Hallalla ei ole virallista nimipäivää, sillä sitä ei löydy Almanakkatoimiston nimipäivähaulla osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/. Myöskään Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) ei tunne nimeä Halla, vaikka osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ensimmäiset Halla-nimiset ovat syntyneet jo 1900-luvun alussa. Heitä on tosin ollut ainoastaan 61, joista peräti 44 2000-luvulla. Ehkäpä jos nimen suosio jatkaa kasvuaan, sille saadaan joskus virallinen nimipäiväkin.
Etunimet.net-sivusto osoitteessa http://www.etunimet.net/erikoiset-nimipaivat/ tarjoaisi Hallan nimipäiväksi päivämäärää 21.10. Erityistä perustetta tuon...
Marja-Liisa Vartion runo "Nainen ja maisema" alkaa hyvin hiusvaltaisesti: "Kampaan hiuksia kahtapuolen päätä, / aamusta iltaan kampaan hiuksia, / sillä tämä jakaus ei ole valmis, / sillä nämä jäykät ja pitkät hiukseni / eivät asettaudu sileästi kahtapuolen päätä. --"(Runot ja proosarunot, Otava, 1966, s. 13). Hiukset voivat edustaa vaikka tunnetilaa, kuten Sirkka Turkan runossa "Rakkaus - hyvin nuori", jonka loppu menee "--Hiukset hämillään jatka katua / sumuisesta kohdasta toiseen / ja surusi rypistynyt / mahtuu taskuun." (Teokset 1973-1983, s. 8). Hiuksista kirjoitetaan usein vertauskuvallisesti, esimerkiksi Vilja Tuulia Huotarinen, jonka Sakset kädessä ei saa juosta -esikoiskokoelman (WSOY, 2004)viimeisessä runossa (s. 62) on säkeet "...
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimi Raasepori on varsin vanha nimi ja peräisin ainakin 1370-luvulta, jolta löytyvät ensimmäiset maininnat muodoissa Raseborg, Raseborge ja Rasseborgh. Se on suora laina keskieurooppalaisesta nimistöstä, mahdollisesti Holsteinin linnan nimestä Ratzenburg. Nimi oli siis aikanaan ensin suomalaisen linnan nimenä, siirtyi siitä linnaläänin nimeksi ja myöhemmin sitten Karjaan ja Pohjan yhdistymisestä syntyneen kunnan nimeksi. Sitä se nykyään useimmiten tarkoittaa.
Nimi Ratze(n)burg tulee saksankielisen Wikipedian artikkelin (https://de.wikipedia.org/wiki/Ratzeburg) mukaan 1000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla eläneestä ruhtinas Ratiborista....
Kirjailijan muistelmissaan Waltari luonnehtii itseään "sukurasituksen vaivaamaksi periodijuopoksi". Sukurasituksella hän viittaa alkoholin siivittämänä villiä ja levotonta elämää viettäneeseen äidinisäänsä: "Tältä taholta meille on jäänyt sukurasitusta, josta varsinkin vanhempi veljeni, mutta myös minä olemme kärsineet. -- Sen sijaan luulen, että kertomukset hänen vaiheistaan omien kokemusteni ja alkoholiperiodieni jälkeen auttoivat minua selvittämään, mistä osaltaan minullekin oli tullut tämä sukurasitus -- ." (s. 16-17)
Kirjailijan ajoittaisen alkoholismin alkupistettä on perin vaikea määrittää; jossakin mielessä se tuntuu häntä vaivanneen koko aikuisiän, aina kieltolain leimaamista nuoruusvuosista lähtien. Jo Waltarin 20...
Kaudella 2006 F1-autot käyttävät ns. kuivan kelin, sadekelin ja välikelin renkaita. FIA, kansainvälinen autourheiluliitto on kieltänyt slick-renkaiden käytön turvallisuussyistä. Slick-renkaat ovat sileitä eli niissä ei ole ollenkaan uria, joten ne pitävät ajoradalla kuivalla kelillä parhaiten ja vastaavasti sadekelillä huonommin. Slick-renkaita pidetään parhaimpina F1-renkaina, koska niillä arvioidaan auton vauhdin nopeutuvan 1-2 sekuntia / kierros.
Joten jos sateella ajetaan slick-renkailla, tavoitteena on nopeus, vaikkakin vaarana on vesiliirtoon joutuminen huonon pidon vuoksi.
Lisää F1-tietoutta:
http://www.mtv3.fi/urheilu/f1/
http://www.fia.com/ (englanniksi)
Makupalat-aihehakemiston Formula1-sivut:
http://www.makupalat.fi/Categories....
Suosittelisin kirjastossa lainattavia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu kirja ja kasetteja tai cd-levyjä. Niiden avulla voisitte sekä lukea että kuunnella ruotsin kieltä. Paras keino varmistua, että paketti sopii juuri Teille, on lukea kirjan takakannen teksti. Kaikki ruotsin kieleen liittyvät kirjat kuuluvat Helsingin kirjastoissa luokkaan 872. Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus löytyy Helsingissä luokasta 2.4. Lisäksi suosittelisin ruotsinkielisten TV- ja/tai radiokanavien seuraamista ajankohtaisen sanaston omaksumiseksi ja ylläpitämiseksi. Tärkeätähan olisi löytää jokin kiinnostava aihe, silloin kielen oppiminen sujuu melkein itsestään. Tietysti olisi hyvä myös rohkeasti puhua ruotsia sitä taitaville. Yleensä ruotsinkieliset ilahtuvat...
Kari on suomalainen lyhentymä kreikan Makarios-nimestä, joka tarkoittaa onnellista ja autuasta. Tai sitten se on nimien Oskari tai Sakari lyhentymä. Nimi tuli tunnetuksi Juhani Ahon Panu-romaanista (ilmestyi 1897), jossa yhden päähenkilön nimi on Kari. Tiedot ovat peräisin Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjasta Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Rion julistus löytyy suomeksi Ympäristöministeriön ja Ulkoasiainministeriön julkaisusta ”UNCED: YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio de Janeiro 3. – 14.6.1992” (v. 1993, ISBN 951-47-7293-8). 27 periaatetta sisältävä julistus on kirjassa liitteenä nro 1. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/
KOP:in vuoden 1992 vuosikertomuksessa on yleistä tietoa osakkeen kurssikehityksestä vuodelta 1992. Vapaan osakkeen ylin kurssi oli 19,80 markkaa ja alin kurssi 3,50 markkaa. Vapaan osakkeen kurssi laski vuoden aikana 16,50 markasta 9,00 markkaan eli 45%.
Päivittäinen osakekurssin arvo löytyy esim. elokuun 1992 Kauppalehdestä.
En ole löytänyt Kansa taisteli -lehden sisällysluetteloa, mutta osa näistä lehdessä ilmestyneistä jutuista ja kuvista on julkaistu näissä kirjoissa:
Palaste, Onni: Aina Hangosta Petsamoon
Isänmaa pelastui
Kohtalon vuodet
Miesten kertomaa
Muistojen kirja
Repo, Onni Petter: Talvisodan Sortavalasta
jatkosodan Loimolaan.
Lisäksi näissä kirjoissa on mukana lehdessä käytettyjä kuvia:
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit
Palaste, Onni: Talvisodan ääniä.
Toki näiden kirjojen kautta pääsee vain osaan Kansa taisteli -lehdessä ilmestyneisiin artikkeleihin, eikä näissä ole tarkkoja tietoja, missä numeroissa artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja voit lainata lähimmän kirjaston kautta, ellei niitä satu olemaan kotikirjastossasi.
Tiedot kirjoista löytyivät...
Hei!
Abigail Gibbsin kirjasarjaan The Dark Heroine on tosiaan ilmestynyt jatkoa. Toinen osa Autumn Rose on jo ilmestynyt, kolmannen osan kerrotaan kirjailijan verkkosivuilla (http://www.abigailgibbsauthor.co.uk/) ilmestyvän vuonna 2015. Mahdollisiin tuleviin suomennoksiin toisesta tai kolmannesta osasta en ikävä kyllä löytänyt mistään viitteitä.
Sarjan toinen osa Autumn Rose (Kieli: englanti) löytyy tällä hetkellä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, Helmet (Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisen kaupunginkirjastot) tarjoaa teosta e-kirjana. Tilaan sarjan kaksi ensimmäistä englanninkielistä osaa nyt myös tänne Jyväskylään, joten pian ne löytyvät myös Keski-kirjastojen (www.keskikirjastot.fi) kokoelmista.
Kotuksen artikkelista Ät-merkki löytyy tietoa merkin nimestä sekä vähän nimien synnystäkin, https://www.kielikello.fi/-/at-merkk-1
Nimi on virallisesti ät-merkki. Lempinimiä on monia, miukumauku lienee tutuin, kissanhäntä, apinanhäntä ovat olleet käytössä ja jopa rengas-a:takin on joskus ehdotettu merkin nimeksi. Yllä olevan artikkelin mukaan Kielikello 4/1996:ssa oli ehdotus käyttää merkistä nimeä miuku. Se oli tarkoitettu keskustelun avaukseksi ja keskustelua oli syntynytkin. Esimerkiksi tuo rengas-a oli Kotukselle lähetetty Kielikellon lukijan ehdotus.
Merkin hivenen historiallinen kuvaus Petteri Järvisen Tietotekniikan termit PC-tietosanakirjan hakusanalla Taksamerkki:
(Engl. At-sign) Kissaa ja sen häntää muistuttava merkki (@), joka...
Parhaan kierähdystyylillä hypätyn korkeushyppytuloksen on tehnyt Neuvostoliiton Vladimir Jashtshenko
Hänen sisäratojen ennätyksensä on 235 (Milanon EM-kisat 1978) ja ulkoratojen 234 (Tbilisi 1978). Molemmat olivat silloisia maailmanennätyksiä. Jashtshenko kuoli 40-vuotiaana 1999.
Lisää tietoa saa esim. Internet-osoitteesta http://www.eexi.gr/athletix/IAAFpr1999.html
Espoon kaupunginkirjaston kadonneesta tai vahingoittuneesta kirjasta peritään kirjastojärjestelmän tietokannassa oleva niteen hinta, kuitenkin vähintään 17 € aikuisten aineistosta ja 9 € lasten aineistosta. Kysy siis korvaushinta siitä kirjastosta, josta olet kirjan lainannutkin. Jos arvelet vielä voivasi löytää kirjan, uusi lainasi, muuten joudut maksamaan myös myöhästymismaksuja, kun eräpäivä umpeutuu.
Päätön ratsumies-elokuva perustuu Washington Irvingin romaaniin eikä sitä ole käännetty suomeksi tai ei ainakaan löydy pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä. Mutta ehkäpä voin suositella jotain muuta.
Oletko tutustunut Helsingin kaupunginkirjaston Kirviön kirjasuosituksiin? Tässä linkki tekemiini fantasiakirjavinkkeihin:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/fantasia-ahmatti/
Muita hyviä fantasiakirjoja ovat esim. kauhua, jännitystä ja fantasiaa yhdistelevä Anthony Horowitzin Viisi vartijaa-sarja, Michelle Paverin
Muinainen pimeys-sarja sekä Suzanne Collinsin trilogia Nälkäpeli.
Omiin suosikkeihini kuuluu myös mm. Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin Kuolemanportti-sarja. Kotimaisista voit kokeilla esim. Anu Holopaisen...
Väristys on kolmiosaisen sarjan ensimmäinen osa. Toinen osa ilmestyi alkukielisenä viime kesänä ja kolmannen pitäisi ilmestyä tämän vuoden kesällä.
Käännöksen julkaisemisesta tietänee vain kustantaja, joka on WSOY. Ehkäpä heiltä saisi lisätietoa:
http://wsoy.fi/yk/contact/feedback
Behind the Names -sivusto kertoo osoitteessa http://www.behindthename.com/name/irena, että ”Irena” on nimen ”Irene” latinalainen muoto. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan ”Irene” on kreikkalaista alkuperää ja on merkitykseltään ’rauhaisa, rauhan edustaja’. Nimen pohjalla on kreikkalainen rauhanjumalatar Eirēne.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Soini-alkuiset sukunimet perustuvat skandinaaviseen etunimeen ”Sven”. ”Soini” esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa yhden Kalevan pojan nimenä. Yleiskielen sanana ”soini” on myös merkinnyt ennen ’asemiestä’.
”Soininen” on esiintynyt jo 1500-luvulla Karjalankannaksella ja Savossa.
Tämän runon on kirjoittanut Lauri Hannikainen (1889-1921), ja se sisältyy hänen romaaniinsa Erakkojärveläiset : palanen saloelämää (Otava, 1918). Pilot-kustannus on julkaissut kirjasta uuden painoksen vuonna 2008. Siitä runo löytyy sivuilta 65-67. Kirjassa sillä ei ole nimeä, se alkaa: "Hämärtyi jo syksyilta, aurinkoinen verkallensa painui harmaan salon taa". Runossa on yhdeksän säkeistöä.
Runon on säveltänyt Lauri Hannikaisen veli Väinö Hannikainen (1900-1960). Yksinlaulunuotti (lauluääni, piano, sanat suomeksi ja ruotsiksi) on julkaistu nimellä Karhunpoika, op. 10 (Fazerin musiikkikauppa, 1935, 7 sivua).
Runo löytyy lyhennetyssä muodossa nimellä Laulu sairaasta karhunpojasta Lauri Parviaisen toimittamasta Koulun laulukirjasta, ainakin...
