On olemassa monenlaisia leikki- ja askartelukirjoja, joita voitte käydä lainaamassa oman kuntanne kirjastosta. Tässä muutama esimerkki:
Hippa : 49 sisä- ja ulkoleikkiä, 2003
Koivula, Kirsti : Hetki leikille : lasten ojaajan kirja, 2002
Boase, Petra : Iloinen askartelukirja, 2002
Internetistä löytyy myös leikkejä, esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta osoitteesta:
http://www.mll.fi/lapset_ja_nuoret/mita_tehtais/leikkipaikka/
Alla muutama esimerkki MLL:n leikeistä:
"Hilavitkutin
Yksi leikkijöistä alkaa tehdä jotakin liikettä ja ääntä. Muut leikkijät tulevat vuorollaan mukaan ja keksivät oman liikkeen ja äänen. Jokaisen leikkijän pitää olla kosketuksessa vähintään yhden leikkijän kanssa. Syntyy "kone", joka on nimeltään...
Lauri Pohjanpään runo Kerjäläispoika sisältyy vuonna 1936 julkaistuun kokoelmaan Kärsimys ja elämä. Runo on julkaistu myöhemminkin useissa kokoelmissa, mm. Helena Anhavan toimittamassa valikoimassa Lauri Pohjanpää, Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirjaston sivuilla on uskonnon alan asiasanasto http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/palvelut/asiasanat.htm ja siellä käytetään nimen omaan tätä termiä. Muuta rinnakkaista termiä sille ei ole annettu, joten se on aivan hyvää suomea.
Jos sanan rabbiininen haluaa kääntää ihan sanasta sanaan, niin se tarkoittaa Seppo Teinosen Teologian sanakirjan mukaan rabbiineille (=juutalaisen seurakunnan hengellisille opettajille ja johtajille) ominaista.
Anki Lindqvist osallistui vuonna 1972 sooloartistina Syksyn Säveleen. Kilpailussa hän esitti laulun ”Ei toivu milloinkaan”, joka on Valto Laitisen sävellys ja Saukin sanoittama. Kappale sijoittui kilpailussa kymmenenneksi, ja sävelmä julkaistiin levyllä vain parin eri esittäjän kokoelman yhteydessä ja on jäänyt tuntemattomaksi levytykseksi artistin tuotannossa http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/syksyn_savel/taust…
Kyseisen laulun tiedot on tarkistettu Suomen kansallisdiskografia Violasta, josta selviää että ”Ei toivu milloinkaan” löytyy äänitteenä, mutta nuottijulkaisua siitä ei ole julkaistu.
Carolan esittämä ”Vuoriston kellot” sisältyy nuottijulkaisuun ”Ei auta muu”, jonka saatavuustietoja ei kuitenkaan löydy Viola –...
Euron kurssi Ruotsin kruunuina on 16.11.2002 päivätyn Euroopan yhteisöjen virallisen lehden mukaan
9.0835, vuoden 2007 lopussa 9,17, ohessa vielä linkki EU:n matkailusivulle, jossa myös käsitellään rahan vaihtokursseja
http://europa.eu/abc/travel/money/index_sv.htm
(Päivitetty 29.02.2008)
Helmet-kirjastoista (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot) lainatun aineiston voi palauttaa maksutta mihin tahansa seudun kirjastoista. Helsingin kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voit siis palauttaa joko Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastoon.
Aulis Raitalan säveltämä ja Martti Korpilahden sanoittama "Siellä on silta ja pihlajatie"-niminen kappale sisältyy nuottijulkaisuun
Yhteislauluvihko. 1 / [Toim. Hilkka Siipola, Maijaleena Rouhiainen, Marja Estlander]
[Helsinki] : Naiskuoroliitto, 1994
(Partituuri. Kuoropartituuri.)
Mahdollisesti tämä on etsimänne laulu.
Nuotti kuuluu ainakin (Helsingin kaupunginkirjaston) Kallion ja Töölön musiikkiosastojen kokoelmiin. Tarkemmat saatavuustiedot löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi/.
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (s. 621) on graafinen taulukko Maailman väestön kehitys 1750-2050.
Tästä voi silmämääräisesti päätellä, että maailman väkiluku ylitti 1 mrd n.1800, 2 mrd n.1930, 3 mrd n.1960, 4 mrd n. 1970, 5 mrd n. 1985 ja 6 mrd n. 2000.
Tilaston lähde on United Nations Population Division (http://www.un.org/esa/population/unpop.htm)
Lisätietoja mm. seuraavien linkkien takana: http://en.wikipedia.org/wiki/World_population#Number_of_humans_that_hav… ja http://www.ibiblio.org/lunarbin/worldpop sekä http://www.census.gov/ipc/www/idb/
Suomen sukututkimusseuran nettisivulta löytyy tietokanta Suomalaisia nimenmuutoksia http://web.genealogia.fi/asp/nimivastaus.asp?lang=fi, josta näkyy kuinka monella eri tavalla nimi Hellström on muutettu noin vuosina 1906 - 1935.
Sananmukaisin muutos lienee Paasivirta.
Vastaavasti nimi Hellsten on ”suomennettu” nimenä Paasikivi
Kirjassa "Hartolan kirja" on Erkki Annala kirjoittanut artikkelin "Kartanot ja torpparit" (s.263-292). Artikkelin sivuilla 274-292 on torppareiden elämää Hartolassa käsittelevä osuus.
Ylen nettisivuilla on kirjoitettu Hartolan torppareista:
http://yle.fi/alueet/lahti/2009/12/pettuleipaa_ja_rapakaljaa_torpparin_…
Stjernvall-Järvi: Kartanoelämää Itä-Hämeessä- kirjassa on sivuilla 221-225 luku "Torppia ja torppareita". Ainakin sivuilla 224 ja 225 kerrotaan kahdesta Hartolassa syntyneestä torpparista.
Stjernvall-Järvi: Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa -kirjassakin saattaa olla jotain torppareista (emme voineet tarkistaa asiaa).
Muistakin kartanoita käsittelevistä kirjoista saattaa löytyä tietoa Hartolan torppareista ja...
Saimme lisää tietoa asiaa tutkineelta lukijaltamme. Hän oli saanut selville, että Sievissä syntynyt Karl Hägglund oli testamentannut vuonna 1914 Sievin kunnalle 15 000 mk ja samassa testamentissa 100 000 mk Duodecim lääkäriseuralle. Karlin vanhemmat ovat Antti Erikin poika Eskola ja Eva Eskola. Hägglund oli myös Ivalo Aktiebolg Oy:n osakas. Sama henkilö on vienyt Hägglundia koskevia lehtileikkeitä Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen leikkeet-osaan. Sieltä ne löytyvät haulla "Karl Hägglund" https://digi.kansalliskirjasto.fi/clippings?query=%22karl%20h%C3%A4gglu…
Tässä lyhyessä 50-vuotisartikkelissa kerrotaan Karl Häggmanin urasta. Häggman aloitti 13-vuotiaana oppipoiana Tampereella, työskenteli muiden pajoissa mm. Tukolmassa ja...
Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Kansallisbibliografia Fennican tietokannasta löysin seuraavat Tove Janssonin Vem ska trösta knyttet? käännökset: suomen, englannin ja saksan lisäksi kirja on käännetty ranskaksi (Qui va rassurer Tounet?), japaniksi (Sabishigariya no Kunitto?), tanskaksi (Kven skal troyste Knottet?), norjaksi (Hvem skal tróste knóttet?) ja puolaksi (Kto pocieszy Maciupka?).
Kaikki muut kirjat, paitsi tanskalainen käännös, ovat saatavilla ainakin Helsingin yliopiston kirjastosta. Japaniksi on ilmestynyt myös uusi käännös vuonna 1991 (ensimmäinen käännös on vuodelta 1971), mutta sen luettelointi on toistaiseksi kesken, joten sitäkään ei ole tällä hetkellä Helsingin yliopiston kirjastossa. Valitettavasti en löytänyt mitään mainintaa unkarinkielisestä...
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Eino Leinoa ei ole käännetty espanjaksi. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset
Tässä espanjantaitoisen kirjastovirkailijan suorasanainen käännös tekstille.
Mi única esperanza: un momento pequeño sin pena.
Sé que la paz se me está permitida en tierra.
Al camino del buscador no está preparada un descanso dulce.
Wordissa sisällysluettelo perustuu asiakirjan otsikoihin. Päätason otsikoiden pitää olla muotoiltuna tyylillä Otsikko 1. Tarkemmat ohjeet löydät Microsoft tuesta.
Kirsi Kunnaksen lastenrunoja on sävelletty paljonkin. Helmet-kirjastoista löytyy sävellettyja Kirsi Kunnaksen lastenrunoja cd-levyltä, kasetilta ja LP-levyltä:
- Muusa ja Ruusa : Eero Koivistoisen musiikkia, Kirsi Kunnaksen lastenrunoja / Eero Koivistoinen (2016 cd-levy, 1988 kasetti ja 1971 LP-levy)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuusa%20ja%20ruusa%20koivi…
- Tuhatjalkaisen lauluja / Laulujen sanat: Kirsi Kunnas ; Musiikin sävellys ja sovitus: Joonas Hoo Talikukko (1973 kasetti ja LP-levy)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%09%20Tuhatjalkaisen%20lau…
Lisäksi löytyy nuottikokoelmallinen hänen sävellettyjä runojaan:
- Tiitiäisen satupuusta: laulusarja Kirsi...
Sanonnalle ei löytynyt alkuperää. Sitä vastoin Kielikellon artikkelissa käsitellään sanontaa "menehtyä saappaat jalassa" ja sanontaa "kuolla saappaat jalassa"
https://www.kielikello.fi/-/voiko-menehtya-saappaat-jalassa-
Vuonna 1938 hyväksytty käännös:
6) Pane minut sinetiksi sydämellesi,
sinetiksi käsivarrellesi.
Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,
tuima kuin tuonela on sen kiivaus,
sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.
7) Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,
eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.
Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat
rakkauden hinnaksi,
häntä vain halveksuttaisiin.
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat.
Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan.
Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,...
Runokokoelma on muutamien kaupunkien kirjastojen kokoelmissa, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastossa. Laulu ihanista silmistä -runoteos sisältyy myös useampaankin P. Mustapään Kootut runot –kokoelmaan, joita on monien kirjastojen kokoelmissa, myös Merikarvian kirjastossa.
Tällä hetkellä myytävänä näyttäisi olevan Kootut runot vuodelta 2004, johon Laulu ihanista silmistä myös sisältyy.
