Suosittelisin kirjastossa lainattavia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu kirja ja kasetteja tai cd-levyjä. Niiden avulla voisitte sekä lukea että kuunnella ruotsin kieltä. Paras keino varmistua, että paketti sopii juuri Teille, on lukea kirjan takakannen teksti. Kaikki ruotsin kieleen liittyvät kirjat kuuluvat Helsingin kirjastoissa luokkaan 872. Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus löytyy Helsingissä luokasta 2.4. Lisäksi suosittelisin ruotsinkielisten TV- ja/tai radiokanavien seuraamista ajankohtaisen sanaston omaksumiseksi ja ylläpitämiseksi. Tärkeätähan olisi löytää jokin kiinnostava aihe, silloin kielen oppiminen sujuu melkein itsestään. Tietysti olisi hyvä myös rohkeasti puhua ruotsia sitä taitaville. Yleensä ruotsinkieliset ilahtuvat...
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (s. 621) on graafinen taulukko Maailman väestön kehitys 1750-2050.
Tästä voi silmämääräisesti päätellä, että maailman väkiluku ylitti 1 mrd n.1800, 2 mrd n.1930, 3 mrd n.1960, 4 mrd n. 1970, 5 mrd n. 1985 ja 6 mrd n. 2000.
Tilaston lähde on United Nations Population Division (http://www.un.org/esa/population/unpop.htm)
Lisätietoja mm. seuraavien linkkien takana: http://en.wikipedia.org/wiki/World_population#Number_of_humans_that_hav… ja http://www.ibiblio.org/lunarbin/worldpop sekä http://www.census.gov/ipc/www/idb/
Suomen pankilla on tilastodataa arvopaperimarkkinoista tilastosivuillaan http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/arvopaperimarkkinat/taulukot.htm , jota numeroita saa jatkossa käsiteltävään muotoon. Katso samasta linkistä myös Euroalueen arvopapereiden liikkeellelaskut. USA:n ja muiden OECD-maiden pörssiosakkeindeksin kehityksestä saat tilastotietoa OECD:n sivuilta http://www.oecd.org. Katso Frequently Requested Statistics (oikeassa yläkulmassa)=> Share prices http://www.oecd.org/document/15/0,3343,en_2649_33715_1873295_1_1_1_1,00… .
Lasten ei ole tarkoitus seikkailla pornografisilla sivuilla kirjastoissa. Henkilökunnan tulisi puuttua siihen. Pahoittelen, että näin ei tapahtunut sinun vieraillessasi kirjastossa.
Asiakaskoneiden käyttöä valvoo ohjelmisto, jonka avulla on mahdollista rajoittaa ikärajan avulla lasten koneidenkäyttö lastenosaston työasemille. Näiden työasemien sijoittelussa on otettu huomioon henkilökunnan mahdollisuus pitää silmällä lasten koneenkäyttöä. Lastenkirjastonhoitajat opettavat lapsille vastuullista netin käyttöä: Kirjastoissa on ollut tilaisuuksia myös vanhemmille, joissa opastetaan vanhempia lasten netin käytön valvomisessa. Suomalaiset koululaiset viettävät iltapäivisin paljon aikaa ilman valvontaa. Kirjastoissa pidetään tärkeänä, että...
Kirjastomme kokoelmista löytyy runsaasti teoksia digitaalisesta kuvankäsittelystä, mutta ne liittyvät lähinnä digikameroilla otettujen kuvien käsittelyyn sekä erilaisiin kuvankäsittelyohjelmien ominaispiirteisiin.
Rikostutkimukseen liittyvää kirjallisuutta on kokoelmissamme puolestaan hyvin rajoitetusti. Suosittelisinkin että käännyttekin kysymyksenna kanssa erikoiskirjastojen puoleen kuten esimerkiksi:
Poliisikoulun kirjasto (http://www.intermin.fi/poliisi/poliisikoulu/home.nsf/pages/C47335536340…)
tai
Poliisiammattikorkeakoulu
(http://www.poliisi.fi/pakk)
Palvelussa www.poliisi.fi on hakumahdollisuus palvelun sisältämiin tietoihin osoitteessa
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/webquery?openform
Tässä muutama kokoelmistamme löytyvä...
Hyviä kirjoja aiheesta:Algoth Niska : salakuljettajien kuningas / Kari Kallonen
Julktiedot [Tampere] : Revontuli, 2000
Alkoholin salakuljetus ja sen valvonta Perämeren rannikolla kieltolain aikana 1919-1932 / Kari Filpus
Julktiedot Oulu : Oulun yliopisto, 2001
Saariston salakuljettajat / Kaj Dahl ; käsikirjoituksesta suomentanut Veijo Kiuru ; tässä joitain esimerkkejä aiheesta. Lisää kirjoja löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Merja Jalo kirjoittaa neljää hevosaiheista sarjaa. Ne ovat Haavikon ravitalli, Nummelan ponitalli, Nea ja Markus. Sarjoista laajin on Nummelan ponitalli, johon myös kirja Hopeaori kuuluu. Nummelan ponitalli -sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt jo 55 osaa. Osien järjestyksen saat tietää esim. teoksesta "Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat", jonka löydät kirjastosta. Myös sarjaa kustantaneen WSOYn www-sivulta löydät tietoa sarjan kirjoista osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-30221-X .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta useita kertoja. Aikaisemmat vastaukset, joissa kerrotaan myös Nummelan ponitalli -sarjasta löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/...
Internetistä löytämieni tietojen mukaan laulun on ranskaksi levyttänyt ainakin Mike Shannon (levyllä Mike Shannon Anthologie) ja Laurent Voulzy (levyllä La septieme vague). Kappaleen nimi ranskaksi on Derniers baisers ja sen sanat löytyvät osoitteesta
http://www.paroles.net/chansons/13757.htm
En ole löytänyt Kansa taisteli -lehden sisällysluetteloa, mutta osa näistä lehdessä ilmestyneistä jutuista ja kuvista on julkaistu näissä kirjoissa:
Palaste, Onni: Aina Hangosta Petsamoon
Isänmaa pelastui
Kohtalon vuodet
Miesten kertomaa
Muistojen kirja
Repo, Onni Petter: Talvisodan Sortavalasta
jatkosodan Loimolaan.
Lisäksi näissä kirjoissa on mukana lehdessä käytettyjä kuvia:
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit
Palaste, Onni: Talvisodan ääniä.
Toki näiden kirjojen kautta pääsee vain osaan Kansa taisteli -lehdessä ilmestyneisiin artikkeleihin, eikä näissä ole tarkkoja tietoja, missä numeroissa artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja voit lainata lähimmän kirjaston kautta, ellei niitä satu olemaan kotikirjastossasi.
Tiedot kirjoista löytyivät...
Turun kaupungin internet-sivuilta löytyvästä nimistöhausta (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…) löysin tiedon, että Virvoitus oli aikoinaan hyvin suosittu ulkoravintola, joka on sijainnut suunnilleen siinä kohdassa, jossa Uuden hautausmaantie eroaa Uudenmaantiestä. http://ympto.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/si…
Turun kaupunginkirjastossa on laaja kokoelma Turun historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta yksityiskohtaisen tiedon löytäminen vaatii tarkkaa lukemista. Kirjoista saattaisi löytyä lisää tietoa alueen historiasta. Selaamalla en kuitenkaan löytänyt enempää.
Tekijänoikeuslain 19 §:n mukaan kirjasto tarvitsee elokuvien lainaamiseen erillisen luvan. Käytännössä se tapahtuu ostamalla DVD-elokuvan mukana lainauslisenssi, minkä vuoksi kirjaston ostamat elokuvat ovat yleensä kalliimpia kuin kaupasta ostetut. Sama koskee myös tietokoneohjelmia, mutta EU:n tuomioistuimen päätöksellä konsolipelejä se ei koske. Tuosta päätöksestä löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi/uutiset/ajankohtaista/eun-tuomioistuin-mahdo….
Ymmärtääkseni samat säännöt koskevat myös vankilakirjastoja, sillä tekijänoikeuslaissa ei ole säädettyä niitä koskevia poikkeuksia kuin 15 §:ssä, joka antaa vankiloille luvan ”valmistaa kappaleita äänen ja kuvan tallentamisen avulla laitoksessa lyhyen ajan kuluessa...
Kirsi Kunnaksen lastenrunoja on sävelletty paljonkin. Helmet-kirjastoista löytyy sävellettyja Kirsi Kunnaksen lastenrunoja cd-levyltä, kasetilta ja LP-levyltä:
- Muusa ja Ruusa : Eero Koivistoisen musiikkia, Kirsi Kunnaksen lastenrunoja / Eero Koivistoinen (2016 cd-levy, 1988 kasetti ja 1971 LP-levy)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuusa%20ja%20ruusa%20koivi…
- Tuhatjalkaisen lauluja / Laulujen sanat: Kirsi Kunnas ; Musiikin sävellys ja sovitus: Joonas Hoo Talikukko (1973 kasetti ja LP-levy)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%09%20Tuhatjalkaisen%20lau…
Lisäksi löytyy nuottikokoelmallinen hänen sävellettyjä runojaan:
- Tiitiäisen satupuusta: laulusarja Kirsi...
Kustannusalan vuoden myydyimpien kirjojen listauksien perusteella parhaiten kaupaksi käynyt Remes on 2006 julkaistu 6/12, jota myytiin 151 600 kappaletta. Muita yli sadantuhannen myydyn niteen rajan ylittäneitä Remeksen teoksia ovat Ikiyö (135 200), Pahan perimä (133 100) sekä Nimessä ja veressä (118 700). Lukuihin eivät sisälly pokkarit eivätkä Suomen kustannusyhdistyksen tilastoimien kirjavuosien jälkeisinä vuosina myydyt niteet.
"Kapteeni Aika (= U. F. O.)" on Jorma Toiviaisen suomeksi sanoittama versio ranskalaisen laulajan Dalidan esittämästä kappaleesta "Captain Sky (OVNI)". Kappaleen sävelsivät italialaiset Pino Massara, Toto Cutugno ja Vito Pallavicini. Ranskankielisen sanoituksen kirjoitti Eddy Marnay. Ranskankielisen Wikipedian mukaan kappaleessa oli kuitenkin alun perin italiankieliset sanat, jotka Marnay käänsi ranskaksi. Kappale on sittemmin käännetty suomen lisäksi myös ainakin saksaksi, kreikaksi ja venäjäksi, mutta italiankielisestä versiosta ei löydy julkaisutietoa.
Video on samanniminen myös eräiden muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa.
Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja sisältää sanan "keijua", jonka merkitys on sama kuin sanan "leijua".
Valitettavasti en löytänyt mistään kotimaisesta kirjastotietokannasta tällaista huoltokirjaa. Ehkäpä kannattaisi kysyä sitä myyjältä tai maahantuojalta suoraan.
Sain selville, että Vähätalon Traktori -niminen yritys Somerolla on toiminut näiden traktoreiden parissa jo lähes 30 vuotta myyjänä, korjaajana ja maahantuojana. Tässä heidän kotisivunsa, josta näkyvät myös yhteystiedot:
http://www.vahatalo.fi/traktori.htm .
Runokokoelma on muutamien kaupunkien kirjastojen kokoelmissa, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastossa. Laulu ihanista silmistä -runoteos sisältyy myös useampaankin P. Mustapään Kootut runot –kokoelmaan, joita on monien kirjastojen kokoelmissa, myös Merikarvian kirjastossa.
Tällä hetkellä myytävänä näyttäisi olevan Kootut runot vuodelta 2004, johon Laulu ihanista silmistä myös sisältyy.
Punaisen maton levittäminen arvohenkilöiden jalkojen alle on tunnettu jo Antiikin Kreikassa. Aiskhyloksen näytelmässä ”Agamemnon” (v. 458 e.Kr.) päähenkilön vaimo Klytaimnestra houkuttelee miehensä astumaan maahan levitetyille punaisille tai oikeastaan purppuraisille kankaille. Tämä kunnianosoitus oli varattu ainoastaan jumalille, joten matolle astumisesta muodostuu Agememnonille moraalinen koetinkivi.
http://www.gradesaver.com/classicnotes/titles/agamemnon/essay1.html
Yale-New Haven Teachers Institutessa ilmestyneen opinnäytetyön mukaan sanaa ”purppura” käytettiin antiikista keskiajalle saakka tarkoittamaan erilaisia punaisen sävyjä.
Samassa tutkielmassa kerrotaan, miten purppura oli kaikkein kallein saatavilla oleva väri. Sitä näet...
Ruusuja voidaan lisätä useilla tavoilla. Suvullisesti eli siemenestä lisättäessä jälkeläistö on perinnöllisesti vaihtelevaa. Siemenkylvö ei sen vuoksi sovi sellaisten ruusujen lisäämiseen, joiden halutaan pysyvän lajikeaitoina eli aina samanlaisina. Jos siis tarkoituksena on kasvattaa täsmälleen alkuperäisen emokasvin kaltaisia taimia, kannattaa ruusuja lisätä suvuttomasti eli kasvullisesti: pistokkaista, varttamalla tai juurivesojen avulla.
Käytännössä siemenistä voidaan lisätä ainoastaan yksinkertaiskukkaisia luonnonruusuja, joiden siementaimet muistuttavat emoaan suuresti. Kerrannaiskukkaisia ruusuja ei voida koskaan lisätä siemenestä ilman että kukkien ulkonäkö muuttuu.
Mikäli suvulliseen lisäykseen liittyvän vaihtelun - esimerkiksi...
