Lapsilisää on Suomessa maksettu vuodesta 1948 lähtien. Kunnallisverotuksessa myönnettiin lisäksi lapsivähennys jokaisesta lapsesta sekä yksinhuoltajavähennys, ja valtionverotuksessa myönnettiin lapsenhoitovähennys, mikäli huollettavana oli ainakin yksi 3–7 -vuotias lapsi. Nämä vähennykset poistettiin vuoden 1994 perhetukiuudistuksessa, ja vastikkeeksi korotettiin verovapaita lapsilisiä.
Yli 24-vuotiaiden naimattomien henkilöiden verottaminen siviilisäädyn perusteella päättyi vuonna 1975.
Verohallinnon sivut: http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lapset/Miten_lapsi_vaikuttaa_…
Vanhanpiian verosta Ylen Elävässä arkistossa: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/vanhapiika_maksoi_enemman_veroja_…
Wikipedia-artikkeli lapsilisästä: http://...
Kirjastoapulaiseksi ei enää valmistuta lainkaan. Sen sijaan voit opiskella kirjastovirkailijaksi,tradenomiksi tai kirjastonhoitajaksi.
Kirjastovirkailijaksi voi valmistua oppisopimuksen kautta. Opiskelu koostuu silloin yhdistetystä työssäoppimisesta ( n. 80 % ) ja teoriaopetuksesta ( n. 20 %) jossain ammattioppilaitoksessa. Esim. Keravalla ja Valkeakoskella on tämä mahdollisuus. Opiskelua varten tarvitset ensin työpaikan,joka on valmis ottamaan sinut ops-työsuhteeseen. Tämä paikka sinun on hankittava itse.
Nykymallisen pihakeinun rakennusohjeita löytyy kirjoista ja lehdistä, mutta vanhempia ”perinnekeinun” ohjeita ei tunnu olevan. Perinteiseen rakentamiseen erikoistuneesta Rakennusapteekista (http://www.rakennusapteekki.fi/suomeksi/start2.asp) löytyi ainoastaan kuva vanhasta, 1900-luvun alun keinusta. Kuva on Anna Lena Einarsonin kirjassa Trädgårdens möbler.
Nirvanalta, Foo Fightersilta ja Metallicalta on julkaistu runsaasti erilaisia omia nuottikokoelmia (mm. Nirvana: Nevermind, The best of Nirvana; Foo Fighters: One by one, In your honor; Metallica: Best of Metallica, Master of puppets). Niitä ja niiden saatavuutta Pirkanmaan kirjastoissa voit selata PIKI-verkkokirjastossa (www.pikikirjasto.fi). Laita tekijä-kohtaan yhtyeen nimi ja valitse lisärajauksista "nuotti". Saat luettelon yhtyeen omista nuottijulkaisuista sekä erilaisista kokoelmista, joihin sisältyy ko. tekijän kappaleita. Saatavuus-kohdasta voit tarkistaa, missä kirjastoissa niitä on, ja klikkaamalla nuottikokoelman nimeä näet tarkempia tietoja siitä, mitä se sisältää.
Apulannalta ei löydy omia nuottijulkaisuja, mutta Apulannan...
Amigo-nimeä ei löydä nimikirjoista eikä myöskään etsimiltäni etunimisivustoilta. Sana amigo on espanjaa ja tarkoittaa ystävää (miespuolista). Naispuolinen ystävä on espanjaksi amiga.
Mikä on kouluesitelmän tarkoitus? Tai ammattikorkeakoulun päättötyön? Tai yliopistossa tehtävän pro gradu- työn? Valmis työ ei ole esitelmän teon tarkoitus, vaan tiedonhaun ja tutkimuksen tekemisen oppiminen. Joskus tuntuu, että tämä asia ei ole valjennut kaikille opettajillekaan saati koululaisten vanhemmille tai koululaisille ja opiskelijoille. Jos äiti, isä tai kirjastonhoitaja hakee aineiston esitelmää varten ja sinä vain kirjoitat sen puhtaaksi, et ole oppinut tärkeintä eli sitä miten ja mistä tietoa löytää. Tiedonhakua on opeteltava ja sitä opetetaan kirjastoissa ja myös tämän palvelun kautta.
Tietoa jostain aiheesta etsiessään ei välttämättä tarvitse tulla kirjastoon, vaikka kirjojen ja aineistotietokantojen selailu on...
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 779 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954.
Suomessa syntyi vuonna 1954 yhteensä 89 845 lasta. Nykyväestön 70 779 vuonna 1954 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1954 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2020 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 88 705.
Lähteet:...
Korpiselän pitäjän Tolvajärven kylästä ei löydy Joensuun kaupunginkirjastosta karttaa, jossa olisi asukkaiden nimet.
Kirjassa: Korpiselkä : muistelmia kirjoituksin ja kuvin. 1958, on luku Korpiselän kylät ja erikseen myös Tolvajärvi. Siinä on sanallisesti kerrottu tarkkaan kylän asukkaista ja missä heidän talonsa ovat sijainneet kylässä.
Kyseessä voisi olla kirja Hevossaaren vanki (Nummelan ponitalli 18, Gummerus 1989). Lasten sanojen aika -sivuston kuvauksen mukaan siinä tapahtuu seuraavaa: "Elokuussa ponitallilaiset pääsevät jälleen leirille Ahvenanmaalle, tällä kertaa Hevossaarelle lähelle Maarianhaminaa. Kikan iloiset leiriodotukset romahtavat, kun selviää että hänen poikaystävänsä Kristianin on jäätävä Nummelaan hoitamaan ratsastustunteja. Leiri on Kikalle muutenkin suuri koettelemus. Myrsky-yönä hän näkee ikkunassa valkoiset kasvot ja samana yönä hevoset ja Penan huomaan uskottu vuohi Lieto Lemminkäinen karkaavat. Leiritaloon murtaudutaan ja vuohta etsiessään Kikka katoaa. Ennen asioiden selviämistä tarvitaan vielä poliisin ja viisaan vuohen apua." (http://...
Nuorin Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja on Rudyard Kipling. Hän sai palkinnon vuonna 1907 ollessaan 42-vuotias.
http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/lists/laureates_ages/literature_…
Olisikohan etsimäsi runo Lauri Pohjanpään "Yhteisvoimin"? Runo alkaa näin:
"Talon naurishautahan mennehet
oli kuomat kurki ja kettu."
Tämä viisas runo kertoo siitä, miten kettu ja kurki yhteisvoimin selviävät naurishaudasta. Runo päättyy säkeeseen
Mitä tämäkin tarina opettaa?
Sitä vaan: mitä yksin toimin
ei aikaan saa ees viisaskaan,
se saadaan yhteisvoimin.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Oodi elämälle (1928). Se on luettavissa myös teoksesta Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989)
Kurkkulajikkeita on kukkimistavaltaan kolmenlaisia: vallitsevasti emikukalliset lajikkeet, sekä hede- että emikukkia tuottavat lajikkeet ja pelkästään emikukkia tuottavat lajikkeet. Viimeksi mainitut ovat olleet lähes yksinomaan käytössä kasvihuonekurkkulajikkeina 1970-luvulta lähtien. Tällaisia lajikkeita kutsutaan partenokarppisiksi. Partenokarppiset lajikkeet tuottavat hedelmiä ilman pölytystä ja hedelmöitystä, mistä johtuen tuotetut hedelmät ovat siemenettömiä.
http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Vuoden_vihannes…
Radiokeskustelu siemenettömästä hedelmistä:
https://soundcloud.com/bassoradio/basson-aamu-kysy-inalta-miten-siemene…
On olemassa monenlaisia leikki- ja askartelukirjoja, joita voitte käydä lainaamassa oman kuntanne kirjastosta. Tässä muutama esimerkki:
Hippa : 49 sisä- ja ulkoleikkiä, 2003
Koivula, Kirsti : Hetki leikille : lasten ojaajan kirja, 2002
Boase, Petra : Iloinen askartelukirja, 2002
Internetistä löytyy myös leikkejä, esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta osoitteesta:
http://www.mll.fi/lapset_ja_nuoret/mita_tehtais/leikkipaikka/
Alla muutama esimerkki MLL:n leikeistä:
"Hilavitkutin
Yksi leikkijöistä alkaa tehdä jotakin liikettä ja ääntä. Muut leikkijät tulevat vuorollaan mukaan ja keksivät oman liikkeen ja äänen. Jokaisen leikkijän pitää olla kosketuksessa vähintään yhden leikkijän kanssa. Syntyy "kone", joka on nimeltään...
Tässä pari osoitetta internetissä: www.emgs.net/index.htm tietoa, suomi-englanti-suomi kielenkääntöohjelmasta; www.word2word.com/dictionary.html, englanniksi tietoa sanakirjoista ja käännösohjelmista. TranSmart-nimisestä konekäännösohjelmasta (suomi-englanti) on tietoa sivulla www.ravenholm.fi/tuotteet/2_2_6_1705.htm
Eurotranslator.netin sanakirjapalvelun kielivalikoimassa on sekä suomi että turkki (www.eurotranslator.net). Näiden lisäksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuottamasta aihehakemistosta www.makupalat.fi hakusanan kielitiede > sanakirjat.kielenkääntäjät alta löytyy runsaasti aiheeseen liittyviä linkkejä.
Helga Nuorpuusta (vuoteen 1928 Nordblom) on tietoja teoksessa Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
Kirjassa olevassa Kari-Otso Nevaluoman artikkelissa käsitellään etupäässä Nuorpuun tuotantoa, mutta on siinä jonkun verran henkilötietojakin. Helga Nuorpuu syntyi 20.2.1901 Reposaaressa ja kuoli 19.9.1953 Helsingissä. Hän työskenteli mm. konttoristina, mainostoimittajana ja toimistonhoitajana. Hän käänsi myös kirjallisuutta lähinnä unkarista suomeen. Ura Stockmannin tavaratalossa vuodesta 1931 vuoteen 1945 on taustana romaanille Tavaratalo Wickers.
Parinkymmenen lasten- ja nuortenkirjan lisäksi Helga Nuorpuu on kirjoittanut nämä romaanit:
Nuori Pari....
Pirkko Routasalo on käsitellyt monessa yhteydessä fyysistä kosketusta vanhusten hoitotyössä. Hänen lisensiaatintutkimuksensa vuodelta 1993 on Kosketus vuodeosastolla olevan vanhuksen hoidossa ja se on saatavana Helsingin yliopiston kirjastosta.
Lisäksi hän on kirjoittanut aiheesta seuraavat artikkelit:
-"Mitä aikuinen enää hallaamista tarttee" (Vanhustyö 6-7/1999)
-Fyysinen kosketus iäkkään potilaan hoitamisessa hoitajan kokemana (Gerontologia 1/98)
-Fyysinen kosketus iäkkäiden potilaiden kokemana (Gerontologia 4/97)
-Kosketus iäkkäiden potilaiden hoitamisessa (Hoitotiede 3/1997)
-Fyysinen kosketus iäkkään potilaan auttamisessa (Sairaanhoitaja 5/1997)
Muita aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita ovat:
-Puolakka, Anna: Kosketus...
Nimi on alkuaan järven nimi, vielä 1700-luvun karttaan on nykyisen Villikkalanjärven nimeksi merkitty Artjärvi. Nimen alkuosaa on
selitetty sanasta artti - riita, kiista, tora. Näillä viitataan mahdollisesti artjärveläisten käymiin rajariitoihin, joista paikallisten tiedetään käyneen oikeutta 1400-luvulla.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1955.
Luonnollisesti Artjärvi : pitäjäkirja. Artjärven kunta, 1977.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa on vastaus samaa aihetta koskevaan kysymykseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a8e897e5-00f…
Pukeutumista kustavilaisella ajalla käsittelevät seuraavat teokset:
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900 = Costume in Finland 1750-1900, 1996
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia : antiikista nykyaikaan, 1998
Pylkkänen, Riitta: Kaksi pukuhistoriallista tutkielmaa, 1984
Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla = Dress of gentlewomen in Finland in the 18th century, 1982
Koskimies, Lilli: Pukeutumisen historia : kietaisuasuista empiretyyliin, 1984.
Tietoa kampauksista ja ehostuksesta kustavilaisella ajalla on seuraavissa teoksissa...
