Hei!
Abigail Gibbsin kirjasarjaan The Dark Heroine on tosiaan ilmestynyt jatkoa. Toinen osa Autumn Rose on jo ilmestynyt, kolmannen osan kerrotaan kirjailijan verkkosivuilla (http://www.abigailgibbsauthor.co.uk/) ilmestyvän vuonna 2015. Mahdollisiin tuleviin suomennoksiin toisesta tai kolmannesta osasta en ikävä kyllä löytänyt mistään viitteitä.
Sarjan toinen osa Autumn Rose (Kieli: englanti) löytyy tällä hetkellä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, Helmet (Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisen kaupunginkirjastot) tarjoaa teosta e-kirjana. Tilaan sarjan kaksi ensimmäistä englanninkielistä osaa nyt myös tänne Jyväskylään, joten pian ne löytyvät myös Keski-kirjastojen (www.keskikirjastot.fi) kokoelmista.
Eino Leinon runon "Nocturne" on säveltänyt niin moni säveltäjä, että ennen kuin tähän kysymykseen voi vastata, pitää ensin tietää, kenen säveltäjän sävellystä etsitään. Laulujen nuotteja voi yrittää etsiä kirjastojen tietokannoista myös alkusanoilla, mistä erityisesti tässä tapauksessa voi olla apua, koska "Nocturne"-nimisiä kappaleita on satoja. Eino Leinon "Nocturne" alkaa: "Ruislinnun laulu korvissani". Jos säveltäjän nimeä ei tiedä, myös esittäjän nimen kautta sen voi saada selville, jos esittäjä on levyttänyt kappaleen. Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannasta (http://www.fono.fi) voi tarkistaa, kuka on säveltänyt tietyn esittäjän esittämän kappaleen.
Todennäköisesti laulusta ei ole erityistä...
Uskontokuntiin kuuluvat Suomessa selviävät väestörekisterikeskuksen tilastosta
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/uskyhd99.htm
lisätietoja katolisesta kirkosta Suomessa löydät Katolisen kirkon kotisivulta
http://www.katt.fi/vanha/tiedot.htm
Roomalaiskatolisen kirkon kannattajat maailmassa selviävät Tilastokeskuksen sivulta Maailma numeroina kohdasta Uskonnot
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Vuonna 1938 hyväksytty käännös:
6) Pane minut sinetiksi sydämellesi,
sinetiksi käsivarrellesi.
Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,
tuima kuin tuonela on sen kiivaus,
sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.
7) Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,
eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.
Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat
rakkauden hinnaksi,
häntä vain halveksuttaisiin.
Yksi parhaana pidetyistä yleisesityksistä sisällissodasta on englantilaisen Anthony F. Uptonin teos Vallankumous Suomessa 1917-1918, osat 1-2 (Kirjayhtymä 1980).
Muita painettuja lähteitä:
Heikki Ylikangas: Tie Tampereelle. 4. p. WSOY 1994.
Suomen historia. Osa 6: sortokaudet, itsenäistyminen. Weilin+Göös 1987.
Suomi 75 : itsenäisen Suomen historia. Osa 1: Rajamaasta tasavallaksi. Weilin+Göös, 1991.
Internetistä löytyy sivustoja:
http://www.vapaussota.com/ Täällä on runsaasti lisää linkkejä.
http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_vapsot.htm
Työväenliikkeen kirjaston sivustossa mainitaan lähteitä, joissa on hiukan toisenlainen näkökulma: http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html
Googlesta hakiessasi kokeile myös muita saman sodan nimityksiä:...
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Eino Leinoa ei ole käännetty espanjaksi. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset
Tässä espanjantaitoisen kirjastovirkailijan suorasanainen käännös tekstille.
Mi única esperanza: un momento pequeño sin pena.
Sé que la paz se me está permitida en tierra.
Al camino del buscador no está preparada un descanso dulce.
Paikallinen raati löysi Aale Tynnin runon, jonka nimi on Linnunpesä. Siinä lintuemo todellakin nokkii rinnastaan untuvia, kun maan ruohot olisivat liian karheita. Runo on julkaistu v. 1947 teoksessa Soiva metsä; myöhemmin Aale Tynnin Kootuissa runoissa v. 1955 (s. 187); ja vielä ainakin teoksessa Valo ja varjo 1983, toim. Ritva Ahonen ja Kaarina Sala.
Nirvanalta, Foo Fightersilta ja Metallicalta on julkaistu runsaasti erilaisia omia nuottikokoelmia (mm. Nirvana: Nevermind, The best of Nirvana; Foo Fighters: One by one, In your honor; Metallica: Best of Metallica, Master of puppets). Niitä ja niiden saatavuutta Pirkanmaan kirjastoissa voit selata PIKI-verkkokirjastossa (www.pikikirjasto.fi). Laita tekijä-kohtaan yhtyeen nimi ja valitse lisärajauksista "nuotti". Saat luettelon yhtyeen omista nuottijulkaisuista sekä erilaisista kokoelmista, joihin sisältyy ko. tekijän kappaleita. Saatavuus-kohdasta voit tarkistaa, missä kirjastoissa niitä on, ja klikkaamalla nuottikokoelman nimeä näet tarkempia tietoja siitä, mitä se sisältää.
Apulannalta ei löydy omia nuottijulkaisuja, mutta Apulannan...
Jos arvonimen saaja ei ole päätoimisessa virka- tai työsuhteessa tai siihen verrattavassa palvelusuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon 12000 euroa.
Jos hän on tällaisessa suhteessa 3000 euroa.
Tasavallan presidentin asetus arvonimistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
sijoittaa professorin arvonimiryhmään 6
Maksut määrää Laki arvonimistä suoritettavasta verosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20011388
Perintökaaressa (Lakikirjassa Si235) säädetään ko. asioista luvuissa 18-20. Finlex: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Hyvä kommentaarikirja aiheesta on Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kirjoittama Perhevarallisuusoikeus, 2010.2.p.
Victor Hugon Kurjat-romaaniin perustuvan musikaalin sävelsi 1980-luvun alussa Claude-Michel Schönberg. Teos tunnetaan ranskankielisellä nimellä Les miserables, mutta sen yleisin esityskieli on englanti.
Musiikaalin lauluja on julkaistu nuottikokoelmina. Tuorein lienee tämä: Schönberg: Les misérables : selections fom the movie. (2012, ISBN 9781780388786). Myös vanhempia painoksia on kirjastojen kokoelmissa. Kaikissa niissä on laulutekstit englanniksi. Yksittäisiä lauluja musikaalista on julkaistu useissa kokoelmanuoteissa.
Suomeksi on julkaistu tiettävästi vain yksi laulu, "Mä muistan vanhaa haavettain", joka löytyy Suuren toivelaulukirjan osasta 21 sekä Suuri musikaalikirja -kokoelmasta.
Viita-sana tarkoittaa nuorta lehtimetsää tai tiheäkasvuista havumetsää, ja se on mahdollisesti siirtynyt sukunimeksi asuinpaikan nimestä. Luontoaiheiset nen-päätteiset sukunimet alkoivat yleistyä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Viitanen on osa tätä nimitrendiä niin kuin myös esimerkiksi Mäkinen tai Virtanen.
Viita ja Viitanen tunnettiin lisä- tai sukunimenä Karjalassa jo 1600-luvulla, mutta nämä vanhat nimet eivät ole säilyneet. Nykyisin Viitanen on ennen kaikkea länsisuomalainen nimi.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Ei liene kovin yllättävää, että sukunimen ”Savolainen” on voinut saada Savosta kotoisin ollut tai siellä liikkunut, joten alkuperä on se. Nimellä on voitu viitata myös ”Savo”-nimisen kylän asukkaaseen. Sukunimi on ollut sen verran laajalle levinnyt, että jo 1600-luvun lopulla sukunimeä on merkitty muistiin lähes kaikkialta Suomesta, joskin eniten sitä esiintyi Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanlahden perukassa, jossa se on saattanut olla myös nimen ”Sauvolainen” toinen kirjoitusasu.
Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että sukunimi ”Savolainen” on ollut 24 111 väestötietojärjestelmään kirjatulla. Nykyisenä nimenä se on 11 580 henkilöllä.
Alla linkkejä sivustoille, joilla esitellään tällaisia englannin ja ruotsin kielen sanontoja eli idiomeja, joissa on mukana myös suomennos:
https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englanninkieliset-sanonnat/
https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Englannin_kielen_sanonnat
https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Ruotsin_kielen_sanonnat
Idiomeja löytyy myös sanakirjoista. Alla linkit Vaara-kirjastojen englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän kielen idiomisanakirjoihin. Muistakin kielistä voi löytyä. Voit hakea sanoilla "idiomit" ja jokin kieli.
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=idiomit+englannin+kieli&t…
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=idiomit+ruotsin+kieli&typ…
https://vaara....
Kirjailija Ranya Elramly on vaihtanut nimeään avioliiton myötä. Hän on mennyt naimisiin runoilija Markku Paasosen kanssa.
Tietoja Ranya Elramlyn nimenvaihdosta löytyy Helsingin Sanomien kulttuurisivuilta (13.1. 2005) artikkelista ”Nimen vaihtaminen on tunneasia : usea tunnettu suomalainen kirjailija on vaihtanut hiljattain sukunimensä”. Myös Gloria-lehdessä (10/2003) on Ranya Elramlyn kolumni ”Nimenmuutoksesta”, joka käsittelee hänen nimenvaihdostaan.
Seuraava CD-ROM merikartta löytyy HelMet-aineistotietokannasta pääkaupungiseudulla:
CD merikartta. L : Lappeenranta - Savonlinna = CD sjökort = CD nautical chart. Helsinki : Vantaa : Merenkulkulaitos, Genimap, 2002. Siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Eroottista kirjallisuutta voi hakea nettisivuiltamme www.helmet.fi. Hakusanoiksi voi laittaa erotiikka and kaunokirjallisuus, jolloin saa listan kirjoista. Sieltä voi valikoida itselle sopivaa kirjallisuutta.
Tässä joitain klassikkoja:
Henry Millerin teokset, esim. Kravun kääntöpiiri, Kauriin kääntöpiiri, Sexus
Charles Bukowskin teokset, esim. Kaupungin kaunein nainen (novelleja)
D.H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja
Markiisi de Saden Justine eli Hyveellisen neidon kovat kokemukset
Vladimir Nabokovin Lolita
Marguerite Duras'n teokset.
Suuren suosion on saavuttanut tuore E. L. Jamesin Fifty Shades, joka on suomennettu ja on jo kirjastoissakin. Kirjastossa joutuu tällä hetkellä tätä teosta jonottamaan, varauksia on runsaasti.
Sitaatti on peräisin André Giden kirjasta Les nouvelles nourritures (Gallimard, 1935): "Avenir, que je t’aimerais, infidèle!" Kokonaisuudessaan kirjaa ei ole suomennettu, mutta kyseinen lausahdus on sentään päätynyt pariin sitaattisanakirjaan. Kysymyksessä esitetyin sanoin käännettynä ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä petturi.") se löytyy esimerkiksi kokoelmasta Sitaatit ja lentävät lauseet (Otava, 1992) ja alkuperäiselle lainaukselle ehkä hieman uskollisemmassa muodossa ("Tulevaisuus, kuinka sinua rakastinkaan, sinä uskoton.") valikoimasta Lentäviä lauseita (Otava, 1976).
Turun kaupunginkirjastossa ei ole näin vanhoja Suosikki-, Stump- eikä Intro-lehtiä, mutta sen sijaan 70-luvun Soundi-lehtiä löytyy musiikkikirjastosta. Tietoa poppareiden pukeutumisesta löytyy toki muistakin 70-luvun aikakauslehdistä sekä muusikoiden elämänkerroista. Mainittakoon tässä yksi muotia käsittelevä teos (valitettavasti englanninkielinen), joka löytyy musiikkikirjastosta: Joshua Sims: Rock fashion.
