Anni Polva (oik. Polviander) syntyi Pietarissa 6.1.1915.
Anni Polva on itse kirjoittanut neljä teosta elämästään: Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus, Antaa soittaa sekä Elettiin kotirintamalla - lehtiä päiväkirjastani.
Voisit lisäksi vilkaista teoksia Sain roolin, johon en mahdu ja Suomen kirjailijat 1945-1980 sekä Kotimaisia naistenviihteen taitajia.
Oikeat muodot ovat häränulkofilee ja porsaanfilee. Lisää ohjeita yhdyssanoista löytyy sivulta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/yhdyssanat.html
Muita oikeinkirjoitusohjeita löytyy sivulta:
http://www.kotus.fi/kielitoimisto/
Lapinpuvun eli saamenpuvun kaavoja löytyy Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsityöt, Anne Kirsten Eiran kirjasta Duodjegaldu (saamenkielinen teksti), myös Ella Sarren diasarjasta ja oheisvihkosta Inarinsaamelainen puvusto, sen käyttö ja käsityöperinne. Nämä kaikki löytyvät Lapin maakuntakirjastosta ja niitä voi kaukolainata oman kirjaston kautta.
Valitettavasti Tiktakilta ei ole julkaistu nuottikirjoja tai -kokoelmia. Tabulatuurit (epäviralliset) kitaralle kyseiseen kappaleeseen löytyvät osoitteesta http://www.tiktaktabloja.cjb.net/
Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston varastosta
( http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/ ).
Edullisimmin saat kopiot artikkelista käymällä Pasilan kirjastossa. Itsepalvelukopiot maksavat 0,40€ / sivu. Jos tahdot, voit myös tilata artikkelin palvelukopioina joko kotiin tai johonkin toiseen kirjastoon. Tällöin hinta on 1€ / sivu + 3,30€ toimitusmaksu / lähetys.
Tässä muutamia ehdotuksia, joista voisi löytyä uusia ja mukavia lukukokemuksia: Jo Nesbøn Tohtori Proktori -sarja, Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarja, Timo Parvelan Ella-sarja, Harri István Mäen Varokaa keksijää! -kirja, Stephan Pastisin Timi Möhläri -sarja, Teija Rekolan Eetu-sarja ja Siri Kolun Me Rosvolat -sarja.
Hieman ehkä toiminnallisempia (ja jännittävämpiä) sarjoja ovat Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -sarja, H.I. Larryn Zac Power -sarja, Roy Appsin Monsterijengi-sarja ja Paul Martinin sekä Manu Boisteaun Kauhukartano-sarja.
Kapteeni Kalsarin tekijöiltä on myös ilmestynyt uusi sarjakuvaromaani Supervaippavauvan seikkailut.
Ei kannata myöskään unohtaa aina yhtä suosittuja Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja...
Oikeat kirjoitusasut ovat: ordoviikkikausi, siluurikausi ja kraatteri.
Sanojen oikeinkirjoitus on helppo tarkistaa Kielitoimiston sanakirjasta, joka on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Koska olit valinnut kunnaksi Helsingi, vastaan Helsingin kaupunginkirjaston osalta.
Kirjan Harkimoiden hattutemppu hankinta jäädytettiin, koska kaupunginkanslian lainopillinen osasto suositti lausunnossaan, että kirjasto pidättäytyy ko. kirjan lainaamisesta yleisölle toistaiseksi. Syynä oli se, että myös kirjan levittämisestä uhattiin nostaa kunnianloukkaussyyte.
Tulee vielä muistaa, että Suomessa julkaistaan vuosittain noin 13000 kirjaa ja Helsingin kaupunginkirjastoon niistä hankitaan noin puolet.
Oletamme, että musiikki vaikuttaa enemmän nuorten kuin aikuisten pukeutumiseen. Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy internetistä kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lahti.fi/kirjasto/ Aineistohakuun pääset klikkaamalla linkkiä Aineistotietokanta. Kirjoita asiasanakentään "nuorisokulttuuri" (ilman lainausmerkkejä) ja klikkaa hakunappulaa. Saat esille pitkän luettelon kirjoista, joista saattaa olla sinulle hyötyä. Tässä joitakin viitteitä:
- Bennett, Andy: Popular Music and Youth Culture. Music, Identity and Place (2000)
- Kemppinen, Pertti: Nuoruuden taikaa. Kurkistuksia nuorisokulttuureihin (1997)
- Polhemus, Ted: Streetstyle. From Sidewalk to Catwalk (1995)
- Polhemus, Ted: Style Surfing. What to Wear in the 3rd...
Tässä pari osoitetta internetissä: www.emgs.net/index.htm tietoa, suomi-englanti-suomi kielenkääntöohjelmasta; www.word2word.com/dictionary.html, englanniksi tietoa sanakirjoista ja käännösohjelmista. TranSmart-nimisestä konekäännösohjelmasta (suomi-englanti) on tietoa sivulla www.ravenholm.fi/tuotteet/2_2_6_1705.htm
Eurotranslator.netin sanakirjapalvelun kielivalikoimassa on sekä suomi että turkki (www.eurotranslator.net). Näiden lisäksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuottamasta aihehakemistosta www.makupalat.fi hakusanan kielitiede > sanakirjat.kielenkääntäjät alta löytyy runsaasti aiheeseen liittyviä linkkejä.
Aiheesta on tällainen kirja:
Kovaa vääntöä laidassa vai yhteistoimintaa? : raportti vanhusten ja muiden erityisapua tarvitsevien kirjastopalveluista Helsingin kaupunginkirjastossa/ työryhmä Leena Haapkylä ...et al. 1996.
Tarkista saatavuustiedot pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä: http://www.helmet.fi
Lisäksi on seuraavaa kirjallisuutta, jota ei ole pääkaupunkiseudeun yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta josta voitte halutessanne jättää kaukolainapyynnön johonkin kirjastoon:
Niskanen, Tuija:
Kirjaston kotipalvelu : tapaustutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta. 1993
Vainikka, Ismo:
Vanhukset ja yleisen kirjaston kotipalvelu : teemahaastattelututkimus. 1989
Järventausta, Leila:
Yleisten kirjastojen kotipalvelu Suomessa....
Unilelu löytyy kokoelmasta "Tähtipumppu" (WSOY, 1992) ja Kauhu ja Onni kokoelmasta "Muusa" (WSOY, 1994). Kauhu ja Onni on muuten yksittäisen runon nimi, kyse ei siis ole kahdesta erillisestä runosta.
Sama kysymys lähetettiin viime viikolla ruotsiksi. Tässä linkki annettuun vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/administration/tools/asklibrarian/Update.aspx?q… Ymmärrän, että haet nimenomaan englanninkielisiä romaaneja, kuten aiempikin kysyjä. Aiheet ovat suhteellisen raskaita ja kovin kevyttä luettavaa niistä on vaikea löytää. John O´Brianin Leaving Las Vegas lienee siis vakavuudestaan huolimatta melko helposti lähestyttävä teos. Lisäksi se käsittelee kahtakin sosiaalisten kysymysten aluetta: alkoholismia ja prostituutiota.
Seuraavassa joitakin sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä englanninkielisiä romaaneja alkoholismista, eriarvoisuudesta, huumeriippuvuudesta, kodittomuudesta, köyhyydestä, perheväkivallasta, rasismista ja vammaisuudesta....
Sivi-nimeä voidaan pitää joko pidentymänä skandinaavisesta nimestä Siv tai lyhentymänä nimestä Siviä. Siv on alkujaan Sif, pohjoismaisen mytologian ukkosenjumala Torin puoliso. Siviä puolestaan on murteellinen muoto siveä-sanasta, ja sen varhaisin tunnettu käyttö etunimenä ajoittuu 1860-luvulle. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Vaikka me suomalaiset monissa asioissa otammekin mallia ruotsalaisista, emme valitettavasti ole saaneet aikaiseksi Sture Bergin Olika lika ord : svenskt homograflexikon -kirjan tapaista sanakirjaa.
Mitä suomen kielen homografiaan tulee, Klaus Laalo lienee tutkijoistamme aiheeseen perehtynein. Hänen töistään helpoimmin käsiin saatavissa lienee SKS:n kustantamana ilmestynyt Säkeistä patoihin : suomen kielen monitulkintaiset sananmuodot (1990), jonka lähdeluettelosta löytyy lisää mielenkiintoista tutkittavaa suomen kielen homografiasta kiinnostuneelle. Monien aihetta käsittelevien eri lehdissä ilmestyneiden artikkelien lisäksi Laalo on tehnyt yleisen kielitieteen sivulaudaturtyönsä suomen kirjoitetussa yleiskielessä esiintyvistä...
Kaupunginkirjastossa on ollut Tabaluga 1: Viheriämaan prinssi -elokuva videoversiona, mutta viimeinen kappale on poistettu eikä luettelointitiedoista käy ilmi mitkä ovat elokuvan hahmojen nimet ja onko ne mahdollisesti suomennettu. Kaupunginkirjaston kokoelmassa on myös Helme Heinen teos Tabaluga, mutta vain saksankielisenä. Useita Heinen teoksia on suomennettu, mutta tätä Tabalugaa ei näyttäisi olevan suomenkielisenä käännöksenä. Suomeksi puhuttua DVD:tä sen sijaan näyttää olevan saatavana verkkokaupoissa. Esittelytekstissä mainitaan Tabalugan lisäksi hahmot Arktos -lumiukko ja Humsin -hiekkamies.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Reino Keron artikkeli "Puukkojunkkari, juoppo ja kommunisti: amerikansuomalainen siirtolaisvähemmistö rikollisuustilastoissa" teoksessa Historian vähemmistöt = Minorities in history (1994, s.127-142). Artikkeli käsittelee lähinnä ennen 1950-lukua tapahtunutta amerikansuomalaisten rikollisuutta. Samoin Reino Keron teoksessa Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan artikkelissa "Rehellisiä ja rikollisia" käsitellään 1950-lukua varhaisempaa rikollisuutta(1996, s. 197-208).
Suvi Arapkirlin artikkelissa "Suomalaiset, New Yorkin punainen vaara" kerrotaan lyhyesti sekä rikollisia amerikansuomalaisia että ruotsinsuomalaisia koskevasta lehdistökirjoittelusta (1910-luvulla ja 1950-luvulla)(...
Eino Leinon runon "Nocturne" on säveltänyt niin moni säveltäjä, että ennen kuin tähän kysymykseen voi vastata, pitää ensin tietää, kenen säveltäjän sävellystä etsitään. Laulujen nuotteja voi yrittää etsiä kirjastojen tietokannoista myös alkusanoilla, mistä erityisesti tässä tapauksessa voi olla apua, koska "Nocturne"-nimisiä kappaleita on satoja. Eino Leinon "Nocturne" alkaa: "Ruislinnun laulu korvissani". Jos säveltäjän nimeä ei tiedä, myös esittäjän nimen kautta sen voi saada selville, jos esittäjä on levyttänyt kappaleen. Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannasta (http://www.fono.fi) voi tarkistaa, kuka on säveltänyt tietyn esittäjän esittämän kappaleen.
Todennäköisesti laulusta ei ole erityistä...
Renegadesin Cadillacin nuotit ja sanat englanniksi sisältyvät mm. nuottijulkaisuun "Käymme yhdessä ain ja muita 60-luvun hittejä", julkaissut Fazer vuonna 1986.
