Olet oikeassa, suurin osa ruotsin kielen kielikursseista on tuotettu Suomessa. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy kuitenkin muutama muualla tuotettu kielikurssi:
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, cop. 2006
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006 (Ruotsin kielen fraasikurssi)
Swedish travel pack. Maspeth (N.Y.): Berlitz ; Singapore: Apa Publications, 2004
Croghan, Vera: Swedish. London: Hodder Headline, 2004 (Ruotsin kielen oppimateriaali itseopiskeluun)
Teosten sijainnit löydät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi. Jos niitä ei löydy lähikirjastostasi, voit tilata niitä muualta. Varaus maksaa 0.50€. En valitettavasti ole itse kuunnellut niitä, mutta luulisin niiden opetettavan...
Evert Tauben lauluista on suomennettu ainakin Fritiof och Carmencita (Fritiof ja Carmencita), Flickan i Havanna (Havannan tyttö)ja Fritiof Anderssons paradmarsch (Fritiof Anderssonin paraatimarssi).
Bonanza-sarjan tunnusmusiikki on Suomessa levytetty, mutta joko instrumentaaliversiona tai englanniksi. Myöskään Gamla svarten -laulua ei ilmeisesti ole suomeksi.
Nämä tiedot löytyvät Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta, johon on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä aina vuodesta 1901 alkaen. Viola on vapaasti käytettävissä:
https://finna.fi
Nimi on alkuaan järven nimi, vielä 1700-luvun karttaan on nykyisen Villikkalanjärven nimeksi merkitty Artjärvi. Nimen alkuosaa on
selitetty sanasta artti - riita, kiista, tora. Näillä viitataan mahdollisesti artjärveläisten käymiin rajariitoihin, joista paikallisten tiedetään käyneen oikeutta 1400-luvulla.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1955.
Luonnollisesti Artjärvi : pitäjäkirja. Artjärven kunta, 1977.
Naiset muuttavat kotoa omaan asuntoon tavallisimmin 18-19 vuotiaina, miehet 18-20 vuotiaina Nuorten asuminen 2005 -tutkimuksen mukaan.
(http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=46396&lan=fi)
Ravinnokseen naaraspaarmat imevät verta nisäkkäistä ja linnuista, koiraspaarmat elävät kasvien medellä.
http://fi.wiktionary.org/wiki/paarma
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nautapaarma
Rakennuspöly on erittäin hienojakoista pölyä, joka tunkeutuu helposti pienistäkin raoista sisään. Rakennuspölyn määrä riippuu kuitenkin esimerkiksi siitä täytyykö vanhojen ikkunakarmien ympärillä olevaa seinää piikata vai selvitäänkö remontissa ilman kyseistä työvaihetta.
Yleisohjeena on kuitenkin se, että verhot ja matot kannattaa siirtää tilasta kokonaan pois. Huonekalut puolestaan kannattaa siirtää noin 1,5 metrin päähän ikkunoista ja herkästi pölyä imevät huonekalut sekä laitteet kannattaa suojata suojamuovilla. Ehdottamasi makuualkovin teippaus on varmasti yksi hyvä keino suojautua tältä rakennuspölyltä, mutta kannattaa silti varmistaa, että myös kotivakuutukset ovat kunnossa.
Maalipintoihin ei yleensä suositella kiinnitettävän...
Hajusuolaa ei nykylääketiede enää käytä, joten sitä tuskin voi ostaa ainakaan Suomesta. Kokeile hakea googlesta hakusanoilla buy smelling salts.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=33f85055-b7…
Ainakin Koululainen- ja Systeri-lehdissä on kirjekaveripalstat. Lehdet löytyvät esimerkiksi kirjastoista. Kummankin lehden nettisivujen kautta pääset myös etsimään kirjekaveria itsellesi:
http://koululainen.fi/kerhot/koti-ja-vapaa-aika/harrastukset/kirjekaveri
http://systeri.fi/category/postia-lehteen/postilaatikko/
Suomen rahoista ja niiden hinnoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja. Uusimpia on Tuukka Talvion Suomen rahat (3.laajennettu painos 2003). Internetistäkin hintoja voi katsella. Hakukone Google antaa asiasanalla juhlarahat monta linkkisivua.
Noomi Hebert on ruotsalainen kirjailija, joka on kirjoittanut nuorten kirjasarjaa Revontulitalli yhdessä Lena Ollmarkin kanssa. Hän on kirjoittanut myös tekstejä Muumi-kuvakirjoihin. Suomalaisten kirjojen luettelosta Fennicasta löytyvät tekijähaulla Hebertin suomennetut kirjat, ks. https://finna.fi .
Hänestä on tietoa myös internetissä mm. kustantajan Bonniers Carlsenin sivulla: http://www.bonniercarlsen.se/Upphovsman/Forfattarpresentationssida/?per…
Googlen avulla löytyi myös: http://www.bonniergroupagency.se/200/201.asp?id=425
Hänen kirjoistaan Liekkien lahja ja Jäiden salaisuus on arvostelu lehdessä PORTTI 2006:4, s.119-121 ja kirjasta Tuulen tie lehdessä PORTTI 2007:2, s.117.
Sota-ajan oloissa ihmisten liikkumisvapautta rajoitettiin yleisesti. Sodan päätyttyä kotimaan matkailussakin oli erilaisia rajoituksia, esimerkiksi Sisäasiainministeriön päätöksen 21.8.1946 mukaan koko Ahvenanmaalle tai useille Kymen, Kuopion, Oulun ja Lapin läänin alueille matkustamiseen tuli olla poliisiviranomaisen lupa. Ulkomaalaisille tällaisen luvan antoi Valtiollinen poliisi. Nämä rajoitukset korvattiin lailla rajavyöhykkeistä vuonna 1947.
Talvisodan syttymisen vuoksi maa oli julistettu sotatilaan 30.11.1939 (SA 441/1939). Sotatila julistettiin päättyneeksi 26.9.1947 (SA 700/1947) eli sen jälkeen kun Pariisin keväällä solmittu rauhansopimus oli ratifioitu ja liittoutuneiden valvontakomissio poistunut maasta.
Sotatilan aikana monia...
Teoksessa Sukututkijan sanat ja nimet, 1998 on luettelo etunimien suomentamisesta. Netissä hyvä tietolähde on Suomen sukututkimusseuran sivut http://www.genealogia.fi/
erityisesti kohta henkilönnimet jossa on tietoa etunimien suomentamisesta.
Kylpyläkulttuuri Roomassa oli hyvin laaja ja Rooman kylpylät oivat kaikkien käytössä ja aikamme vastaava laitos olisi yhdistelmä kirjastosta, spaasta, ravintolasta, kauppakeskuksestä ja taidegalleriasta.
Katso lisää:
http://www.pbs.org/wgbh/nova/lostempires/roman/day.html
http://www.cyberbohemia.com/Pages/massbathing.htm
Jos haluat tietoa suomeksi Jerome Carcopinon teoksessa Sellaista oli elämä keisarien Roomassa on oma lukunsa kylpylöistä. Siellä viitataan Juvenaliksen ja Martialiksen kylpylämainintoihin, mutta näitä tekstejä ei ole suomennettu. Sen sijaan Petroniuksen Trimalkion pidot on suomennettu useampaankin kertaan ja niissäkin on lyhyt kuvaus Trimalkion kylpyhetkestä. Trimalkion pidot on tosin hyvin liioiteltu, joten suorana...
Kyseessä on kaiketi vuoden 1701 virsikirjan numero 274 "Pois makia mailma jää! Mun sielun' päänänsä Täält pyrkii ylös vielä...", joka vuoden 1886 virsikirjassa oli numerolla 392 ("Pois mailma makia! Sieluni halajaa Pois turhuudesta tästä...") ja vuoden 1938 numerolla 452 ("Pois turha maailma, Sua en mä halaja..."). Uusimpaan vuoden 1986 kirjaan teksti ei enää päässyt.
Vuoden 1701 virsiin löytyy nuotit teoksesta
Yxi tarpelinen nuotti-kirja : Vuoden 1702 painettu virsisävelmistö : Näköispainos ja kriittinen editio / Toimittanut Erkki Tuppurainen. -Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2001.
Osa näistä sävelmistä löytyy myös sivulta
http://www2.siba.fi/virtuaalikatedraali/vanhatvirret/vv.html
Nähdäkseni ei kuitenkaan numero 274 (mahdollisesti...
Aihehaku sanoilla vene* ja potkuri* (* = katkaisu) tuotti suomalaisten lehtien artikkeliviitetietokannasta (Aleksi, sekä WWW - että cdrom- versio löytyy useimmista yleisistä kirjastoista kautta maan) tulokseksi muutaman relevantin artikkelin: "Potkurin valinta kun akseliteho ja veneen kulkunopeus ovat tiedossa" (Diesel-lehti 1993: 3-4); "Potkurinvalintaa edeltävä veneen kulkunopeuden arvioiminen" (Diesel-lehti 1993: 1) Lisäksi vielä pari viitettä, jotka käsittelevät aihetta hieman yleisemmällä tasolla, mutta lienevät hyödyksi: Vesa Leppä "Potkua vai pärskeitä? Uudet potkurit testissä." (Kippari 1997: 4); Kari Hermola "Miksei vene kulje vaikka tehoa riittää" (Vene 1995: 6); Matti Murto "Ei mikä tahansa rusetti." (Artikkeli potkureiden...
Siteeraan Nykysuomen sanakirjaa: kana (Gallus domesticus), kesy kanalintu. Sanaa käytetään joko yksinomaan naaraista tai lajina sekä naaraista että uroksista, kukoista.
Edelleen samasta kirjasta: kukko, perusmerkitys kanan uros
Otavan iso tietosanakirja vuodelta 1963 puolestaan antaa hakusanalle kana seuraavanlaisen selityksen: K e s y k a n a (Gallus domesticus) polveutuu Intian ja Sunda-saarien viidakoissa luonnonvaraisena elävästä bankivakanasta
(Gallus gallus)... Bankivakanasta on kehittynyt lukuisia rotuja, joista suomessa on tunnetuin Suomalainen maatiaiskana.
Raul Roine on kirjoittanut sadun Viisauden jyvä.
Satu kertoo prinsessasta, jolla on kaikkea mutta viisauden jyvä puuttuu.
Satu löytyy ainakin teoksesta Roine, Raul: Satuja s. 35-39
