Onneksi olkoon.
Perusteos tässä voisi olla Suomalainen vauvakirja.
Isyyden näkökulmasta Helmet-hausta löytyy sanapareilla
isät raskaus tai isyys raskaus
esimerkiksi seuraavat teokset:
Isä syntymässä : vauvan odotus, syntymä ja hoito / Hanna Hirvonen
Turvallisuutta ja varmuutta lapsen odotukseen : äitien ja isien kokemuksia raskaudesta ja äitiyshuollosta / Riitta Paavilainen, Väitöskirja, Tampereen yliopisto
The guy's guide to surviving pregnancy, childbirth and the first year of fatherhood / Michaal Crider
Your pregnancy for the father-to-be : everything dads need to know about pregnancy, childbirth, and getting ready for a new baby / Glade B. Curtis and Judith Schuler
Sanaparilla raskaus liikunta löytyvät esim. kirjat:
Odottavan äidin...
Kyseessä on kaiketi vuoden 1701 virsikirjan numero 274 "Pois makia mailma jää! Mun sielun' päänänsä Täält pyrkii ylös vielä...", joka vuoden 1886 virsikirjassa oli numerolla 392 ("Pois mailma makia! Sieluni halajaa Pois turhuudesta tästä...") ja vuoden 1938 numerolla 452 ("Pois turha maailma, Sua en mä halaja..."). Uusimpaan vuoden 1986 kirjaan teksti ei enää päässyt.
Vuoden 1701 virsiin löytyy nuotit teoksesta
Yxi tarpelinen nuotti-kirja : Vuoden 1702 painettu virsisävelmistö : Näköispainos ja kriittinen editio / Toimittanut Erkki Tuppurainen. -Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2001.
Osa näistä sävelmistä löytyy myös sivulta
http://www2.siba.fi/virtuaalikatedraali/vanhatvirret/vv.html
Nähdäkseni ei kuitenkaan numero 274 (mahdollisesti...
Muutamallakin keskustelupalstalla tällaista lorua tosiaan muistellaan. Tekijää tai lähdettä ei sille ikävä kyllä löytynyt. Tuntisiko joku lukijoista tämän lorun?
Hei!
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sivustolta saat tietoa ajokorttiluokista:
http://www.trafi.fi/autoilu/ajokortit/ajokorttiluokat
Alla on myös linkit valtion säädöstietopankki Finlexin säädökset ajantasaisena -tietokantaan.
Ajokorttilaki 386/2011
4 § Ajokorttiluokat
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110386?search%5Btype%5D=pi…
Valtioneuvoston asetus ajokorteista 423/2011
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110423
Hei! Äänitteen jäljille pääsee Kansallisdiskografia Violan avulla: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/viola.
Vuosina 1959 - 1960 Rocco Granatan säveltämä Marina on ollut suosittu, suomalaisia esittäjiä on Kinnusen lisäksi Maynie Sirén & Ossi Malisen orkesteri, Eino Grön & Ronnie Kranckin ork., Ossi Runne & ork.
Etsimänne olympiaspesiaali lienee Lasse Liemolan & Erkki Ertaman orkesterin esitys, joka on äänitetty 17.2.1960 juuri Squaw Valleyn talviolympialaisten edellä.
Alkuperäinen Saukin sanoitus löytyy Suuresta toivelaulukirjasta nro 12, s. 268. Olympiasanoitus lienee myös Saukin itsensä tekemä, mutta en tiedä, onko sanoitusta olemassa painettuna.
Liemolan laulama Marina-rock on äänilevyllä (tarkoittanee vinyyliä)...
Opiskeluasioissa on varman tiedon saamiseksi paras ottaa suoraan yhteyttä kyseisen oppilaitokseen ja kysyä sieltä. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kontaktihenkilöt opiskeluasioissa löytyvät ko. tiedekunnan verkkosivuilta http://www.med.helsinki.fi/hallinto/kanslia.htm
Sähköpostiosoitteet opintoneuvontaan med-opintoneuvonta @helsinki.fi
med-studentaffairs @helsinki.fi
Linkkejä : http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoss
http://www.koulutusnetti.fi/?file=315
Kyllä, ruotsinsuomalaisista on kirjoitettu paljonkin. Helmet-kirjastojen kautta löytyy reilu parikymmentä aikuisille ja joitakin lapsille kirjoitettua kaunokirjallista teosta. Ne löytyvät Helmet-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla hakuruutuun ruotsinsuomalaiset ja rajaamalla tuloksen kaunokirjallisuuteen: www.helmet.fi
Tässä joitakin uusimmasta päästä:
- Sikalat / Susanna Alakoski
- Jossakin itkee pikkuveli.. : antologia : ruotsinsuomalaisia kertomuksia ja novelleja / toimittanut Anneli Tikkanen-Rózsa
- Peilipallopää / Jari Nenonen
- Pimeä kehä / Armas K. Baltzar
- Jokin sinusta : romaani / Heidi Köngäs
Tietokirjoja on myös paljon, esimerkiksi nämä löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
- Suomalaiset Ruotsissa / Jouni Korkiasaari,...
Kyllä, Tapiolan kirjastosta löytyy kopiokone aivan lainaustiksin vierestä, hissiä vastapäätä. Kopiot maksavat 0,40€/arkki ja ne maksetaan ennen kopiointia kolikoilla maksuautomaattiin.
Kirjastoasiantuntemus auttaa tässä kohden taidearvioitsijan löytymisessä. Arvioinnin voivat antaa esimerkiksi Bukowskin taidehuutokauppa, toimintatavat ovat puhelin, toimistolla käynti tai lomake ( http://www.bukowskis.com/sell), tässä linkki
arviointilomakkeeseen (http://www.bukowskis.com/sell#valuation_online).
Hagelstam huutokaupat(http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot) ohjeistaa asiakkaitaan toimistolla arkisin klo 9-17. Tiedustelut ja ajanvaraukset p. 09-6877990. Käyntiosoite: Bulevardi 9 A, 2. krs., 00120 Helsinki. Sähköpostiosoitte on hagelstam@hagelstam.fi ja yritys toteaa vastaavansa sähköpostitse tulleisiin arviointeihin sähköpostilla tai puhelimitse. Arviointipyyntöjen suuri määrä saattaa ajoittain viivästyttää kysymysten...
Yhdysvaltain historiaa käsittelevistä kirjoista löytyy varmasti vähintäänkin mainintoja Salemin tapahtumiin. Helsingin sanomien arvostelun mukaan Markku Henrikssonin kirjassa Siirtokunnista kansakunnaksi (1990) on yli sivu Salemin tapahtumista.
Suomennetusta kaunokirjallisuudesta Salemin tapahtumiin liittyvät jollain tapaa Robin Cookin teos Pahuuden paluu (1995), Nathaniel Hawthornen Seitsenpäätyinen talo (1957) ja nuortenkirjat Elizabeth George Speare: Rastaslammen noita (1967) ja Celia Rees: Noitalapsi (2004). Suluissa suomennosvuodet.
Englanninkielinen kirjalista http://www.librarything.com/tag/Salem+Witch+Trials
Torajyvät mainitaan lisäksi ainakin seuraavissa kaunokirjallisissa teoksissa:
Callison, Brian: Kirottujen laiva (1981)...
Yritystalous -lehti tulee Oulun kaupunginkirjastoon. Kopiot maksavat 1 mk/sivu.
Tämän vuoden lehdet eivät ole lainattavissa, mutta aiempina vuosina ilmestyneitä on mahdollisuus lainata käsikirjastosta. Lehtien laina-aika on viikko. Lista Oulun kaupunginkirjastoon tilatuista lehdistä on osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/lehdet.htm
Lehtiartikkelihaulla Aleksi-tietokannasta (käytettävissä kirjastossa) löytyi 67 lehtiartikkelia asiasanoilla asiakkaat, tyytyväisyys.
Asiakastyytyväisyyttä koskevia kirjoja voi etsiä Internetistä aineistotietokannastamme käyttäen kahta asiasanaa asiakkaat, tyytyväisyys. Tietokantamme on osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Sieltä löytyvät esim.. seuraavat kirjat:
Rope, Timo:...
Valo kulkee 299 792 458 metriä sekunnissa, mikä kilometrinopeutena tarkoittaa 1 079 252 848,8 km/h. Valon vuodessa kulkemaa matkaa nimitetään valovuodeksi ja se on noin 9,46 biljoonaa kilometriä. Valon nopeudesta voidaan täten laskea, että alkuvuodesta 1980 Maasta heijastunut valo on ehtinyt matkata avaruudessa 38 valovuotta ja että silloista Maan näkymää voidaan siis tällä hetkellä ihastella noin 359,48 biljoonan kilometrin (~359 480 000 000 000 km) päässä Maasta.
Siteeraan Nykysuomen sanakirjaa: kana (Gallus domesticus), kesy kanalintu. Sanaa käytetään joko yksinomaan naaraista tai lajina sekä naaraista että uroksista, kukoista.
Edelleen samasta kirjasta: kukko, perusmerkitys kanan uros
Otavan iso tietosanakirja vuodelta 1963 puolestaan antaa hakusanalle kana seuraavanlaisen selityksen: K e s y k a n a (Gallus domesticus) polveutuu Intian ja Sunda-saarien viidakoissa luonnonvaraisena elävästä bankivakanasta
(Gallus gallus)... Bankivakanasta on kehittynyt lukuisia rotuja, joista suomessa on tunnetuin Suomalainen maatiaiskana.
Jos lapsen nimeä ei ole almanakassa, sitä voi juhlia haluamanaan päivänä. Äänteellisesti lähellä olevien Ilman, Ilmin ja Ilmattaren nimipäivä esimerkiksi on 26.8.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Illusia-nimen on Suomessa saanut 85 tyttöä, joista 49 vuosina 2000-2005 ja lisäksi kahdella u-kirjaimella kirjoitettavan Illuusia-nimen neljä lasta.
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
Jos nimi kovasti yleistyy, se jonakin vuonna otetaan almanakkaan ja saa oman nimipäivän.
Tekijänoikeuslain 20§:ssä todetaan taideteoksista yleensä: "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, kappaletta saadaan käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti."
Lisäksi tekijänoikeusasetuksessa 21.4.1995/574 mainituilla kirjastoilla ja arkistoilla on pykälän 16 a mukaan oikeus "valmistaa omissa kokoelmissaan olevasta vahingoittumiselle alttiista julkistetusta teoksesta kappaleita valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä ja saattaa ne yleisön saataviin lainaamalla, jos teosta ei ole saatavissa kaupallisen levityksen tai välittämisen kautta".
Ks. tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja tekijänoikeusasetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574...
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan sukunimi Viikki pohjautuu ruotsin kielen lahtea tarkoittavaan sanaan vik, joka on lainautunut murteisiimme asussa viiki. Kymenlaaksossa viikki tarkoittaa myös ahdasta solaa, rakennusten väliä. Se ei siis tule hengellisestä taustasta. Sanaa tapaa paikannimissämme, ja sukunimistöön se on voinut siirtyä esim. talon nimestä. Vanhoissa lähteissä sukunimi Viikki mainitaan mm. Pietari Viikki (Vickij) 1541 Hämeenkyrössä, Niisuis Viicki 1546 Karkussa ja Martti Viikki (Viich) 1553 Pirkkalassa.
Tuija Lehtisen kirjoittama nuortenkirja Rebekka tarttuu toimeen -kirja kertoo Rebekka ja kesäprinssi –kirjasta tutun Pappilan punatukkaisen Rebekan elämästä,koulunkäynnistä ja ihastumisesta. Rebekka aloittaa yläasteen suuressa koulussa,jossa on monta sataa oppilasta ja vain yksi tuttu, suntion Ulla. Yläasteelle meno jännittää, eikä kaikki suju ongelmitta. Pippurinen Rebekka ei suostu nyrkkeilijätyttö Saijan eikä kettinkijengiläisten silmätikuksi ja kiusanteon kohteeksi. Yläasteella Rebekka tapaa myös salaperäisen kesäprinssin.
Marja Orkoma (Pirkko Arhippa) on kirjoittanut parisenkymmentä eri sarjoihin kuuluvaa kirjaa, joissa on hieman samaa tunnelmaa kuin Kivelällä. Arhippana hän kirjoittaa Naantaliin ja Turkuun sijoittuvia jännitysromaaneja, jotka ovat myös hyvin suosittuja.
Pirjo Tuominen on kirjoittanut etupäässä historiallisia romaaneja, mutta hänelläkin on jännityssarja, jonka päähenkilö on Mailis Sarka. Kirjoissa kuvaillaan maaseutuyhteisöä sekä huvilaelämää ja murhien lisäksi löytyy myös rakkautta.
Pirjo Rissasen tuotanto voisi myös kiinnostaa Anneli Kivelän lukijaa; hän on kirjoittanut eri ikäpolviin kuuluvien naisten ongelmista huumoriakaan unohtamatta.
Kirsi Pehkonen puolestaan taitaa olla lähinnä Kivelän tematiikkaa, sillä hän on aloittanut uuden...
