Helmet-nettisivut löytyvät täältä: www.helmet.fi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa "Omat tietoni". Seuraavaksi kirjoita kirjastokortin numero ja nelinumeroinen pin-koodi. Mikäli pin-koodi puuttuu, sen voi käydä pyytämässä kirjastosta. Uuden pin-koodin saa myös klikkaamalla samalta sivulta kohtaa "Unohditko tunnuslukusi". Kirjattuasi kirjastokortin numeron ja pin-koodin, klikkaa "jatka". Nyt näet kaikki lainat. Valitse "Uusi kaikki lainat", mikäli haluat uusia kaikki lainat. Mikäli haluat uusia vain jonkin tietyn lainan tai joitakin lainoja, laita rasti lainan kohdalle ja valitse "Uusi merkityt lainat". Myös kirjaston henkilökunnalta voi tarvittaessa pyytää HelMet-opastusta kirjastokäynnin yhteydessä.
Sellaista yhtä teosta, missä esitellään Eino Leinon runoja selityksineen ei löydy. Eino Leinon tuotantoa on tutkittu ja tulkittu muun muassa alla olevissa teoksissaan.
Viikari Auli 1987: Ääneen kirjoitettu : vapautuvien mittojen varhaisvaiheet suomenkielisessä lyriikassa. Hki : Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Oksala, Teivas 1986: Eino Leinon tie Paltamosta Roomaan: Tutkielmia runoilijan suhteesta antiikkiin ja klassiseen perintöön. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 442. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Lilja, Pekka 1981: Tutkimus Eino Leinon virolaisaiheisesta tuotannosta ja hänen suhteestaan Viroon, sen kirjallisuuteen ja kirjailijoihin Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto.
Hannu Launonen 1984: Suomalaisen runon...
Oulun kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta löytyy kaksi Raahe Oy:n ammattikoulun vuosikertomusta: 1956-1957 ja 1965-1966. Niihin voi tutustua kirjaston opintosalissa tai ne voidaan myös kaukolainata johonkin toiseen kirjastoon.
Saadakseen kirjastokortin Helsingin kaupunginkirjastoon hänellä tulee olla mukana kuvallinen henkilötodistus (esim. passi, EU-maiden henkilöllisyystodistus) ja lisäksi hänellä pitäisi olla kotiosoite Suomessa. Lisää tietoa kirjastokortin hankkimisesta löydät Helsingin kuapunginkirjaston kirjastopalvelujen oppaasta ( http://www.lib.hel.fi/virkku , näin käytät kirjastoa, -> kirjastokortti, -> kirjastokortin hankkiminen).
Kirjastomme kokoelmista löytyy runsaasti teoksia digitaalisesta kuvankäsittelystä, mutta ne liittyvät lähinnä digikameroilla otettujen kuvien käsittelyyn sekä erilaisiin kuvankäsittelyohjelmien ominaispiirteisiin.
Rikostutkimukseen liittyvää kirjallisuutta on kokoelmissamme puolestaan hyvin rajoitetusti. Suosittelisinkin että käännyttekin kysymyksenna kanssa erikoiskirjastojen puoleen kuten esimerkiksi:
Poliisikoulun kirjasto (http://www.intermin.fi/poliisi/poliisikoulu/home.nsf/pages/C47335536340…)
tai
Poliisiammattikorkeakoulu
(http://www.poliisi.fi/pakk)
Palvelussa www.poliisi.fi on hakumahdollisuus palvelun sisältämiin tietoihin osoitteessa
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/webquery?openform
Tässä muutama kokoelmistamme löytyvä...
Jos kortti katoaa:
Kortin katoamisesta tulee välittömästi ilmoittaa johonkin Helsingin, Espoon, Kauniaisten tai Vantaan Kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Samalla tarkistetaan, onko kirjastokorttia jo käytetty väärin.
Kirjaston ollessa suljettuna katoamisilmoituksen voi tehdä numeroon 310 85309. Puhelimeen soitettaessa on kerrottava soiton syy ja ilmoitettava nimi ja henkilötunnus.
Kortilla, joka on ilmoitettu kadonneeksi, ei saa lainata.
Lainaajan vastuuseen perustuen varastetun tai kadonneen kortin väärinkäyttötapauksissa kirjasto asioi vain kortin haltijan kanssa. Yhteydet muihin mahdollisiin korvauksen maksajiin kuten esimerkiksi vakuutusyhtiöön hoitaa kortin haltija itse.
Toimi näin kun kadonnutta tai varastettua kirjastokorttiasi on...
Suomen kansallisbiografia kertoo Henning Karströmin vaiheista mm. seuraavaa:
"Koettuaan 1934 uskonnollisen murroksen Karström jatkoi vielä yli kymmenen vuotta Virtasen lähimpänä työtoverina, mutta jatkuvat AIV-rehun patenttiriidat, paperityöt ja arjen rutiinit olivat tukahduttaneet Karströmin tutkijansielun. Virtanen ja monet työtoverit eivät myöskään oikein ymmärtäneet hänen uskonnollista suuntaustaan. Karström sulkeutui yhä enemmän omaan ajatusmaailmaansa, mietiskelyyn."
"Karströmin elämään tuli uutta virettä, kun Adventtikirkko pyysi häntä 1946 Toivonlinnan kristillisen opiston rehtoriksi Piikkiöön. Hän otti tehtävän ilomielin vastaan. Vaikka aika tutkijamaailman huipulla jäikin taakse, Karström toimi vielä vuoteen 1947 biokemian...
Kaupunginkirjastossa on ollut Tabaluga 1: Viheriämaan prinssi -elokuva videoversiona, mutta viimeinen kappale on poistettu eikä luettelointitiedoista käy ilmi mitkä ovat elokuvan hahmojen nimet ja onko ne mahdollisesti suomennettu. Kaupunginkirjaston kokoelmassa on myös Helme Heinen teos Tabaluga, mutta vain saksankielisenä. Useita Heinen teoksia on suomennettu, mutta tätä Tabalugaa ei näyttäisi olevan suomenkielisenä käännöksenä. Suomeksi puhuttua DVD:tä sen sijaan näyttää olevan saatavana verkkokaupoissa. Esittelytekstissä mainitaan Tabalugan lisäksi hahmot Arktos -lumiukko ja Humsin -hiekkamies.
Sekarotuisen koiran "rotuvalikoima" riippuu sen vanhemmista ja esivanhemmista. Jos koiran vanhemmat ovat puhdasrotuisia eri rotujen edustajia, koirassa on kahta eri rotua. Jos kaksi tällaista koiraa lisääntyy keskenään, jälkeläisessä on neljää rotua. Jos se saisi pentuja toisen samalla tavoin polveutuvan koiran kanssa, rotuja olisi kahdeksan, ja seuraavassa polvessa jo kuusitoista. Mitään ylärajaa rotujen määrälle ei ole, kyse on vain siitä, montako sukupolvea roturisteytymät jatkuvat. Käytännössä sekarotuisen koiran esivanhempia ei kuitenkaan yleensä tunneta tarkasti ainakaan monen sukupolven päähän, ja toisinaan pentueen isä saattaa olla täysin tuntematon.
Geneettisesti kaikki kesykoirat ovat hyvin lähellä toisiaan, eikä niiden...
On vähän vaikea arvailla kirjailijan motiiveja ja varmaankin vain J.K.Rowling itse tietää vastauksen. Mutta oma tulkintani on, että kirjailija on alusta alkaen suunnitellut tappavansa kaikki sellaiset miespuoliset henkilöt, jotka ovat olleet Harrylle isän korvikkeita ja joihin hän on läheisesti kiintynyt. Tähän hänellä on syynsä, jota voisi kutsua kehityspsykologiseksi.
On itse asiassa varsin tavallista, että lastenkirjojen päähenkilöt ovat orpoja. Vanhemmat ovat joko kuolleet, siepattu tai kadonneet jonnekin. Tällainen ratkaisu mahdollistaa sankarin esteettömän pääsyn seikkailemaan, koska vanhemmat eivät ole suojelemassa häntä.
Aikuiseksi kasvaminen on lasten- ja nuortenkirjallisuuden tärkein teema, ja päähenkilön orpous korostaa tätä...
Sota-ajan oloissa ihmisten liikkumisvapautta rajoitettiin yleisesti. Sodan päätyttyä kotimaan matkailussakin oli erilaisia rajoituksia, esimerkiksi Sisäasiainministeriön päätöksen 21.8.1946 mukaan koko Ahvenanmaalle tai useille Kymen, Kuopion, Oulun ja Lapin läänin alueille matkustamiseen tuli olla poliisiviranomaisen lupa. Ulkomaalaisille tällaisen luvan antoi Valtiollinen poliisi. Nämä rajoitukset korvattiin lailla rajavyöhykkeistä vuonna 1947.
Talvisodan syttymisen vuoksi maa oli julistettu sotatilaan 30.11.1939 (SA 441/1939). Sotatila julistettiin päättyneeksi 26.9.1947 (SA 700/1947) eli sen jälkeen kun Pariisin keväällä solmittu rauhansopimus oli ratifioitu ja liittoutuneiden valvontakomissio poistunut maasta.
Sotatilan aikana monia...
Perusperiaate on, että mitään kuvaa ei saa jakaa sosiaalisessa mediassa, ellei omista kuvan oikeuksia tai kuva ole tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, mistä lähteestä kuva on peräisin, ei ole asiaan mitään erityistä vaikutusta. Omassa hyllyssä oleva kirja tai kirjastosta lainattu ovat samassa asemassa.
Yleensä tiedämme aika hyvin, mihin kuviin meillä on oikeudet eli (1) itse ottamiimme ja (2) perintönä saamamme kuvat, jotka ovat vanhempiemme ottamia. Esimerkiksi serkun ottama kuva ei kuulu tähän joukkoon. Yksityiskuvien jakelusta voidaan kuitenkin sopia ja saada lupa. Luvalla kanssa saa jakaa minkä tahansa kuvan.
Sen tietäminen, minkä kuvan tekijänoikeus on edelleen voimassa, on käytännössä varsin vaikeaa. Valokuvat nauttivat kahta...
Ylen tallennemyynnin WWW -sivuilta Maata etsimässä -kuunnelmasarjaa ei tosiaan enää löydy eikä YLEn sivuilta ole pääteltävissä että uusia osia oltaisiin julkaisemassa heidän toimestaan.
Asiaa voisi tiedustella YLEstä, yhteystiedot: Yleisradio Oy, Radiokatu 5, 00024 Yleisradio, puh. (09) 14801
YLE Shopista saataa olla tilattavissa sarjan osia yksityishenkilön käyttöön.
Moottoriurheilu: Suomen moottoriliiton virallinen äänenkannattaja-lehti ilmestyi vuosina 1948-1975. Helsingin Olympiastadionilla sijaitsevassa urheilukirjastossa on lehdestä vuosikerrat 1948-1968: http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2079
Kannattaa ottaa yhteyttä kirjaston tietopalveluun:
Aukioloajat: Tietopalvelu toimii arkipäivisin 8.30 - 17
Osoite: Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Olympiastadion
00250 Helsinki
puh. 09-434 22 531
faksi: 09-434 22 550
sähköposti: vesa.tikander(at)stadion
Kysymäsi runo ”Päivät päästään leikit...” löytyy ainakin Pablo Nerudan kokoelmista ”Runoja” (Tammi, 1964) ja ”Valitut runot” (Tammi, 1983). Suomentaja on Pentti Saaritsa. Saaritsan suomennos löytyy myös monien eri tekijöiden runoja sisältävän kokoelman ”Tämän runon haluaisin kuulla” toisesta osasta (Tammi, 1987).
Voit palauttaa HelMet-kirjastosta lainaamasi kirjat mihin tahansa kirjastojen toimipisteeseen, myös kirjastoautoon ja yli kaupunkirajojen, vaikka olisitkin lainannut ne jostain muusta toimipisteestä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
"Suomalaisen lääkärin antama resepti ei kelpaa Virossa - eikä virolaisen Suomessa - mutta silti reseptilääkkeitäkin voi ostaa, jos todellinen tarve on. Omasta Kelan toimistosta voi Viron matkaa varten pyytää todistuksen FIN/ EST 4. Suomen ja Viron välisen sopimuksen mukaan tuolla todistuksella saa palveluja samalla hinnalla kuin virolaisetkin." (The Baltic Guide, toukokuu 2001) http://www.balticguide.ee/05_01/talous.htm
Kirjastossa on Viron osto-oppaita, joista löytyy apteekkien osoitteita ja puhelinnumeroita. Oppaan mukaan apteekkien palvelupuhelin on 646 2000.
Vuonna 1938 hyväksytty käännös:
6) Pane minut sinetiksi sydämellesi,
sinetiksi käsivarrellesi.
Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,
tuima kuin tuonela on sen kiivaus,
sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.
7) Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,
eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.
Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat
rakkauden hinnaksi,
häntä vain halveksuttaisiin.
Jos kysyt kuinka paljon kirjoja on Suomen kunnan-/ kaupunginkirjastoissa, niin Opetusministeriön ylläpitämästä Tilastotietokannasta ( http://tilastot.kirjastot.fi ) selviää, että vuonna 2002 kirjastojen kokoelmissa oli 40 773 971 yksikköä. Tässä ei siis ole pelkästään kirjoja, vaan muutakin kirjastojen aineistoa, CD-levyjä, äänikasetteja, videoita, DVD-levyjä, nuotteja, lehtiä ja CD-romppuja. Kirjoja näistä on 36 676 904 kappaletta ja lasten kirjoja 10 121 300 kappaletta. Mutta jos kysymyksesi koskee Pieksänmaan Jäppilän kirjastoa, niin luvut ovat: aineisto yhteensä 24 334 kpl, joista kirja-aineistoa 22 688 kpl ja tästä 8 876 lasten kirjoja. Uusinta tietoa kannattaa kysyä suoraan Jäppilän kirjastosta, jos mahdollista.
