Teoksesta Polviset Kainuun asuttajina
toim. Osmo Polvinen, Myllylahti 2003 s.59
löytyy pieni maininta sukunimestä Koufall:
Taúlu 40
Staava (kustaava) Polvinen , synt. 30.1.0.1861 Lammasperä Mailila, kuollut 21.11.1936 Kuhmo - Puooliso: Eskil Koufall, syntynyt Lammasperä Kähkölä.
Lapsia:
Kaisa Lyyti Koufall, synt. 28.1.1890 Lammasperä Kähkölä.
Esko KOnstantin Koufall, synt. 13.6.1892 Korpisalmi, Niskala 3. kuollut 21.8.1930 Kuhmo.
Suomen sukuseurojen historiankirjoista löytyy Lamminperän Kofallien lisäksi Korpisaaren? Kofalleja.
Sieltä löytyy myös lisätietoa sukutukimuksesta. Linkki alla, ole hyvä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski/12wyhu
Eino Leinon eroottisiin runoihin on viittaus cd-levyn Vainio, Juha: "Porno-ooppera: sisältää myös Pahojen poikien lauluja 3." esiteliitteessä. Leinolta ei kuitenkaan löydy täsmälleen kyseisen aiheen kokoelmaa. Rakkausaiheisia kirjoja sen sijaan löytyy, esim. Lemmen lauluja : valikoima (Kustannusosakeyhtiö Kirja,1919) sekä Rakkausrunoja (Karisto, 1990).
Kysy.fi -palvelussa on aikaisempi kysymys ”Mistä löytäisin Eino Leinon eroottisia runoja? Onko niitä koottu kirjaksi?”
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loytaisin-eino-leinon-eroottisia-runoj…
Vastaus alkaa:
Tuottelias Eino Leino kirjoitti myös lemmestä, ja osassa hänen runoistaan on eroottisia sävyjä.
L. Onerva oli Leinon muusa varsinaisen rakkaussuhteen jälkeenkin. On arveltu, että Leino...
Helsingin kaupunginkirjastossa on keskitetysti hankittu Helsinki-aiheista materiaalia Pääkirjaston Helsinki-kokoelmaan, joka on käsikirjakokoelma. (Samoja teoksia on myös lainakappaleina).
Kannattaa kuitenkin myös ottaa yhteyttä suoraan seuraaviin paikkoihin:
Kaupunginarkisto, Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Suomen rakennustaiteen museon kirjasto. Ensimmäisten sijainnit ja aukioloajat löydät Helsingin kaupungin sivuilta, http://www.hel.fi , rakennustaiteen museon kirjaston tästä osoitteesta http://www.mfa.fi/kirjasto
Tarja-nimen lähtökohtana kreikan Daria, mikä on Darius ”mahtava” -nimen sisarnimi. Darja-nimi (Darja) on hyvin suosittu nimi Venäjällä, Länsi-Euroopassa nimeä ei juuri käytetä.
Liistematto-sanaa ei tunne Nykysuomen sanakirja eikä Etymologinen sanakirja.
Liistekatto (pärekatto, tuohikatto) tehdään kapeista puukaistaleista, jotka on tehty kiskomalla puusta
Liistet ovat siis puusta kiskottuja kapeita puuliuskoja. Reen irtopohjan yhteydessä on myös puhuttu liisteistä.
Monikkomuotoista sanaa tarjat on käytetty tarkoittamaan ”työreen irtopohjaa”.
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/irena, että ”Irena” on nimen ”Irene” latinalainen muoto. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan ”Irene” on kreikkalaista alkuperää ja on merkitykseltään ’rauhaisa, rauhan edustaja’. Nimen pohjalla on kreikkalainen rauhanjumalatar Eirēne.
Kyselimme asiaa evankelis-luterilaisen kirkon tiedotuskeskuksesta, linkit löytyvät täältä http://www.evl.fi/evl.fi/otayhteytta.shtml, sieltä vastattiin näin:
Tiedustelin asiaa pappisvihkimyksen saaneelta kollegaltani. Hän totesi, ettei virallisia ohjeita pukeutumisesta ole, vaan jokainen voi pukeutumisellaan ilmaista itseään ja suhtautumistaan tilaisuuden luonteeseen.
Hän totesi myös, että moni puoliso pukeutuu mustaan, mutta se ei ole suinkaan välttämätöntä. Itse ajattelisin, että tilaisuuden arvokkuuden huomioon ottava asiallinen pukeutuminen on hyvä ohjenuora.
Olisikohan etsimäsi runo Lauri Pohjanpään "Yhteisvoimin"? Runo alkaa näin:
"Talon naurishautahan mennehet
oli kuomat kurki ja kettu."
Tämä viisas runo kertoo siitä, miten kettu ja kurki yhteisvoimin selviävät naurishaudasta. Runo päättyy säkeeseen
Mitä tämäkin tarina opettaa?
Sitä vaan: mitä yksin toimin
ei aikaan saa ees viisaskaan,
se saadaan yhteisvoimin.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Oodi elämälle (1928). Se on luettavissa myös teoksesta Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989)
Bialetti-mutteripannu tai mokkapannu on alumiinia. Alumiiniastioita ei pidä pestä konetiskiaineella, joka on voimakkaasti emäksistä. Alumiiniastioiden tahroja neuvotaan poistamaan saippuoidulla teräsvillalla, etikalla, etikka-suolaliuoksella tai nestemäisellä hankausjauheella. (Lähde: Kodin neuvot ja niksit / Barty Phillips)
Mansikka ei ole marja vaan epähedelmä. Se on hedelmä, joka syntyy kukan muista osista. Mansikan kukkapohjus turpoaa hedelmien kypsyessä marjamaiseksi.
Lähteet:
Blamey, Marjorie: Otavan kasvitieto : yli 2400 Euroopan kasvilajia (Otava, 1994)
Suomalaisen kasviopas (Tammi, 1997)
Wikipedia, vapaa tietosanakirja, https://fi.wikipedia.org/wiki/Epähedelmä
Sotilaan metallista suojavarustusta merkitsevä haarniska on lainaa muinaisruotsin sanasta harnisk, joka puolestaan juontuu saksan kautta muinaisranskasta. Suomen kirjakielessä haarniska on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Sisarusten lapset ovat keskenään serkkuja. Serkuksia ovat siis henkilöt, joilla on yhteinen isoäiti tai isoisä. Sisarpuolten lapsia eli serkuksia, joiden isovanhemmista vain toinen on sama, kutsutaan joskus serkkupuoliksi tai puoliserkuiksi, mutta näitä nimityksiä ei löydy esim. Kielitoimiston sanakirjasta. Serkku-nimitystä voidaan käyttää siis myös sisarpuolten lapsista.
A. Miettinen määrittelee puoliserkut näin: "Puoliserkut ovat myös sisarusten lapsia, mutta nämä sisarukset ovatkin keskenään vain puolisisarukset. Toisella heistä on eri isä tai äiti kuin toisella. Puoliserkut jakavat keskenään 6,25 % yhteistä perimää. Tämä on sama määrä kuin tarkasteltavalla henkilöllä on serkkunsa lapsen kanssa....
Voit käyttää Yleisten kirjastojen verkkopalveluiden sivulta (http://www.kirjastot.fi/) löytyvää Linkkikirjastoa. Kun laitat Linkkikirjaston hakuruutuun sanan "ravintoaineet", löydät linkin FINELI: Elintarvikkeiden koostumustietopankki (http://www.ktl.fi/fineli/), josta vastaus kysymykseesi löytyy helposti. Voit klikata otsikkoa Raaka-aineet ryhmittäin ja sieltä palkokasvit, pähkinät, siemenet.
Kokonaisrasvan määrä 100 grammassa cashew-pähkinää on 46.3 g. Energiaa pähkinässä on 568.1 kcal / 2377.0 kJ. Tyydyttyneiden rasvahappojen määrä on 9.2 g, yksittäistyydyttymättömien rasvahappojen 27.3 g ja monityydyttymättömien rasvahappojen 7.9 g .
Tietoa Lapin tai ylipäätään Suomen maanalaisista joista ei tunnu paljoa löytyvän. Teoksessa Lappi (osa 3, toim. Linkola et al.) kuitenkin mainitaan yhdessä kuvatekstissä maan alle katoava puro Enontekiön Toskaljärvellä. Samassa todetaan, että kyseessä on karstialueille tyypillinen ilmiö, joka Suomen oloissa on erittäin harvinainen. Myös Suomen kartastossa (osa 1: fyysinen ympäristö) kerrotaan, että karsti-ilmiöt ovat Suomessa harvinaisia yksityiskohtia.
Geo-kirjasarjan 4. osassa on artikkeli karsti-ilmiöstä (karsti = eräiden kivilajien tietyissä oloissa tapahtuva liukeneminen), jossa käsitellään jonkin verran maanalaisia jokia yleisesti.
Karstia käsitteleviä sivuja on netissä useita, tosin englanninkielisiä, katso esim. linkkiluettelo...
Noita partiolaisten käyttämiä piirihuutoja on kerätty PartioWikiin:
http://wiki.partio.net/Piirihuuto
Savolaisten huuto sieltä puuttuu, tällainen versio löytyi verkosta: Savolaenen, savolaenen, jouseen tartu, tartu jo ! "No, oeskohan tuota, no, oeaskohan tuota.. No, johan tok! No, johan tok!" Savolainen, savolainen, jouseen tarttui, maaliin ampui, hyvin sattui. - SAVO, HEI
http://www.spyp.fi/PY2_2005.pdf
Korpiselän pitäjän Tolvajärven kylästä ei löydy Joensuun kaupunginkirjastosta karttaa, jossa olisi asukkaiden nimet.
Kirjassa: Korpiselkä : muistelmia kirjoituksin ja kuvin. 1958, on luku Korpiselän kylät ja erikseen myös Tolvajärvi. Siinä on sanallisesti kerrottu tarkkaan kylän asukkaista ja missä heidän talonsa ovat sijainneet kylässä.
Tarkkoja ja yksiselitteisiä tietoja kustantajien välityksellä kirjoja julkaisseiden
suomalaisten lukumäärästä en valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole löytänyt. Prosenttilukua ei siis pysty tietojen
moniselitteisyyden vuoksi laskemaan. Eri lähteistä on koottu seuraavia tilasto- ja muita lukuja.
Kirjankustannusyritysten toimialajärjestö Suomen Kustannusyhdistys julkaisee vuosittain tilastoja
jäsentensä nimiketuotannosta ja myynnistä. SKY:n jäsenten osuus Suomessa myydyistä kirjoista on noin 85
prosenttia. Yhdistyksen sivuilla on tilasto siitä, kuinka paljon uutuusnimekkeistä kunakin vuonna on
esikoisteoksia, mistä voinee päätellä tuotantonsa aloittaneiden kirjailijoiden määrän. Tilastoja on
vuosilta 1994-2007. Tilasto on osoitteessa...
Suomeksi Lincolnista ei ole kovin tuoretta elämäkertaa. Laajempia elämäkertoja ovat Emil Ludwigin ”Lincoln” (WSOY, 1930) ja W. M. Thayerin ”Uutisasukkaan poika ja kuinka hänestä tuli presidentti: Abraham Lincolnin elämäkerta” (Gummerus, 1902). Lincolnin pienoiselämäkerta löytyy Johannes Karman teoksesta ”Politiikan voimamiehiä” (WSOY, 1934) ja Yrjö Karilaan teoksesta ”Suurmiesten seurassa” (2. uudistettu painos; Werner Söderström, 1927). Täytynee kai mainita vielä A. W. Gruben ikivanha elämäkerta ”Apraham Lincoln” (Kansanvalistus-seura, 1883), jonka sijaan kannattaa ehkä kuitenkin valita mieluummin joku uudempi teos.
Englanniksi tarjontaa on paljon enemmän suhteellisen tuoreita Lincoln-elämäkertoja ovat David Herbert Donan yli 700-sivuinen...
Peruskoululain ja peruskouluasetuksen löytyy helposti netistä, osoitteesta http://finlex.edita.fi/
Valitsemalla lainsäädännön voi sitten kirjoittaa hakusanaksi niin peruskoululaki kuin peruskouluasetus.
Peruskoululaki 17 §
Peruskoulussa muita kuin opetustehtäviä suorittavaan henkilökuntaan kuuluvat kokoontuvat tekemään 13 §:ssä tarkoitetun ehdotuksen sekä suorittamaan muutkin heille säädetyt yhteiset tehtävät siten kuin asetuksella säädetään.
Koululautakunta päättää tarvittaessa, minkä peruskoulun kokouksiin 1 momentissa tarkoitettu
henkilö osallistuu. Henkilö voi osallistua vain yhden peruskoulun kokouksiin.
Peruskouluasetus 8 §
Opettajakunnan puheenjohtajana toimii johtaja tai hänen...
Parhaan kierähdystyylillä hypätyn korkeushyppytuloksen on tehnyt Neuvostoliiton Vladimir Jashtshenko
Hänen sisäratojen ennätyksensä on 235 (Milanon EM-kisat 1978) ja ulkoratojen 234 (Tbilisi 1978). Molemmat olivat silloisia maailmanennätyksiä. Jashtshenko kuoli 40-vuotiaana 1999.
Lisää tietoa saa esim. Internet-osoitteesta http://www.eexi.gr/athletix/IAAFpr1999.html
