologiasta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa.
Tynnin tulkinnassa säe "Among these dark Satanic Mills" liittyy niin kiinteästi sitä edeltävään säkeeseen "And was Jerusalem builded here", ettei sitä ole mielekästä irrottaa kokonaisuudesta ilman pariaan: "Saatanan mustain myllyjen / luo Jerusalem noussut on?"
Tee asiasanahaku pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussaan (www.libplussa,fi). Yhdistä hakusanaan vanhukset seuraavia sanoja: toimintakyky, toimintaterapia, elämänlaatu, hoito, avohoito. Voit käyttää myös hakusanaa vanhustyö. Näillä saat esille muutamia viitteitä kirjoihin, jotka voisivat olla kiinnostavia. Täysistä tiedoista voit tarkistaa, mitä kirjat pitävät sisällään, ja saatavuustiedoista, missä kirjastoissa kirja on saatavilla.
Tieteellisten kirjastojen kokoelmista ei löytynyt lisäksi mitään, mutta seuraavia artikkeleita voisit kysellä esim. Helsingin pääkirjastosta: Jacobson, Harriet: Toimintaa iäkkäälle (Toimintaterapeutti 1998, nro 5, sivu 3-6); Raitanen, Anitta: Viriketoiminta laitospotilaiden hoidossa (...
Sonja-nimen lähtökohtana on kreikan "Sofia", ja lähinnä sen venäläinen hellyttelymuoto. Sofian merkitys on "viisaus". Saksassa ja Englannissa nimen muoto on Sonia. Suomessa Sonjaa käytetään ennen kaikkea Pohjanmaalla, mutta myös Itä-Suomen ortodoksien keskuudessa. Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja,
Lempiäinen, Pentti. Suuri etunimikirja
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu myös kirjoja, joita ei voi varata. Esimerkiksi Bestseller-kappaleita, käsikirjastokäyttöön tarkoitettuja niteitä ja pokkaritornien Special-pokkareita ei voi varata lainkaan.
Tietyn teoksen varattavien kappaleiden määrän näet, kun siirryt verkkokirjastossa hakutulossivulta teostietoihin klikkaamalla teoksen nimeä. Jos nidettä ei voi varata, sen kohdalla ilmoitus-sarakkeessa lukee "EI VARATA".
Joskus harvoin jokin tietty nide on hyllyssä-tilassa (eli saatavilla) eikä sen kohdalla ole ei varata -ilmoitusta, mutta sitä ei silti voi varata. Tällaisia kappaleita ovat mm. remontin vuoksi suljettuna olevien kirjastojen kirjat.
Etsimäsi kohta Shakepearen Hamletista on näytelmän ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Englanniksi se näyttäisi nettilähteiden mukaan kuuluvan näin:
"There are more things in heaven and earth, Horatio,
Than are dreamt of in your philosophy."
Paavo Cajander suomensi kohdan vuonna 1879 seuraavasti:
"Horatio, taivaassa ja maass' on paljon,
Jot' ei sun järkioppis uneksikaan."
Ja tässä sama kohta Eeva-Liisa Mannerin suomennoksesta vuodelta 1981 :
"Maassa ja taivaassa on kummempia
ilmiöitä kuin koulukirjoissanne."
Hamletista on olemassa myös Yrjö Jylhän ja Veijo Meren suomennokset.
Lähteet:
http://www.online-literature.com/shakespeare/hamlet/6/
http://shakespeare.mit.edu/hamlet/hamlet.1.5.html
http://www.shakespeare-navigators.com/...
Kirjat, joita kysyt, ovat ilmeisesti yksi kirja:
Kärhä, Reino
Russian & Soviet Bayonets : suomalaiset pistimet 1827 - 1962
Helsinki : Reino Kärhä , 1975
Kirjaa ei löydy kuin Sotamuseon käsikirjastosta Helsingistä, josta eivät lainaa. Kirjaa voi tutkia paikan päällä.
Reijo Kärhä on kirjoittanut artikkelin:
Kärhä, Reino
Kolmen linjan kiväärin pistimet
Julkaisussa: Ase-lehti 1986 : 4 , s. 42-44.
Suomalaisista pistimistä löytyy tietoa kirjasta:
Hyytinen, Timo
Suuri puukkokirja = Finnish knives and bayonets
[Jyväskylä] : [Arma Fennica] , 1988
(Arma Fennica ; 3)
- kirjaa on yleisissä kirjastoissa
Matti Kassilan ohjaama ja Suomen Filmiteollisuuden tuottama Hilman päivät perustuu Agapetuksen vuonna 1937 julkaistuun romaaniin. Pääosia näyttelivät mm. Tauno Palo, Aino Mantsas ja Edvin Laine.
Kotimaisista elokuvista kattavinta tietoa tarjoaa Suomen kansallisfilmografia -kirjasarja, jonka vuosia 1953-1956 käsittelevästä viidennestä osasta löytyy Kassilan Hilman päivät. Kirjassa on elokuvan filmografiset tiedot, juonikuvaus, arvosteluita ja hieman triviatietoa.
Matti Kassilan muistelmateokset Mustaa ja valkoista (Otava, 1995) ja Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Kassila (WSOY, 2004) saattavat myös sisältää kyseiseen elokuvaan liittyvää tietoa.
Verkkolähteistä kannattaa tarkistaa suomalaiseen elokuvaan keskittyvä Elonet-tietokanta, josta...
Georges Simenon lukemattomine Maigret-kirjoineen tulee ensimmäisenä mieleen. Tässä listaa vanhimmista käännetyistä kirjoista:
- Juna Venetsiasta 1976
- Maigret erehtyy 1976
- Maigret huvittelee
- Maigret ja ilmiantaja 1976
- Maigret ja penkillä istuskelija 1976
- Murha Rivieralla 1976
- Rouva Maigret'n ystävätär 1976
- Maigret ja monsieur Charles 1975
- Maigret ja yksineläjä 1975
- Maigret ja turskanpyytäjät 1974
- Maigret ja harmaasilmäinen rouva 1973
- Maigret ja gangsterit 1972
- Maigret kanavasululla 1971
- Maigret rajan pinnassa 1971
- Maigret ja hänen lapsuudenystävänsä 1970
- Maigret kansainvälisessä 1969
- Maigret ja mies siltojen alta 1964
- Maigret on kärsivällinen 1967
- Maigret vuokraa huoneen 1958
Tunnetuin nykydekkaristi,...
Outi Pakkasen dekkareissa seikkaillaan Helsingissä, joten voisin ehdottaa jännityskirjallisuutta, missä tapahtumapaikkana on Helsinki. Kirjailijoita: Matti Laine, Juha Numminen, Pentti Kirstilä, Matti Yrjänä Joensuu, Staffan Bruun, Matti Rönkä, Hannu Vuorio...
Voitte myös itse kokeilla hakua nettihakumme kautta:http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2, Laittamalla asiasana kenttään Helsinki, Aineryhmä kaunokirjallisuudessa kenttään Jännitys, ja valitsemalla kirjastoksi Jyväskylän kirjastot. Pakkasen kirjoissa ovat mukana myös ihmissuhteet, joten yhtenä asiasanana voisi kokeilla myös tätä.
Ei välttämättä aivan samanlaisia, mutta Dekkarinetin (http://www.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti) mukaan Pakkasen omia dekkarisuosikkeja ovat muun...
L. Frank Baumin kirjassa The wonderful wizard of Oz lausahdus "If I only had a heart" esiintyy vain yhdessä kohdassa. Kahdeksannessa luvussa (The deadly poppy field) Pelti-/Tinamies kommentoi unikkopeltoa seuraavasti: "If I only had a heart, I should love them".
Kersti Juvan suomennos Ozin velho (Otava, 1977) tulkitsee Puunhakkaaja Peltisen repliikin näin: "Jos minulla vain olisi sydän niin minäkin rakastaisin niitä."
Marja Helanen-Ahtolan suomennoksessa Oz-maan taikuri (Karisto, 1977) Tinamiehen repliikki on "Kunpa minulla olisi sydän, niin minä rakastaisin niitä."
Tuomas Nevanlinnan suomentamassa Ihmemaa Ozissa (Art House, 2001) Peltimetsuri sanoo: "Jos minulla vain olisi sydän, varmasti rakastaisin niitä".
Paljon keskeisemmässä osassa...
Pohjoismainen sosiaaliturva ei yllättäen olekaan niin hyvä kuin maineensa.
Sosiaaliturvan vertailu on melko haastavaa.
Eräässä tutkimuksessa on saatu pohjoismaiden kärki murrettua ja Ranska, Espanja ja Alankomaat ovat kivunneet Tanskan perässä kärkeen.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/suomen-sosiaaliturva-on-espanjaakin-huonompi-tutkija-muut-maat-ovat-ottaneet-kiinni-23936567
Toki pohjoismainen sosiaaliturva on parempi kuin valtaosalla maailman asukkaista.
http://documents.worldbank.org/curated/en/415491467994645020/pdf/97882-PUB-REVISED-Box393232B-PUBLIC-DOCDATE-6-29-2015-DOI-10-1596978-1-4648-0543-1-EPI-1464805431.pdf
Kirjailija Aaro Honka (7.8.1913-22.5.2001) oli oikealta nimeltään Eino Arohonka, tosin vuoteen 1932 sukunimi oli Alén. Honka toimi Tampereen klassillisen lyseon rehtorina 1956-76. Honka kirjoitti ennen kaikkea huumorin sävyttämiä poikakirjoja. Nämä tiedot ovat Otavan vuonna 2004 julkaisemasta Suomalaisia kirjailijoita -teoksesta. Lisätietoja Hongasta voit etsiä esimerkiksi teoksesta Kotimaisia nuortenklassikoita. 1 (toim. Ismo Loivamaa) ja Suomen kirjalijat 1917-1944 (SKS).
Kirjastojen kokoelmista tai tietokannoista ei löytynyt tietoa Wilenius-sukunimestä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa Wilenius on tai on ollut nimenä 602 suomalaisella. Apua voisi löytyä Suomen sukututkimusseurasta ja heidän palveluistaan:
http://www.genealogia.fi/
