Suomenkieleisen Wikipedian mukaan nimi Jahve merkitsee "minä olen se, joka minä olen", ja se on hepreankielen verbin hawah tulla (joksikin) imperfektiivinen kausatiivimuoto; ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’
Lähde:http://fi.wikipedia.org/wiki/Jahve
Sanakirjoista saattaisi tässä olla apua. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat heprean sanakirjat. Tosin tässä tarvitaan sitten hepreankielen taitoa.
Hebreankielen aakkoset http://koti.phnet.fi/petripaavola/hebreankielenaakkoset
Heprea-suomi, aramea-suomi : Vanhan testamentin sanakirja / Matti Liljeqvist
Iso Raamatun sanahakemisto. Osa 4 : heprea-suomi-, aramea-suomi-sanakirja / Matti Liljeqvist
Teokset ovat kaukolainattavissa oman kirjaston välityksellä....
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston Elonet-tietokannan (http://www.elonet.fi/) mukaan Elämän vonkamies -elokuvan alkutekstien aikana soi Jani Uhleniuksen säveltämä kappale Taivalkoskiballadi eli Savottasinfonia.
Lisää tietoa ko. elokuvan musiikista: http://www.elonet.fi/title/ek2i2o/muut
Jussi Törnwall on suomentanut Franz Schubertin (1797-1828) laulun Litanei auf das Fest aller Seelen (1816, san. Johann Georg Jacobi).
Suomenkieliset sanat löytyvät Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokanta.
http://laura.siba.fi/
Hyvä ahdistunut. Olet ilmeisesti lykännyt myöhässä olevien kirjojen palautusta
kuin jonkin ikävän tehtävän suorittamista yleensä lykätään. Se on perin inhimillistä.
Nyt sinun on kuitenkin tartuttava härkää sarvista ja tehtävä näin: 1. Palauta kirjat siihen kirjastoon
mistä olet ne lainannut. 2. Jos sinulla ei ole rahaa maksaa myöhästymismaksuja,
neuvottele siitä mitä tulisi tehdä. 3. Lainausoikeuden saat kun maksut on maksettu, mutta
olo helpottuu huomattavasti kun saat kirjat palautettua.
Eri kaupungeissa on tosiaan erilaiset käytännöt aineiston perinnän suhteen. Esimerkiksi
juuri Vantaalla aineiston perintä
siirtyy määrätyssä vaiheessa yksityisen perintätoimiston tehtäväksi ja siksi
perintäkirjeiden sävykin muuttuu. Huomaa myös se, että...
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että...
Agatha Christien lyhyt kertomus Huvila Satakieli (Philomel Cottage) on julkaistu suomeksi 1949 sarjassa Maailmankuuluja kauhukertomuksia. Samassa teoksessa on Chestertonin ja Fletcherin kertomukset. Käytettävissä olevien tietokantojen mukaan vaikuttaa siltä, että tätä kyseistä kirjaa ei löydy Suomen kirjastoista. Kertomus löytyy kuitenkin toisella nimellä, Satakielimaja, Christien kaksitoista kertomusta sisältävästä teoksesta Listerdalen arvoitus (The Listerdale Mystery). Kirjaa saa yleisistä kirjastoista kautta maan.
Englanniksi kertomus löytyy myös seuraavista koosteista: Witness for Prosecution ja Christie Classics. Lähteenä tiedonhaussa: Fennica (Suomen kansallisbibliografia), Manda (Suomen yleisten kirjastojen yhteisluettelo) ja...
Kysymäsi sanat ovat suomen kielen adverbeja, jotka "ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa syytä, määrää tai muuta seikkaa".(Leino, Pirkko:Suomen kielioppi).
Tarkempia merkityksiä katso Nykysuomen sanakirjasta.
Määrälliset arvot ovat subjektiivisia ja riippuvat tekijästä, kokijasta tai havainnoitsijasta.
Määrällisten arvojen merkitsemistä voi tutkia tilastotieteen oppikirjoista. Voidaan määrittää, paljonko aineistoa on keskimäärin tai mitä aineistossa on eniten ja sen suhteen mikä on usein, joskus, silloin tällöin tai harvoin.
Käytätkö kirjastoa useita kertoja viikossa/kuukaudessa/vuodessa on paremmin mitattava kysymys kuin käytätkö kirjastoa usein/silloin tällöin/joskus/harvoin.
Euroopan valtiot aloittivat Afrikan maiden valloituksen 1880-luvulla. Maiden välille syntyi kiistaa maiden jakamisesta. Kiistan selvittämiseksi järjestettiin 1884-85 Berliinin konferenssi, jossa Afrikan maat jaettiin Euroopan valtioiden kesken. (Lähde: Otavan suuri ensyklopedia)
Ainakin seuraavilla verkkosivuilla on käsitelty Berliinin konferenssia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Berliinin_konferenssi_(1884)
http://en.wikipedia.org/wiki/Berlin_Conference
http://www.uff.fi/kouluprojekti/index.html
Lisäaineistoa löytyy esim. Googlesta hakusanoilla Congress of Berlin 1884 tai Berlin conference 1884. Kannattaa kokeilla hakua samoilla hakusanoilla myös tieteellisen tiedon hakuhakupalvelua Scirusta, jonka osoite on http://www.scirus.com ....
Suomen kansan vanhoissa runoissa Panu esiintyy tulen ja liekin synonyyminä useissa runoissa. Suomen kansan vanhat runot ovat myös internetissä ja niistä voi hakea hakusanalla Panu. http://skvr.fi/#/%7B%22content%22:%22aloita%22%7D Aimo Turusen teoksen Kalevalan sanat ja niiden taustat, ilmestynyt 1979, mukaan sana panu esiintyy mm. runoissa Tulen synty, Pakkasen luku ja Ison tammen runoissa sekä Ilmarisen Sotijan loitsussa. Zacharias Topeliuksen Maamme-kirjassa luvussa 95 Panu mainitaan auringon poikana. Uno Harva mainitsee kirjassaan Suomalaisten muinaisusko, joka on ilmestynyt vuonna 1948 sivulla 195 panun balttilaisperäiseksi sanaksi, joka on olennoitu...
Vanhoja rahoja arvioi parhaiten asiantuntija. Arvoon vaikuttavat sen verran monet seikat: kunto, säilyneiden seteleiden määrä sekä setelin yleisyys omassa kuntoluokassaan. Huutokaupoissa kysyntä ja tarjonta määrittävät pitkälti arvoa. Jos siis tietty ja tietyn kuntoinen raha puuttuu monen keräilijän kokoelmasta, sen arvo nousee huutokaupoissa. Jos taas tietynkuntoinen raha on jo monessa kokoelmassa, se ei kiinnosta. Setelin keräilyarvo määritellään lopulta aina ostajan ja tarjoajan välillä, eikä sillä kenties olekaan mitään tekemistä rahan arvon kanssa.
Seteleiden kuntoluokituksessa kiinnitetään huomiota yleisvaikutelmaan, taitosten määrään, repeytymiin, likaisuuksiin, värjäytymisiin, puuttuviin palasiin ja kastumisiin. Esim. kuntoluokassa...
Kyllä voi.
Tulostaa voi asiakaskoneilla, joita löytyy esimerkiksi Uutistorilta ja tieto-osastolta. Asiakaskoneiden käyttämiseen tarvitaan Vaski-alueen kirjastokortti ja nelinumeroinen PIN-koodi.
Kysäisin rekkamiehiltä ja he kertoivat, että eri nopeusrajoitusten kyltit ovat tiedoksi takana ajaville ja ohittamaan pyrkiville.
Merkit kertovat ajoneuvoyhdistelmälle määrätyn nopeusrajoitukset: taajamissa, haja-asutus alueilla ja moottori- ja moottoriliikenne teillä.
Jos liikennemerkillä määrätty nopeusrajoitus on alempi, ajaa ajoneuvoyhdistelmä tietenkin alempaa nopeutta. Jos liikennemerkki kertoo alueelle suuremman nopeuden, voivat muut tuumata ohituksen turvallisuutta nopeusrajoituksia vertailemalla.
Lisätietoa erilaisista ajoneuvokohtaisista rajoituksista: https://ec.europa.eu/transport/road_safety/going_abroad/spain/speed_limits_fi.htm
Varsinkin Euroopan teillä monimerkkiset ajoneuvot ovat yleinen näky.
Alan perusteos, jossa on tietoa ko. soittimesta ja sen historiasta
ja joka toimii myös alkeiskurssina, lienee Kalevi Lindqvistin teos
"Soitamme yksi- ja kaksirivistä", jota löytyy kasettipakettina
tai nuottina useimmista Helsingin kirjastoista, mm. Kontulasta ja
myös täältä Puistolasta.
Tässä tarkemmat tiedot, voit varata teokset lähimpään kirjastoosi
puhelimitse:
Luokka: 786.161
LINDQVIST, KALEVI
SOITAMME YKSI- JA KAKSIRIVISTÄ 1NU+1KA
1983
Materiaali: ÄÄNTEK (opas ja kasetti)
Tunnus: 40258726
Luokka: 786.161
Lindqvist, Kalevi
Soitamme yksi- ja kaksirivistä
1983
Materiaali: NUOTTI
Tunnus: 9519541055
T:Tuukka Järvi
kirjastovirkailija
Puistolan kirjasto
Aineistoa voi hakea Pirkanmaan kirjastojen verkkopalvelusta, PIKIstä, osoitteesta http://kirjasto.fi:8000/
Haku aloitetaan vasemman reunan linkistä HAKU. Asiasanaksi kannattaa laittaa AutoCAD ja julkaisuvuodeksi 2000-2005.
Näin saa tulokseksi viisi kirjaa, joista yksi tosin käsittelee AutoCAD 2002:ta. Muut teokset ovat: Illikainen, Kimmo: AutoCAD 2000, Frey, David: AutoCAD 2000,
AutoCAD 2000 ja Ilmola, Auli: Vaatetusalan tekninen piirustus: poikkileikkauskuvat: Autocad 2000. Halutun teoksen saatavuutta voi myös tarkastella näytöltä.
On käännetty, kahdestikin. Saksaksi kansanlaulun nimenä on joko "Dort weilt mein Liebster" tai "Fern weilt mein Liebster".
Ensimmäisen käännöksen sanat löytyvät nuottikokoelmasta "12 suomalaista kansanlaulua = 12 Finnische Volksweisen = 12 Finnish folk songs / sov. Selim Palmgren" (1980) ja toisen nuottikokoelmasta "Finnish Folk Song Favourites = Die schönsten finnischen Volkslieder = Kauneimmat kansanlaulumme" (1992)
Nuotit ovat mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Leonardo da Vincin (1452-1519) Santa Maria delle Grazien dominikaaniveljeskunnan luostarin ruokasaliin Milanoon vuosina 1495-1498 maalaama fresko Pyhä ehtoollinen on Mona Lisan ohella tekijänsä ja maailmantaiteen merkkiteoksia. Jeesuksen ja Juudaksen malleista löytyy esimerkiksi Internetistä ihmeellisiä tarinoita. Väitetään jopa, että heitä esittäisi sama henkilö. Leonardon elämäkerran kirjoittaja Antonina Vallentin kuvaa teoksessaan Leonardo da Vinci, jonka on suomentanut Helka Varho, että kyseisten henkilöiden malleja oli renessanssineron vaikea löytää. Leonardon muistikirjasta on kuitenkin katkelma: "Kristus, nuori kreivi - kardinaali del Mortaro." Sitä ennen hän oli kirjoittanut riemullisesti löytäneensä Jeesuksen kädet: Parman sukuun...
Valitettavasti tuota elokuvaa ei ole kirjastojen kokoelmissa. Sumujen silta tuli juuri muutama päivä sitten YLE 1:ltä, joten uusintaakaan tuskin aivan pian tulee.
http://elokuvat.yle.fi/sumujen_silta
Verkkokaupasta sen voi kyllä tilata:
http://www.amazon.co.uk/Waterloo-Bridge-1940/dp/B00004CVNA/ref=sr_11_1/…
Tässä muutamia kirjavinkkejä.
Jos eläinaiheiset tarinat kiinnostavat, voisit kokeilla Thomas Brezinan Seitsemän tassua ja Penny -sarjaa tai Helena Meripaaden Koirahullun päiväkirja -sarjaa. Tyttöjen (ja vähän poikienkin) elämästä kertovat mm. Tittamari Marttisen Viivi Pusu -kirjat, Tuija Lehtisen Rebekka-sarja ja Måns Gahrtonin Eva ja Adam -sarja. Jännityksen nälkään sopisivat esim. Pia Hagmarin Etsiväpartio -kirjat, ja mielikuvituksellisempaa menoa tarjoavat vaikkapa Lemony Snicketin Surkeiden sattumusten sarja, Michelle Paverin Muinainen pimeys -sarja tai Reeta Aarnion Maan kätkemät ja sen jatko-osa Veden vanki.
Lisää vinkkejä hyvistä kirjoista voit aina kysyä käydessäsi kirjastossa. Löydät niitä myös Internetistä lasten- ja...
