Iina-nimestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tässä yksi vastauksista:
Kustaa Vilkunan etunimistä kertovassa teoksessa (VILKUNA, Kustaa: Etunimet. - 4. uud. laitos. - Helsingissä : Otava, 2005 s. 103) Iina-nimestä sanotaan, että se on nimen Iines rinnakkaisnimi ja että se on almanakassa merkitty samalle päivälle. Toisaalta Iina voi olla lyhenne mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä (Vilhelmiina, Katariina, Lucina, Sabina, Severiina, Augustiina, Albertiina). Iina alkoi yleistyä 1990-luvulla, ja 2002 se oli tyttöjen ensimmäisten etunimien tilastossa 53:s. Iineksen sanotaan olevan espanjalainen muoto Agnes-nimestä.
Agnes taas oli roomalainen naispyhimys. Hänen puhtautensa ja viattomuutensa vertauskuvana oli...
Alpo Noposen runossa Vuosileikki on teksti: "Maaliskuu tuo sanomaa saavunnasta kevätpäiväin. Aamuin vielä lapsiräiväin peukaloita paleltaa, vaikka lämmittävä syli aukeaa jo hankein yli".
Runo sisältyy Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot -nimiseen teokseen, sivu 578 (Otava 1996)
http://www.helmet.fi/record=b1087993~S9*fin
Alunperin runo on julkaistu Valistuksen lukukirjassa vuodelta 1906.
Runoa on kysytty aiemminkin
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d3c64152-bc4…
"Elämän nälkä" -kappaleen nuotti löytyy lukion musiikin oppikirjasta "Opus : suomalaisena musiikin maailmassa", jonka tekijät ovat Eira Kasper ja Raija Lampila (Otava, 1994, s. 190-193). Nuotissa on tästä Pave (Pekka) Maijasen kappaleesta Petri Laaksosen sovitus, laulun sanat ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Tää niitä aamuja on". Lauluosuus on kirjoitettu 1-3 äänelle. Kaikille soittimille ei ole omaa stemmaa, mutta akustiselle kitaralle, sähkökitaralle, bassolle, rummuille ja tamburiinille on komppiehdotukset.
Suuri toivelaulukirja -sarjassa ei tähän mennessä ole "Elämän nälkää" julkaistu. Sarjan uusin osa, nro 24, ilmestyy tänä vuonna (2018). Sen sisällöstä ei ole vielä tietoa.
Helsingin kaupunginkirjastossa on keskitetysti hankittu Helsinki-aiheista materiaalia Pääkirjaston Helsinki-kokoelmaan, joka on käsikirjakokoelma. (Samoja teoksia on myös lainakappaleina).
Kannattaa kuitenkin myös ottaa yhteyttä suoraan seuraaviin paikkoihin:
Kaupunginarkisto, Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Suomen rakennustaiteen museon kirjasto. Ensimmäisten sijainnit ja aukioloajat löydät Helsingin kaupungin sivuilta, http://www.hel.fi , rakennustaiteen museon kirjaston tästä osoitteesta http://www.mfa.fi/kirjasto
Yrjänä sukunimi on käytössä läntisessä Suomessa, etenkin Siika- ja Oulunjokilaaksossa. Nykyään Yrjänöitä on eniten Himangalla ja Lohtajalla. Nimi tunnetaan jo 1500-luvun puolivälistä lähtien. Esim. Jurvassa on asunut Henr. Yrjänä 1799. Sukunimi Yrjänäinen on ehkä muotoutunut miehen etunimestä Georgius (samoin mm. nimet Yrjäkkä ja Yrjönen ja muutama muu). Nimi tunnetaan 1500-luvun puolivälistä lähtien mm. Rantasalmelta, Tavinsalmelta ja Kainuusta. Etelä-Pohjanmaalla nimeä tavataan 1700-luvun alkukymmenistä eteenpäin. Nykyisin nimeä on eniten käytössä Ilmajoella ja Teuvalla.
Yrjänäinen on nykyisenä sukunimenä 106 miehellä ja 103 naisella, joista 198 asuu Suomessa ja 11 ulkomailla.
Kysymykseen...
Elis Kaupista löytyy jonkin verran tietoja teoksesta "Suomalainen hopeataide"(1989) sekä Kansallisbiografiasta osoitteesta
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/8490/. Kummassakaan ei tosin ole tietoja yksittäisistä koruista. Googlaamalla hänen nimellään koruista löytyy huutokauppatietoja.
Microsoftin sivuilta löytyy suomenkielisiä ohjeita mm. Access-ohjelman käyttöön:
http://office.microsoft.com/fi-fi/access/FX100646911035.aspx
Myös tähän ohjeeseen, jossa tehdään Access-pohjainen asiakaskortisto kannattaa tutustua:
http://www.atsoft.fi/wlaccessasiakaskortisto.htm
Moottoriurheilu: Suomen moottoriliiton virallinen äänenkannattaja-lehti ilmestyi vuosina 1948-1975. Helsingin Olympiastadionilla sijaitsevassa urheilukirjastossa on lehdestä vuosikerrat 1948-1968: http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2079
Kannattaa ottaa yhteyttä kirjaston tietopalveluun:
Aukioloajat: Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Osoite: Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
sähköposti: vesa.tikander(at)stadion
E-kirjan lukulaitteita on lainattavana Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoissa. Helsingissä Sony PRS-600 ja Booken Cybook Opus- merkkisiä, Espoossa Bebook- merkkisiä, Vantaalla Sony PRS-600 ja Kauniaisissa Nuut- merkkisiä.
Hae HelMetistä, www.helmet.fi (vapaassa)sanahaussa hakusanalla E-kirjan lukulaite ja näet kirjastojen tilanteen ja vapaat kappaleet. Esim. Espoossa e-kirjan lukulaitteet lainataan kirjastosta ja palautetaan, yleensä neuvontaan. E-kirjan lukulaitteita ei voi varata. Laina-aika on yksi viikko. Laitetta ei saa palauttaa palautusautomaattiin! Lainatessa saat tarvittavat ohjeet ja neuvot laitteen käyttöön.
Juomalasien yhteen kilistely eli skoolaaminen tunnetaan jo viikinkien ajoilta https://fi.wikipedia.org/wiki/Skoolaaminen
Ari Turusen ja Markus Partasen Uusi ulkokultaisen käytöksen kirja (2007) selvittää kippistelyn historiaa näin:
"Maljojen nostaminen eli skoolaus on itse asiassa muisto viikinkien ryyppyjuhlista. Viikingeillä oli tapana juoda voitonmaljana vahvaa simaa vihollisten pääkalloista. Pääkallo kolautettiin voitonmerkiksi ja sanottiin: Skull! Siis kun ruotsalainen sanoo nykyään Skål tai me skool, tarkoitammekin pääkalloa."
Kyseistä sanontaa esiintyy vähän eri muodoissa. Yleisimmin se näyttäisi olevan "suomalainen on valmis maksamaan satasen ettei naapuri saa viittäkymppiä". Sanonnan alkuperä ei kuitenkaan valitettavasti löytämistäni lähteistä selvinnyt.
Suomeksi löytyy tietoa Ukrainasta teoksista:
Hautala, Mikko: Suomalaisyrittäjän Ukraina-katsaus toimintaan markkinoilla 1998
Maailma tänään osa 14. IVY ja Baltian maat. 1997.
Tilastotietoa Ukrainan teollisuudesta on Tilastokeskuksen ylläpitämässä tietokannassa http://www.stat.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina.html .
Englanninkielinen artikkeli Ukrainasta (myös teollisuudesta) löytyy kirjasta
The Europa world year book 2000, volume 2. Kirja on luettavissa suurten kirjastojen käsikirjastossa.
Ukraina-linkkejä on myös osoitteissa
http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
http://www.kolumbus.fi/eero.balk/BALK_5UK.HTM
Esimerkiksi linkistä http://www.ukraine-today.com/ kannattaa valita business ja sitten industry.
Mikäli haluat...
Kirjastojen luetteloista löysin yhden tutkimuksen losseista, joka on tehty Varsinais-Suomen losseista:
Vikström, Matts: I vägtrafikens tjänst : landvägsfärjorna och färjkarlarna utanför Egentliga Finlands kust 1920-1960 : Varsinais-Suomen rannikon maantielossit ja lossimiehet 1920-1960, 1995.
Löytyi myös julkaisu: Silta- ja lauttatoiminta 1980-luvulla / [julk.] Tie- ja vesirakennushallitus, 1981.
Tieliikenteen historiaa käsittelevässä kirjassa: Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta, osa 3,
käsitellään jonkin verran myös lossien historiaa, lossireittejä ja lossarin työtä. Kirjassa on hyvä lähdeluettelo ja kerrottu mm. haastateltujen ihmisten nimet.
Kirjassa: Aro, Ilpo: "Hyvällä pääsee hyhmässä... : autoistumisen vaiheita Liperin...
Kuluttajansuojalain 12 § - 19 § käsittelevät tavaran virhettä ja virheen seuraamuksia.
Milloin tavara on virheellinen
Tavara on virheellinen jos se ei sovellu sille tarkoitettuun käyttöön tai jos se ei vastaa myyjän tavarasta antamaa kuvausta ja mallia tai näytettä. Tavaran tulee myös olla pakattu asianmukaisella tavalla, jos pakkaus on tarpeen (12 §). Tavaran mukana on oltava käyttöohje ja käyttöönotto- ja asennusohjeet, jos tavara vaatii asentamista. Jos kauppaan sisältyy asennuspalvelu, se tulee olla oikein suoritettu, muuten tavarassa katsotaan olevan virhe. (12a §)
Virheilmoitus
Voidakseen vedota virheeseen, ostajan on ilmoitettava myyjälle virheestä "kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se...
Sakari Rimmisen Pilvilinna-elokuvaa ei löydy kirjastoista. Todennäköisesti syynä on lainausoiksien puuttuminen. Ilman lainausoikeutta kirjasto ei voi hankkia elokuvia kokoelmiinsa.
Elonet-tietokannan (Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä. http://www.elonet.fi/) kautta löytyy tietoa elokuvasta, mm., että se on esitetty useampaan kertaan televisiossa Ylen Teema-kanavalla.
Ehkä kannattaisi pyytää Teemaa esittämän se vielä kerran.
Turun kaupunginkirjastossa voi käyttää skanneria ja lähettää skannatut tiedostot sähköpostilla mm. pääkirjaston Uutistorilla. Skannausaika kannattaa varata etukäteen Uutistorin puhelinnumerosta 02-2620621. Ajan voi varata myös itse omilla kirjastokortin tunnuksilla osoitteesta http://www.eb2.dpg.fi/vasu/kirjaus.aspx .
Georges Simenon lukemattomine Maigret-kirjoineen tulee ensimmäisenä mieleen. Tässä listaa vanhimmista käännetyistä kirjoista:
- Juna Venetsiasta 1976
- Maigret erehtyy 1976
- Maigret huvittelee
- Maigret ja ilmiantaja 1976
- Maigret ja penkillä istuskelija 1976
- Murha Rivieralla 1976
- Rouva Maigret'n ystävätär 1976
- Maigret ja monsieur Charles 1975
- Maigret ja yksineläjä 1975
- Maigret ja turskanpyytäjät 1974
- Maigret ja harmaasilmäinen rouva 1973
- Maigret ja gangsterit 1972
- Maigret kanavasululla 1971
- Maigret rajan pinnassa 1971
- Maigret ja hänen lapsuudenystävänsä 1970
- Maigret kansainvälisessä 1969
- Maigret ja mies siltojen alta 1964
- Maigret on kärsivällinen 1967
- Maigret vuokraa huoneen 1958
Tunnetuin nykydekkaristi,...
Joensuun pääkirjaston lukusali Vipusessa, 1. krs, on digitointipiste, jossa asiakkaat voivat itse digitoida mm. VHS-kasettejaan. Käyttö on ilmaista, mutta jos haluaa ostaa kirjastosta tyhjiä dvd-levyjä, ne maksavat 1,70 euroa/kpl.
Varauksen voi tehdä lukusali Vipuseen joko paikan päällä tai puh. 0504435001. Aikarajoitusta ei muuten ole, mutta palvelu on suosittu, joten aikoja on rajoitetusti. Henkilökunta opastaa laitteen käytössä.
On vähän vaikea arvailla kirjailijan motiiveja ja varmaankin vain J.K.Rowling itse tietää vastauksen. Mutta oma tulkintani on, että kirjailija on alusta alkaen suunnitellut tappavansa kaikki sellaiset miespuoliset henkilöt, jotka ovat olleet Harrylle isän korvikkeita ja joihin hän on läheisesti kiintynyt. Tähän hänellä on syynsä, jota voisi kutsua kehityspsykologiseksi.
On itse asiassa varsin tavallista, että lastenkirjojen päähenkilöt ovat orpoja. Vanhemmat ovat joko kuolleet, siepattu tai kadonneet jonnekin. Tällainen ratkaisu mahdollistaa sankarin esteettömän pääsyn seikkailemaan, koska vanhemmat eivät ole suojelemassa häntä.
Aikuiseksi kasvaminen on lasten- ja nuortenkirjallisuuden tärkein teema, ja päähenkilön orpous korostaa tätä...
Replica-sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi kaksitoista kappaletta: Amyn takaa-ajo; Amy, numero seitsemän; Kohtaaminen; Salaseura; Täydelliset tytöt; Toinen Amy; Syytetty; Kuume; Amyn äiti; Lapsinero; Amy Pariisissa ja Kolmastoista Amy. Elokuussa ilmestyy sarjan 13. osa Sijainen ja lokakuussa 14. osa Alku.
