Torsti tietää -palstan osoite on:
hs.torsti@hs.fi
Usko Siskoa -palstan osoite on:
hs.sisko@hs.fi
Yhteystiedot löytyvät siis täältä:
http://www.hs.fi/yhteystiedot/
Runoja äideistä löytyy seuraavista teoksista: Suuri Värssykirja (Karisto 1997), Juhla on runojen aikaa (Karisto 1980), Ajatuksia äideistä, isisitä ja lapsista (WSOY 1988). Kirjoja voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Vakituista asumista veneessä koskevat useat lait ja asetukset. Usein ne ovat samoja, jotka koskevat muutakin asumista. Huomioon on otettava
ympäristönsuojelu (esim.Merenkulun ympäristönsuojelulaki 29.12.2009/1672), maankäytöön ja rakentamiseen liittyvät säädökset (esim.Maankäyttö ja rakennusasetus 10.9.1999/1123), turvallisuusmääräykset, vakuutukset, kuntien omat säännöt ja määräykset ym. Hyvä lähde tärkeimmistä näkökohdista on julkaisu Anu Mansikka: Asuntolaiva-asuminen Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2005:2.
En löytänyt nuottia kirjaston kokoelmista enkä nuottijulkaisuja myyvästä liikkeestä.
Kysyin nuottia suoraan Finlanders-yhtyeeltä ja sain seuraavan vastauksen:
"Näistä lauluista löytyy ainoastaan "studionuotti", eli ei siis
sellaista josta joku muu kuin me tai joku muu alan ammattilainen saisi
selvää. Harmi.
Toivottavasti saamme piakkoin tehtyä uuden nuottikirjan, johon voisimme
nämäkin nuotit sisällyttää."
Kyseessä lienee Joakim Pirisen sarjakuva-albumista Sokeri-Sakari tehty tv-elokuva vuonna 1990. Hajanaisten Internetistä seulottujen tietojen perusteella elokuvan on ohjannut Jakko Pyhälä ja pääosassa on Markku Peltola. Tietojemme mukaan elokuvasta ei ole julkaistu myyntivideota, joten kirjastojen kokoelmista sitä ei valitettavasti löydy. Internetin keskustelupalstoilla sitä ovat muutkin kyselleet ja joillain saattaa se siis kotivideokokoelmissaan olla.
Hilpi ja Hilppa ovat muunnos kreikkalaisesta nimestä Philippos 'hevosten ystävä'. Miespuolinen vastine on Vilppu. Hilpi ja Hilppa ovat esiintyneet myös miesten niminä.
Hilppa-nimeä on käytetty enimmäkseen Itä-Suomen ortodoksien parissa. Naismarttyyri Filippan muistopäivää vietetään 21.4.
Hilppa-nimi on otettu Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1901.
Kemiantekniikan professorin ja patologin mukaan se ei ole vaarallista. Huuhteluaine ei kerry elimistöön eikä se näy patologin tekemässä ruumiinavauksessa. Asiaa on selvitetty mm. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa. Jutut tiskiaineen vaarallisuudesta ovat kaupunkilegendoja. Toki konetiskiaineet ovat voimakkaasti emäksisiä, joten niitä ei pidä ruveta nauttimaan sisäisesti.
http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2009/05/patologinen-tiskiainejuttu.h…
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahahinnaston (2005) mukaan vuoden 1918 50 pennisen setelin arvo on setelin kunnosta riippuen 1-4 euroa.
Emilia on peräisin muinaisroomalaisesta Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sen miespuolisia vastineita ovat Emil, Eemil ja Eemeli. Emilia yleistyi 1700-luvulta lähtien ympäri Eurooppaa, ja siitä tuli muotinimi nopeasti monessa maassa. Suomenkieliseen almanakkaa nimi tuli vuonna 1851 muodossa Emelia, mutta jo seuraavana vuonna se muutettiin Emiliaksi. Ruotsinkielisessä almanakassamme nimellä on kaksi erilaista kirjoitusasua, Emilia (vuodesta 1864) ja Emelie ( vuodesta 2005). Nimellä on eri kielissä runsaasti vastineita, joista mainittakoon englannin Emily ja ranskan Emilie. Todellinen muotinimi Emiliasta tuli 1900-luvun lopussa ja kun sekä ensimmäiset että jälkimmäiset nimet lasketaan mukaan Emilia oli vuonna 2005 Marian jälkeen toiseksi yleisin...
Helsingin kaupunginkirjaston vanhoja aikakauslehtiä säilytetään Pasilan Kirjavarastossa. Lehdet ovat käytettävissä kirjaston aukioloaikoina ja ne saa varastosta muutamassa minuutissa.
Pasila, pääkirjaston aukioloajat ja yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Ohessa on luettelo varastossa olevista lehtivuosikerroista. Kannattaa tarkastaa, että sieltä löytyvät haluamasi lehdet juuri 1970-luvulta.
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Pasilan kirjastossa on mikrofilmattuna seuraavat sanomalehdet:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Arja Laatikaisen opinnäytetyön (2009) mukaan hameen alla käytetään esimerkiksi vanulla täytettyä tyynyä eli pönkkää. Pönkän tarkoitus on mm. auttaa pukua laskeutumaan kauniisti ja peittää mahdollinen raskaus. Merkittävin syy siihen miksi pönkän käyttö kuitenkin yleistyi 1990-luvulla etenkin nuorten romaninaisten keskuudessa on, että pönkkä nostaa hameen painoa pois vyötäröltä (Madetoja). Romanikulttuuria aloittelijoille -blogin mukaan on myös ompelijoita, jotka osaavat ommella hameen ilman pönkkääkin vyötäröltä keveäksi, joten mikään välttämättömyys pönkkä ei ole raskaassakaan hameessa.
Romaninaisen päällyshame voi painaa yli kymmenenkin kiloa, joten pönkkä todella lisää hameen käyttömukavuutta. Olettaisin, että hameen raskaus on rasite...
Nimet Mandi ja Manda ovat Amandan lyhentymiä ja pohjautuvat Amandan tavoin latinan verbiin 'amare', (rakastaa). Amandan englanninkielinen lempinimi on Mandy. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi on annettu Suomessa 511 naiselle v. 1900-2016.
Nimi Mea saattaa olla lyhentymä jostain Me-alkuisesta nimestä. Se tarkoittaa latinaksi 'minun' ja on samamerkityksisen miehennimen Mion sisarnimi. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi on annettu n. 1920-2016 hiukan alle 1192 naiselle ja alle kymmenelle miehelle. Ks. tarkemmin
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet:
Lempiäinen, Suuri etunimikirja 2004
Saarikalle, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön 2007
Kappaleen nimi on Metsäniityn orvokit ja sanat löytyvät seuraavista nuottipainoksista: Matin ja Maijan laulukirja, Jos sull' lysti on, Suomalaisia kansanlauluja sekä Suuri kansanlaulukirja. Niiden saatavuuden voit tarkistaa Salli-tietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
Kyselimme asiaa matematiikkaa opiskelleelta tuttavalta. Hän vastasi näin:
"Arkuskosini (tai arcus) on kosinin käänteisfunktio, eli jos cos(x)=y niin arccos(y)=x
Toisin sanoen, arkuskosini y:stä antaa sen kulman x, jonka kosini y on.
Siinä missä kosinifunktio kertoo kulman kosinin, arkuskosini laskee, minkä kulman kosini kyseinen luku on. Toisin sanoen, jos cos(x)=y niin arccos(y)=x
'Second cos' lienee vain kyseisen laskinvalmistajan oma merkintä asialle."
Kuvaukseen sopii sanfranciscolainen 4 Non Blondes -yhtye, jonka laulusolisti Linda Perry somisti paitsi silinterihattua myös lippalakkiaan lentäjänlaseilla. Kappale on luultavasti What's Up, yksi vuoden 1993 isoja hittejä. Yhtye kuitenkin hajosi pian tämän jälkeen.
https://www.youtube.com/watch?v=6NXnxTNIWkc
Kakskertaa kiertämässä eilen ja tänään (osa 1) -kirjassa esitellään muutama teoria, joihin saaren nimi voi pohjautua. Yksi niistä on, että saareen kuljetaan kahdesti veden yli, kun sinne tullaan Turusta, ja tämän vuoksi saarta on alettu kutsua Kakskerraksi. Kirjassa kuitenkin todetaan, ettei tämä voi pitää paikkaansa, koska päästäkseen saareen Turun suunnalta täytyy kulkea ainakin kolmen salmen yli. Erään toisen teorian mukaan nimi juontuu siitä, että Kakskerran saarella on järvi ja siellä saari, joten saaren poikki kuljettaessa nousee samalle saarelle kahdesti. Kakskerranjärvi mainitaan myös Kakskerta - saaret salmien sylissä: Kakskerta-Satava-alueen vaiheita -kirjassa. Kirjan mukaan saaren nimen taustalla voisi olla se, että Kakskerran...
Hait eivät yleisen tieteellisen käsityksen mukaan nuku aivan kuten ihmiset tai muut eläimet, mutta niidenkin on aktiivisten jaksojen välillä vietettävä pitkin päivää eripituisia mutta ilmeisesti verrattain lyhyehköjä lepojaksoja. Vuonna 2016 tutkijat onnistuivat näkemään valkohain, joka näytti lepäävän useiden minuuttien ajan lähes täysin liikkumattomassa tilassa osin vahvan virtauksen avittamana. Tällaisille hailajeille tyypilliseen tapaan se ui suu auki ja laski veden poskilihastensa avulla kidusten kautta ulos.
On totta, että monien hailajien on pysyteltävä jatkuvassa liikkeessä, jotta ne kykenisivät hengittämään. Kaikkiin lajeihin tämä ei kuitenkaan päde. Esimerkiksi sitruunahailla, riuttahailla,...
