Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka, joka jakautui maalliseen ja hengelliseen rälssiin. Rälssitilat olivat verovapaita kruunulle maksettavista maaveroista.
Hengelliset rälssitilat, eli katolisen kirkon omistamat tilat, olivat saaneet neuvoteltua verovapaudet maihinsa vetoamalla kirkon asemaan maallisen esivallan yläpuolella.
Maallisten rälssitilojen verovapaus oli korvausta kruunulle suoritetusta ratsupalveluksesta ja perustui noin vuodelta 1280 olevaan Älsnön sääntöön ja vuodelta 1345 olevaan Täljen sääntöön. Maallinen rälssi muuttui keskiajalla aatelistoksi. Aatelisto hankki maakaupoilla omistukseensa talonpoikaisia perintötiloja. Maakauppoja ei kuitenkaan saanut kruunun määräyksen mukaan tehdä veroa maksavista perintötiloista...
Tässä valikoima:
Kallioniemi, Tuula: Järvihirviö
Kallioniemi, Tuula: Viimeinen juna
Hotakainen, Kari: Näytän hyvältä ilman paitaa
Leskinen, Leena: Eurotarinoita
Levola, Kari: Valheenpaljastuskone
Weis, Margaret: Mielen demonit
Perttula, Pirkko-Liisa: Kaipauksen kesä ja muita rakkausjuttuja
Mari Mörö: Vesipajatso
Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit
Kevyt lomakupru ja muita novelleja
47 – eurooppalaisia nykynovelleja
Marttinen, Tittamari: Pantomiimileikki – novelleja
Vuorio, Maria: Syleily – seitsemän kertomusta
Martinheimo, Asko: Isojalkainen poika – kuusi tositapausta
Voit hakea tietoa Suomen matkailun historiasta Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta kirjastossa tai internetin kautta http://www.lahti.fi/kirjasto/
Voit käyttää asiasanoina esim. matkailu, historia, Suomi, matkailijat, nähtävyydet, matkailukohteet. Asiasanoja voi yhdistellä. Aiheesta löytyy esim. Hirn, Sven: Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia (1987), Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa (1994), Krohn, Aarni: Elämän lomassa: suomalaisen loman historiaa (1991), Kolin perintö: kaskisavusta kansallismaisemaan (2000), Salokorpi, Sinikka: Matkailijan Suomi: tuhat parasta nähtävyyttä (1997), STN-matkaopas 2002: matkailu-Suomi yksissä kansissa (2002), Vuoristo, Kai-Veikko: Lumen ja suven maa: Suomen...
Pentti Järvinen on kirjoittanut kuunnelmat Vainaja palaa elämään, Vainaja virittää ansan ja Vainaja kaupan päälle, joita kaikkia löytyy Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%A4rvinen%2C%20Pentti/1%2C9%2C9%2CB/frameset&FF=Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&1%2C1%2C
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%...
Ehdotus eduskunnan vuosittaisiksi kuluiksi löytyy Valtion talousarvioesityksestä, pääluokasta 21. Vertailuja voi tehdä budjetista löytyviin esim. eri ministeriöiden hallinnonalaisiin laitoksiin. Valtion talousarvioesitys löytyy painettuna esim. Eduskunnan kirjastosta lukusalissa luettavaksi.
Sähköisen budjettiesityksen osoite:
http://193.208.71.163/indox/tae/header.html
Eduskunnan hyväksymät talousarviot löytyvät eduskunnan sivuilta
osoitteesta:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/eduskuntatyo/talousarvio…
Mitkä sitten ovat demokratian kustannukset? Kannattaa ehkä lähestyä asiaa katsomalla, mitä asiasta on kirjoitettu.
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokanta:
https://finna.fi
Sieltä löytyi esim. viite:
Schaffer, Frederic Charles...
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei tuon laulun ”Elefanttimarssi” sanoittajaa tiedetä. Esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja 1” mainitsee sen olevan kansansävelmä ilman tietoa sanoittajasta, eivätkä muutkaan tutkimani teokset maininneet siitä mitään. Tosin äänilevyllä ”Lauluviikarin do” (1988) sanoittajaksi mainitaan Jorma Ollaranta, mutta suhtautuisin tietoon melko varauksellisesti, koska missään muualla ei nimeä mainita ja koska Ollaranta lienee tekijäksi liian nuori (ks. alla). Kyseessä voi olla myös joku toinen laulu, jolla on vain sama nimi. Laulun sävellykseksi on usein mainittu vain kansansävelmä. Tutkimissani lähteissä ei myöskään mainita, että kyseessä olisi käännös jostakin vieraskielisestä tekstistä.
Varhaisin löytämäni tieto...
Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämän sakkorekisterin sisältämistä tiedoista säädellään laissa sakon täytäntöönpanosta 672/2002. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020672
Tämän lain 52 §:ssä lukee:
Tietojen poistaminen sakkorekisteristä
Sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskevan tässä laissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpano on päättynyt.
---
Tuo lain kohta on muutettu säädöksellä 348/2013 ja se on astunut voimaan 1.6.2013.
Lain 2 §:ssä kerrotaan seuraamuksen täytäntöönpanosta: ”Sakon ja omaisuuteen kohdistuvan menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä, kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty, on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa...
Kustaa Vilkunan teos Etunimet (4., uudistettu laitos; Otava, 2005) kertoo, että nimi ”Ruusa” merkitsee ’ruusua’. Se lienee peräisin ruotsalaisesta nimestä ”Rosa”, joka ääntyy tuon suomalaisen version tavoin. Muita käytettyjä muotoja ovat ”Ruusu” ja ”Roosa”.
Toisaalta Vilkuna tuo toisena mahdollisena nimen ”Rosa” alkuperänä lyhentymän sellaisista nimistä kuin muinaissaksan ”Rosamund” (’hevosten suojelija’) ja ”Rosalind” (’hevoskäärme’), joiden taustalla on hevoseen viitannut sana ”(h)ros”. Luultavasti nykyään kuitenkin nimestä tulee enemmän mieleen kukka kuin hevonen.
Kyllä voi. Monien arvioiden mukaan omenat ovat itseasiassa terveellisimmillään raakana, sillä käsittely voi vähentää tiettyjen omenan terveellisten ravintoaineiden määrää, kuten käy ilmi esimerkiksi Cleveland Clinicin artikkelista: https://health.clevelandclinic.org/benefits-of-applesRaaka omena voi tuoda pureskeltavaa rakennetta ja makeutta ruoka-annokseen, ja se voi sopia esimerkiksi salaatteihin - tällaisia reseptejä löytyy lukematon määrä, kun hakee esimerkiksi googlesta hakusanoilla "omena salaatti".
Numerot aakkostetaan ennen kirjaimia Standardin SFS 4600 mukaan. Myös roomalaiset numerot aakkostetaan lukuarvonsa mukaan.
Lisätietoa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html
Standardin mukainen aakkostus - numerot ennen kirjaimia näkyy olevan ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet tietokannassa ja puhelinluetteloissa.
Kirjastojen käytössä olevasta artikkeliviitetietokanta Aleksisista löytyy muutama artikkeli aiheesta:
"Mitä on x, kun x on matemaatikko? - tutkijalehtori Juha Oikkonen, opettaa differentiaali- ja integraalilaskentaa Helsingin yliopistossa"
Helsingin sanomat. Kuukausiliite, Numero 2002: (5) toukokuu, Sivu(t) 64-71
Mainio matemaatikko - haastateltavana Juha Oikkonen
Yliopisto -lehti, numero 46(1998): 7, Sivu(t) 18-19
Kannattaa ottaa yhteyttä alan yhdistyksiin, vakuutuslaitoksiin, pankkeihin, korkeakouluihin, sosiaali- ja terveysministeriöön.
Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijä (SMFL) ry http://www.smfl.fi Yhdistyksen sivuilta löytyy muun muassa jäsenlehdet vuosilta 2005-2009
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK http...
Vakituista asumista veneessä koskevat useat lait ja asetukset. Usein ne ovat samoja, jotka koskevat muutakin asumista. Huomioon on otettava
ympäristönsuojelu (esim.Merenkulun ympäristönsuojelulaki 29.12.2009/1672), maankäytöön ja rakentamiseen liittyvät säädökset (esim.Maankäyttö ja rakennusasetus 10.9.1999/1123), turvallisuusmääräykset, vakuutukset, kuntien omat säännöt ja määräykset ym. Hyvä lähde tärkeimmistä näkökohdista on julkaisu Anu Mansikka: Asuntolaiva-asuminen Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2005:2.
Kovin täsmällisiä merkityksiä tuskin voidaan löytää. Seuraavassa esitän muutamien erikielisten sanakirjojen tarjoamia käännöksiä. Tarkasteltavat sanakirjat ovat:
a)Iso Raamatun sanahakemisto, osa 4 : heprea-suomi, aramea-suomi sanakirja / toim. Matti Liljeqvist. – Raamatun tietokirja, 1999.
b)Wilhelm Gesenius’ Hebräisches und Aramäisches Handwörterbuch über das Alte Testament. – 17. Auflage, Neudruck. – Springer, 1949.
c)PONS Kompaktwörterbuch Althebräisch-Deutsch / Frank Matheus. – Klett, 2006.
d)Dictionnaire d’hébreu et d’araméen bibliques / Philippe Reymond. – Cerf, 2007.
e)Diccionario bíblico hebéo-español / Luis Alonso Schökel. – 2. ed. – Trotta, 1999.
f)A Concise Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament / William L. Holladay...
Ohjeita siitä, kuinka voi saada kirjan käännettäväkseen, löytyy Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto r.y:n sivuilta osoitteesta http://www.megabaud.fi/~sktl/Liitto.htm . Liitto ei kuitenkaan välitä käännöstyötä.
Nikolai II:sta on saatavissa lukuisia kirjoja kirjastoissa. Alla on luettelo kirjoista, jotka
käsittelevät Venäjän keisareita ja heidän perheitään:
Cowles, Victoria: Romanovit: koko Venäjänmaan keisarit, 1972
De Jong, Alex: Rasputin ja hänen aikansa, 1984
Essad Bey: Nikolai II, 1936
Massie, Robert K: Nikolai ja Aleksandra. 2 p, 1987
Massie, Robert K: Romanovit: keisariperheen viimeinen luku, 1996
Radzinski, Edvard: Viimeinen tsaari: Nikolai II:n elämä ja kuolema, 1992
Tuomi-Nikula, Päivi: Keisarit kesälomalla Suomessa, 2002
Vassili, Paul: Keisarihovista kulissien takaa, 1917
Warner, David: Venäjän tsaarit, 2002
Virubova, Anna: Anna Virubova – keisarinnan hovineiti, 1987
Seuraavat teokset kuvaavat laajemmin Suomen autonomista asemaa Venäjän...
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.turku.fi/aino
voi kielikursseja etsiä valitsemalla vetovalikosta kielikurssit, asiasanoiksi ruotsin kieli ja kielidc-levyt.
Tästä tulosjoukosta valitsin seuraavia:
Kaija Turpeinen: Sujuvaa matkaa ruotsiksi (2004)(saattaa olla liian helppo)
Marja Hakkarainen: Hålligång. Ruotsia aikuisille (2006)
Marja Hakkarainen: Tobbjobb (työ- ja liike-elämän ruotsia (2006)
Tiina Halonen: Väl bemött (2005)(työelämän ruotsia)
Lukion ruotsin kirjasarjat Dags, Kanal ja Varför inte.
Ingen panik: kertauskirja ruotsin yo-kokeeseen valmistautujille (2003-2005)
Fay/Faye on tullut nimenä käyttöön englanninkielisessä maailmassa 1800-luvun lopulla. Todennäköisimmin se on lähtöisin muinaisenglannin sanasta faie, nykykielinen vastine fairy 'keiju, haltiatar'.
Lähteet:
Stewart, George R.
American given names. - 1979.
http://www.behindthename.com/
Venäläisen kansansadun kolobok ("kakkara") tehtiin sekalaisista jauhonrippeistä (tarinan versiosta ja käännöksestä riippuen joko aitan lattialta lakaistuista ja laarien nurkista kaavituista tai kopanpohjilta kokoilluista ja laarinlaudoilta lakaistuista jauhoista), joista tarinan eukko alusti taikinan smetanan kanssa ja paistoi voissa.
Tarina Kakkara löytyy suomeksi esimerkiksi kokoelmista Venäläisiä kansansatuja (Weilin + Göös, 1976) ja Taikasormus : venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista (Gummerus, 1990).
