Teosta, joka käsittelisi yksinomaan kiitospuheita en onnistunut löytämään. Yleisistä puhetaito-oppaista löytyy kyllä ohjeita kiitospuheisiinkin. Esim. teoksen "Sano sinäkin 2" / toim. Kyllikki Alajärvi, Wsoy 1988, s.53 on luku "Tilannepuheet luovat tunnelmaa", jossa on ohjeita myös kiitopuheeseen. Kaarina Heiskan kirjan "Puheviestintä", W+G, 1986, sivulla 48 on kappale "Kiitossanat". Myös Antero Ahon "Kokous- ja neuvottelutaito"-toksessa, WSOY, 1989, on pitkähkö luku "Suullisia esityksiä", jossa annetaan ohjeita esiintymiseen eri tilanteissa. Uudempia puheviestintään liittyviä teoksia, joiden sisältöä en valitettavasti pystynyt tarkistamaan, ovat esim. Malcolm Kushnerin "Esitystaito keltanokille", Satku,2000 ja Anneli Kansasen "...
Pomarkun kunnan vaakunassa on kultakentässä sininen, sahakorkoinen lakio; viisi sakaraa ylöspäin. Vaakuna kuvaa 5 maakirjataloa, jotka muodostivat 1500-luvulla perustan Pomarkun asutukselle. Talot sijaitsivat Pomarkun kirkonkylässä ja olivat nimeltään: Rossi, Nissi, Marttila, Lauri ja Savo. Lähde: Turun ja Porin läänin vaakunat, Nousiaisten väriteos 1990.
Kyseessä lienee animaatioelokuva Pariisin iloiset kissat, joka valmistui USA:ssa vuonna 1962. Alkuperäinen nimi on Gay Purr-ee. Elokuvan on ohjannut Abe Levitow ja päähenkilöiden ääninä kuullaan mm. Judy Garlandia, Robert Goulet'a ja Mel Blancia.
Lisätietoja ja juonikuvaus englanniksi löytyy mm. seuraavista osoitteista.
Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Gay_Purr-ee
Internet movie database: http://www.imdb.com/title/tt0057093/
Kirjastoista ei myytävää kappaletta löydy, mutta http://www.antikka.net/ palvelussa Suur-Lohtajan historia 1-2 olisi myynnissä:
http://www.antikka.net/haku.asp?tekija=&nimi=Lohtajan&tryhma=0&sarja=0&…
Joensuun Sirkkalan puistossa oli 2.6. - 28.8.2006 ympäristötaidenäyttely nimellä Joen 3. ulottuvuus -kuvataidepuisto. Nämä kaiverretut kivet ovat ilmeisesti Marja Kanervon teoksesta "Nimetön", ja ne on jätetty paikoilleen.
Sanomalehti Karjalaisen artikkelissa 2.6.2006, s. 19 kerrotaan:
"Tämä teos oikeastaan oli täällä, kun tutustuimme puistoon viime syksynä. Minä vain merkitsin sen, että katsoja huomaisi paikan, kertoo taiteilija. Kanervo on lisännyt kahteen jokeen vievään kiviportaikkoon yhden portaan kuhunkin. Juuri mikään ei ole muuttunut, mutta maan, ilman ja veden liitto näkyy teoksen huomaavalle katsojalle uudella tavalla."
Karjalainen 2.6.2006, s. 19
(Mikko Nortela: Pintaa syvemmältä ja pilviä kohti.)
Marikki-nimellä ei ole almanakassa omaa päivää. Almanakkatoimiston sivuilla osiossa Nimiuudistusarkisto löytyy tietoa niistä perusteista, millä nimet ovat almanakassa, ks. http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/ .
Marikki-nimi on Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan muunnos nimestä Marika, joka on taas muunnos Mariasta. Marian ja Marikan nimipäivä on 2.7., jolloin voisi myös Marikin nimipäivää viettää.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (http://fennicaw.lib.helsinki.fi/) löytyy hakutermillä kanta-asiak* 14 viitettä, kun hakutyyppinä on sana. Näistä suurin osa on kanta-asiakaslehtiä ja case-tapauksia. Korkeakoulujen yhteistietokanta Lindasta (maksullinen tietokanta) sanahaulla kanta-asiak* löytyy 42 viitettä, joista kymmenkunta on kausijulkaisuja ja n. 30 pro gradu -töitä, jotka keskittyvät yhteen yritykseen. Näitä viitteitä voit selata kirjastossa virkailijan kanssa.
Molemmista tietokannoista löytyy mm. teokset Pöllänen, Jouni: Kanta-asiakasmarkkinointi, 1997 ja Rönnqvist, Katariina: Matkanjärjestäjien kanta-asiakasjärjestelmät ja asiakkaan sitouttaminen, 1996.
Aineistotietokanta Andersin (http://webkirjasto.kpnet.fi/) mukaan...
Aleksi on artikkeliviitetietokanta, jota pääset käyttämään kirjastossa. Aleksi sisältää viitetietoja kotimaisten aikakauslehtien ja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista.
Tämä tarkoittaa sitä, että Aleksin kautta pääset haluamastasi aiheesta kirjoitettujen lehtijuttujen "jäljille" - saat tietää, missä lehdessä aiheestasi on kirjoitettu. Lehtiä voit sitten myös kysellä kirjastostasi.
Lisätietoja Aleksi-tietokannan sisällöstä löytyy Aleksin omilta sivuilta osoitteesta http://www.btj.fi/, esim. kohdasta 'On line' - Lisätietoja: Aleksi. Sivuilla on mm. ajantasainen lehtilista ja tietoa käytetystä luokituksesta
Salon seutu ei ollut kovin "aktiivista" aluetta, sillä mainintoja ei juurikaan löydy sisällissotaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Merkittäviä taisteluita ei alueella tapahtunut. Jotakin tietoja punaisten toimista ja punaisesta hallinnosta löytyy mm. kirjoista:
Punaisen Suomen historia 1918.
Marja-Leena Salkola: Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917-18 ennen kansalaissotaa osat 1 ja 2. 1985.
Punaisen Suomen historia 1918.
Jussi T. Lappalainen Punakaartin sota osat 1 ja 2. 1981.
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa mm. Halikon ja siellä Joensuun kartanon historiasta. "Suomen sisällissodassa Halikko ei kärsinyt vahinkoa, vaikka Vartsala oli voimakasta punakaartien aluetta. Kunta siirtyi rauhanomaisesti punaisten haltuun,...
Kirjaa ei ole suomennettu, sillä sitä ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta eikä mitään muutakaan Pierre Dukanin nimellä. HelMet-kirjastoista kirja löytyy ainoastaan ranskaksi.
Englanniksi tekijältä on ilmestynyt tänä vuonna laihdutuskirja ”The Dukan Diet”, mutta ainakaan toistaiseksi sitäkään ei näytä olevan Suomen kirjastoissa. Jos englanti sujuu, kirjan voi hankkia kirjakaupoista, joita löytyy esimerkiksi osoitteesta http://hintaseuranta.fi/tuote.aspx/404300. Tai jos haluat, voit tehdä siitä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on sekä lainattavia että vain kirjastossa pelattavia lautapelejä. Listan lautapeleistä saat verkkokirjastosta hakemalla asiasanalla lautapelit ja rajaamalla hakutuloksen aineistolajiin esine. Tässä linkki hakutulokseen:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_auth=zvbAlLxB&p_p_id=s…
Helmet-kirjastokortilla ei valitettavasti pääse kirjautumaan Kirjastokino-palveluun. Täältä näet, mitkä kirjastot ovat mukana palvelussa: https://www.kirjastokino.fi/fi/faq.
Johannes Brahmsin laulu op. 49, n:o 4 on suomeksi laulettuna ainakin seuraavilla CD-levyillä nimellä Levon hetki jo lyö. Hämärän ääniä -levyllä nimellä Kehtolaulu, mieskuoron esittämänä.
Mä oksalla ylimmällä
Syrjäniemi, Helli, kantele, laulu
Kangasala : Helli Syrjäniemi, [2006]
Unihiekkaa : rakkaimmat tuutulaulut
laulun esitt. Vuokko Hovatta
Helsinki : Edel Records Finland, p2005
20 kaunista hyvänyönlaulua
laulun esitt. Jiri Oranen
Vantaa, P1988
KAUPPAKORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT
Hämärän ääniä
Apajalahti, Matti (joht.)
[Helsinki] : [Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat], c2008
Hei!
Noin 11 km korkeudessa on ilmakehän osa nimeltä tropopaussi, jonka lämpötila on noin -60 astetta (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-ja-saailmiot). Siihen, miten paljon lentokoneen nopeus vaikuttaa koneeseen kohdistuvan ilman kylmyyteen, en ole löytänyt vielä vastausta. Olen lähettänyt kysymyksesi eteenpäin, ja otan uudelleen yhteyttä, jos saan vastauksen.
Raamatussa Mooseksen kirjan yhdeksännen luvun 18 jae kuuluu; "Ja Nooan pojat, jotka lähtivät arkista, olivat Seem, Haam ja Jaafet. Ja Haam oli Kanaanin isä." Nooa oli siis Kanaanin isoisä.9 LUKU. 9 - Raamattu 1933/-38 (KR38) - raamattu.fiNooa – Wikipedia
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanalla "sivu" voi olla useita merkityksiä.
Sivua voidaan käyttää myös postpositiona ja prepositiona: ohi, ohitse.
"Hyvä tilaisuus meni sivu suun."
"Puhua sivu suunsa" harkitsemattomasti.
"Maailman sivu [= aina, kautta aikojen] on näin tehty".
Murteellisesti adverbina:
"Mennä sivu tervehtimättä".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sivu?searchMode=all
Sanalla "maailma" on myös useita merkityksiä, sitä käytetään ajan ilmauksissa.
"Joskus, ennen maailmassa" joskus, entisinä aikoina.
"Tähän maailman, nykymaailman aikaan" nykyään, nykypäivinä.
"Sotia on käyty maailman sivu" kaikkina aikoina, kautta aikojen, aina.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/...
Suomenkielisten sanapelien ratkaisuun tarkoitetulla SanaApu -sivulla mainitaan kaksi 14-kirjaimista suomenkielistä sanaa: myöhäiselokuva ja sydänhermovika.
https://www.sanaapu.com/kayttoohjeet.html
http://www.suomentaitoverkko.fi esittelee suomalaisia käsityöläisiä, joukossa useita, jotka työskentelevät huovuttamalla. Itse ottaisin ensimmäiseksi yhteyttä Taito Shop Helskyyn, Unioninkatu 21 ; 00130 Hki ; email: helsky@co.inet.fi ; puh. (09) 677 703. Leftfootcompany , http://www.leftfootcompany.com valmistaa ymmärtääkseni kenkiä lähinnä nahasta, mutta kannattanee kuitenkin selvittää myös muut mahdolliset materiaalit. Hintatietoja ei ollut käytettävissä enkä uskalla lähteä niitä arvailemaan. Aivan halpaa ei kengän teettäminen Suomessa kuitenkaan ole.
