Salon seutu ei ollut kovin "aktiivista" aluetta, sillä mainintoja ei juurikaan löydy sisällissotaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Merkittäviä taisteluita ei alueella tapahtunut. Jotakin tietoja punaisten toimista ja punaisesta hallinnosta löytyy mm. kirjoista:
Punaisen Suomen historia 1918.
Marja-Leena Salkola: Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917-18 ennen kansalaissotaa osat 1 ja 2. 1985.
Punaisen Suomen historia 1918.
Jussi T. Lappalainen Punakaartin sota osat 1 ja 2. 1981.
Internetistä löytyy jonkin verran tietoa mm. Halikon ja siellä Joensuun kartanon historiasta. "Suomen sisällissodassa Halikko ei kärsinyt vahinkoa, vaikka Vartsala oli voimakasta punakaartien aluetta. Kunta siirtyi rauhanomaisesti punaisten haltuun,...
Kauko Leanderin Harmaa kylä kertoo sisältyy nuottikokoelmaan Runne, Ossi : Uskon oikeaan rakkauteen. Fazer, 1965. Kokoelma löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta, pääkirjaston musiikkiosastolta, josta se on tilattavissa kaukolainana oman paikkakunnan kirjastoon. Lisäksi kyseisen kappaleen nuottikäsikirjoitus (sovitus Kullervo Linna) löytyy Suomen Jazz & Pop Arkistosta (JAPA). http://www.jazzpoparkisto.net
JAPA ei pääsääntöisesti lainaa aineistoaan, vaan se on tutkijoiden ja muiden kiinnostuneiden käytössä arkiston tiloissa.
Helmet-kirjastoilla (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot) on yhteiset käyttösäännöt, jotka löytyvät Helmet-sivujen Ohjeista ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k ). Käyttösääntojen mukaan Helmet-kirjastot ovat kaikille avoimet. Jotta voisi lainata, tarvitsee kirjastokortin, jonka myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. (Kirjastokortin hankkimisesta on lisäohjeita.)
Kyseisen eläinlajin nimi on kana (Gallus gallus domesticus). Naaras- ja urospuolisia eläimiä voi siis molempia nimittää kanoiksi. Yleiskielessä urospuolisesta kanasta yleisemmin käytetään nimitystä kukko. Naaraspuolisella kanalla ei ole omaa nimitystä, toisin kuin esimerkiksi englanninkielessä, jossa naaraspuolinen kana on "hen", urospuolinen on "rooster" tai "cock" ja lajista käytetään nimistystä "chicken".
Suomessa, kuten varmasti monissa muissakin maissa, on ollut kautta aikain käytössä erilaisia lempi- ja puhuttelunimiä, jotka poikkeavat henkilön virallisesta nimestä. Usein ne ovat erilaisia lyhentymiä tai arkipäiväistettyjä muotoja virallisesta nimestä.
Syitä kutsumanimien käyttöön voi olla monia. Puhuttelunimi voi olla helpompi (esim. kansanomainen muunnos vierasperäisestä nimestä) ja sen käyttö voi viestittää puhujan ja puhuteltavan välistä epämuodollista tai läheistä suhdetta. Nimet voivat olla yksityisiä tai julkisia: niitä voidaan käyttää joko vain perhepiirissä tai myös esim. koulussa tai työelämässä. Oma lukunsa ovat taiteilijanimet, joita vaikkapa kirjailijat tai muusikot käyttävät teostensa julkaisussa.
Monilla nimillä on...
Kyseessä on virsi 301. Nykyisessä, vuonna 1986 hyväksytyssä muodossa virren teksti löytyy täältä:
http://evl.fi/Virsikirja.nsf/0f24d4d74bd6338bc2256ff9003366cb/4331539fd…
Sinun hakemasi sanamuoto on kuitenkin peräisin vuoden 1938 virsikirjasta ja sisältyy siis kaikkiin ennen vuotta 1986 julkaistuihin virsikirjan painoksiin. Sitä en pikaisella etsimisellä löytänyt verkosta, joten kopioin sen tähän:
1. Kirkasta, oi Kristus, meille Ristinuhri Golgatan, Josta meille langenneille Loistaa sydän Jumalan. Uskon silmä kiinnitä Aina kohti ristiä.
2. Synkeys nyt hajoaapi, Yöstä päivä valkenee. Kun näin Jeesus voiton saapi, Taivas meille aukenee. Herra Jeesus verellään Rauhan tuotti ristillään.
3.Ain on Paimen lammastansa Eksyneintä säälinyt, Nostanut...
En onnistunut löytämään vastausta kysymykseen MTV3- tai MTV3 Junior-nettisivuilta. Lähetin kysymyksesi Katsomo.fi-asiakaspalveluun, josta vastattiin seuraavasti:
"Valitettavasti ohjelmien taustatietoja on melko niukasti saatavana.
Little Pet Shopissa äänirooleissa olevia naisia ovat Annituuli Kasurinen, Eeva Markkinen, Katja Aakkula, Reetta Korhonen, sekä Saara Aalto."
Joku edellämainituista näyttelijöistä on naispuolisen Pepper-haisunäädän ääni. Tämän tarkempaa vastausta en osaa antaa.
Lähteet:
http://www.katsomo.fi/#!/asiakaspalvelu
Nisäkkäiden sukellusrefleksi selitetään yleensä evoluution jäänteeksi ajalta, jolloin nisäkkäät asuivat vielä meressä. Ensimmäisen kerran se havaittiinkin juuri merinisäkkäillä, ja niillä sitä on tutkittukin eniten.
Sukellusrefleksi aktivoituu naama-alueen tuntoaistimista veden alla ja siihen kuuluu useita elimistön reaktioita hengityksen pysäyttämisen lisäksi: verenkierron sentralisaatio eli keskittyminen sisäelimiin, sydämeen ja aivoihin, sydämen sykkeen aleneminen, rentoutuminen ja aineenvaihdunnan hidastuminen sekä pernan supistuminen. Näiden seurauksena elimistön hapenkulutus ja hiilidioksidin tuotanto vähenevät, lämmönhukka pienenee ja painevaurioiden riski vähenee. Sukellusrefleksi on tahdosta riippumattoman hermoston säätelyn...
Kielitoimiston sanakirja kertoo, että puhveli on vankkarakenteisista, käyräsarvisista nautaeläimistä, myös biisonista (eli amerikanbiisonista, Bison bison) käytetty nimitys.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana puhveli perustuu pohjimmiltaan kreikan sanaan boúbalos, joka on voinut tarkoittaa myös jonkinlaista antilooppia. Suomeen sana on tullut 1800-luvulla ruotsista. Vielä Carl Heleniuksen sanakirjassa vuodelta 1838 ruotsin buffel-sanan vastineena on suomeksi hiidenhärkä tai hiidenlehmä.
Jatkosodan aikaisesta Jalkaväkirykmentti 50:stä kertovalla sivustolla on tietoa Suomen sotilasarvoista ja niiden nimitysten historiallisesta taustasta. Siellä kerrotaan näin: "Kenraalien sisäisessä arvojärjestyksessä on usein herättänyt ihmetystä se, miksi kenraalimajuri on kenraaliluutnantin alapuolella. Onhan majuri kuitenkin luutnanttia korkeampi yleisessä arvojärjestyksessä. Tähän on syynä sotilasarvojen etymologinen tausta: luutnantti on kapteenin ensimmäinen sijainen komppaniaupseereissa, mutta esiupseereissa everstin ensimmäinen sijainen onkin everstiluutnantti. Näin ollen kenraaliluutnantti on myös kenraalin ensimmäinen sijainen ja siten kenraalimajuria korkeampi sotilasarvo. Alunperin kenraalimajuri oli kenraalin alin sotilasarvo...
Voit hakea tietoa Suomen matkailun historiasta Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta kirjastossa tai internetin kautta http://www.lahti.fi/kirjasto/
Voit käyttää asiasanoina esim. matkailu, historia, Suomi, matkailijat, nähtävyydet, matkailukohteet. Asiasanoja voi yhdistellä. Aiheesta löytyy esim. Hirn, Sven: Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia (1987), Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa (1994), Krohn, Aarni: Elämän lomassa: suomalaisen loman historiaa (1991), Kolin perintö: kaskisavusta kansallismaisemaan (2000), Salokorpi, Sinikka: Matkailijan Suomi: tuhat parasta nähtävyyttä (1997), STN-matkaopas 2002: matkailu-Suomi yksissä kansissa (2002), Vuoristo, Kai-Veikko: Lumen ja suven maa: Suomen...
Vuoden 2007 Tilastollisen vuosikirjan mukaan suomalaisten virkamiesten lukumäärät ovat seuraavat: Valtio 132 927, Kunnat 328 235, Kuntayhtymät 122 881, Ahvenanmaan maakuntahallitus 2 157.
Kirjasta löytyy henkilö nimeltä Bernhard Heliävirta, tkm, lastaaja Patalasta syntynyt 26.9.1903 ja kuollut 16.12.1942 sotasairaala 10:ssä (Tampereella). Hänen ei todeta haavoittuneen, vaan että "sodan kovat olot rasittivat miehen terveyttä sen verran, että jatkosodassa hän ei enää palvellut varsinaisesti etulinjoilla. Jatkosotaa oli kestänyt toista vuotta, kun Bernhard Heliävirta sairastui vakavasti palvelupaikassaan Kivennavalla. Sotasairaalassakaan häntä ei voitu enää pelastaa".
Kirjassa on enemmänkin tietoa (sivulla 343) Bernhard Heliävirrasta. Kirjaa löytyy Jämsän kirjaston eri toimipisteistä ja Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Lähde: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli : Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää [...
Joensuun Sirkkalan puistossa oli 2.6. - 28.8.2006 ympäristötaidenäyttely nimellä Joen 3. ulottuvuus -kuvataidepuisto. Nämä kaiverretut kivet ovat ilmeisesti Marja Kanervon teoksesta "Nimetön", ja ne on jätetty paikoilleen.
Sanomalehti Karjalaisen artikkelissa 2.6.2006, s. 19 kerrotaan:
"Tämä teos oikeastaan oli täällä, kun tutustuimme puistoon viime syksynä. Minä vain merkitsin sen, että katsoja huomaisi paikan, kertoo taiteilija. Kanervo on lisännyt kahteen jokeen vievään kiviportaikkoon yhden portaan kuhunkin. Juuri mikään ei ole muuttunut, mutta maan, ilman ja veden liitto näkyy teoksen huomaavalle katsojalle uudella tavalla."
Karjalainen 2.6.2006, s. 19
(Mikko Nortela: Pintaa syvemmältä ja pilviä kohti.)
Saksankielen substantiivi das Hirn tarkoittaa aivoja. Teoksessa Deutsche Namenkunde: Mit einer EinfÞhrung in die Familiennamenkunde, jonka tekijä on Max Gottschald ja uusin painos vuodelta 1982, viitataan nimen Hirn yhteydessä myös nimeen Horn, joka puolestaan tarkoittaa sarvea.
http://books.google.fi/books?id=FgHcPgx1QIYC&pg=PA252&lpg=PA252&dq=name…
Emme löytäneet tietoa Juho Vettanen -nimisestä henkilöstä, mutta kylläkin Briita Kaisa Vettaisesta (s. Perunka, elänyt 1828-1917) ja hänen aviottomasta pojastaan Mikko Vettaisesta (1849-1923). Muun muassa heistä kerrotaan Juha Pentikäisen kirjoituksessa Rovaniemeläistä tietäjäperinnettä, joka on julkaistu Totto-kotiseutujulkaisussa n:o 6 (v. 1962). Kirjoitus perustuu Pentikäisen omien haastattelujen lisäksi SKS:n kansanrunousarkistossa olevaan aineistoon.
Muutama lapinvaimo "Vettaskaan" liittyvä tarina löytyi myös Hannu Tuiskun toimittamasta kirjasta Maanselän laidalla : elämää 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella Rovaniemen maalaiskunnan Sinettäjoen vesistön latvoilla lähinnä perimä- ja muistitiedon mukaan (luvusta Kansanparantajat ja...
Ainakin ensimmäinen kausi Sweet Valley High -tv-sarjasta on saatavana dvd:llä Yhdysvalloissa. Sen voi tilata esimerkiksi amazon.com -verkkokaupasta. Suomessa kyseistä tv-sarjaa ei ainakaan vielä ole julkaistu.
Ahvenanmaan ruokakulttuurista voit saada tietoa monista kirjoista, jotka käsittelevät suomalaisia perinneruokia. Tässä muutamia esimerkkejä kirjoista:
Finlandssvenska matboken (Finlands svenska Marthaförbund, Schildt 1991) teoksessa käsitellään laajemmin suomenruotsalaista ruokaperinnettä mutta Ahvenanmaata myös erikseen.
Saaristolaisherkkuja ennen ja nyt - Rosita Frimanin reseptikirja (Myrsjö invest 2002)
Kotomaamme ruoka-aitta - Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat (Jaakko Komonen, Patakolmonen ky 1988) Ahvenanmaan osuudessa on reseptejä paikkakunnittain ruotsiksi
Skärgådssmak - matuppöevelser från Skärgårdssmak (Lahti, Studio Avec Audiovisual 2002, teksti suomeksi, ruotsiksi, englanniksi) Skärgårdssmak-hankkeen ruokakirja, joka ei...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan kirja Sukunimet antaa Armisesta seuraavat tiedot:
nimi on saattanut kehittyä miehen etunimestä Arminius, joka on latinalaistettu muoto saksalaisesta nimestä Herman. Epätodennäköisempi vaihtoehto on, että nimi olisi kehittynyt naisennimestä Armida.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Herman -nimi tulee muinaissaksalaisista sanoista heri=sotajoukko ja man=mies, siis Herman=sotilas.
Arminen on kaakkoissuomalinen sukunimi ja sitä on esiintynyt Karjalan kannaksella ja Suur-Lappeen alueella. Lappeella Armilan kylässä on ollut Armisia jo 1540-luvulla.
