Jonkinlainen maksuraja on katsottu tarpeelliseksi, etteivät kirjaston asiakkaat voi vain kerryttää maksuja ja jättää niitä maksamatta, koska pystyisivät lainaamaan maksamattakin. Ennen raja oli 5 euroa, mutta se nostettiin 10 euroon, jotta kirjojen myöhästyminen ei aivan helposti estäisi uusimista. Tosin tuo 10 euron rajakin voi mennä helposti umpeen, jos on paljon lainoja. Jos haluat ehdottaa maksurajan nostamista, voit jättää asiasta palautetta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/.
Pääsiäisen aikaan lauantaina olivat auki Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto, joten niissä saattoi asioida myös silloin. Mikäli maksuja ei ole kertynyt liikaa, kirjat voi uusia soittamalla mihin tahansa auki olevaan HelMet...
Kirjastoammateissa ei ole olemassa yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä. Tietty koulutusaste eí siten valmista tiettyyn ammattinimikkeeseen. Mutta kirjastoapulainen-nimikettä ei taidata enää käyttää. Haettavien työtehtävien nimiä voivat olla esim. kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija, informaatikko, suunnittelija tai osastonjohtaja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy laaja tietopaketti kirjastoalan koulutuksesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lisää tietoa tehtävänimikkeistä ja koulutusvaatimuksista:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset löytyvät täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/...
Kuvaukseen sopii sanfranciscolainen 4 Non Blondes -yhtye, jonka laulusolisti Linda Perry somisti paitsi silinterihattua myös lippalakkiaan lentäjänlaseilla. Kappale on luultavasti What's Up, yksi vuoden 1993 isoja hittejä. Yhtye kuitenkin hajosi pian tämän jälkeen.
https://www.youtube.com/watch?v=6NXnxTNIWkc
Kivelän Katajamäki-sarjaa julkaisee Karisto. Kariston vuoden 2024 kirjoista ei ole vielä tietoja. Kannattaa olla yhteydessä kustantajaan: kustannusliike@karisto.fi
Vastattu 16.10.2023
Tassilta ryystäminen on ollut yleinen mutta rahvaanomaiseksi moitittu tapa. Vielä 1700-luvun Saksassa vadilta juominen oli tavallista yhteiskunnan paremmissakin piireissä, mutta myöhemmin siitä luovuttiin. Suomessa lautaselta juominen oli niin tavallista, että kupin reunalta juojia saatettiin pitää hienostelijoina. Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa on runsaasti tällaisia kahvinjuontikohtauksia.
Kahvinjuontitavat alkoivat muuttua toisen maailmansodan jälkeen. Lautaselta juontia on ilmeisesti pidetty tavan viimeisimpinä elinaikoina huonona käytöksenä, sillä kotimaisiin perinnearkistoihin kertyneistä kahvinjuontimuistoista vuodelta 1969 löytyy maininta, jonka mukaan kertoja joi lautaselta, kun kukaan ei ollut näkemässä. Myös Ruotsissa...
Suomen viikonpäivien nimet ovat peräisin germaanisten kielten perinteistä. Kieliryhmässä nykysaksassa on samanlainen rakenne: keskiviikko on Mittwoch, kun taas muut viikonpäivät ovat tag-loppuisia. Tällä korostettiin sitä, että kun viikko alkoi sunnuntaista, keskiviikko oli viikon keskimmäinen päivä.
Muissa germaanisissa kielissä keskiviikon nimi yleensä viittaa Odiniin tai Wotaniin. Näin on myös pohjoisgermaanisissa eli skandinaavisissa kielissä, joista muut viikonpäiviemme nimet on luultavasti lainattu. Kuitenkin skandinaavisista kielistäkin islannissa keskiviikon nimi on kauan ollut miðvikudagr eli keskiviikonpäivä.
Onko suomen kielessä sana sitten jostain syystä lyhentynyt niin että päivään...
Tietoa William Shakespearen elämästä ja tuotannosta saat suomeksi mm. seuraavista kirjoista :
BROWN, Ivor : William Shakespeare. (Elämäkerta)
CIFARELLI, Maria Rita : Shakespeare. (Elämäkerta)
ROOS, Vappu : Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja.
SCHUCK, Henrik : Yleinen kirjallisuuden historia 4.
KOSKIMIES, Rafael : Maailman kirjallisuus 2.
KOTT, Jan : Shakespeare tänään
Kirjojen sijaintitiedot pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Plussa-
tietokannasta http://www.libplussa.fi/. Plussasta voit hakea myös muuta Shakespearea koskevaa aineistoa valitsemalla asiasanaksi Shakespeare, William.
Etätietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp pääset hakusanalla...
Vesinokkaeläin ei synnytä eläviä poikasia, vaan munii. Vesinokkaeläinnaaraalla on munasarjapari, joista kuitenkin vain toinen toimii.[36] Se laskee 1–3 (yleensä kaksi) pientä, nahkeaa, matelijoiden munia muistuttavaa ja pituudeltaan noin 15–18 millimetristä munaa, jotka ovat muodoltaan hieman linnunmunia pyöreämpiä.[16] Munat kehittyvät kohdussa noin 28 päivää. Munittuaan naaras käpertyy munien ympärille ja hautoo niitä 10 päivää, kun esimerkiksi kanalla muna on elimistössä vain päivän ja haudottavana 21 päivää.[36] Hautomisaika jakautuu kolmeen osaan. Aluksi alkio on ravinnonsaannin osalta riippuvainen ruskuaispussista, koska sillä ei vielä ole toimivia elimiä. Kehittyessään alkio kuluttaa pussin pois.
Katso lisää tietoa...
Ainakin kaksi tällaista tarinaa löytyi. Jonathan Emmetin kuvakirjassa Myyrä tahtoo kuun myyrä yrittää pudottaa kuun lampeen, ja luulee hetken onnistuneensa. Hanhiemon satuaarre -kirjassa kertomuksessa Kolme typerystä kylän asukkaat haravoivat lammesta vettä talikoilla, haravoilla ja luudilla saadakseen kuuksi luulemansa kuun kuvajaisen pois lammesta.
Kuten useimpien perinteisten sanontojen kohdalla on, emme enää tiedä, mistä tämä sanonta on peräisin saati että tietäisimme, kuka sen ensimmäisenä on ääneen lausunut. Usein "suomalaisiksi" mielletyt sanonnat ovat tuttuja muissakin maissa, vaikka yksityiskohdissa on eroja. Tämän sanonnan uskonnollinen viitekehys viittaa siihen, että ihan uusi se ei ole.
Sanonta kuvaa epävarman, varman päälle pelaavan persoonallisuuden suhtautumista uusiin asioihin. Asenteesta käytetään usein termiä muutosvastarinta, joskaan itse sanonta ei viittaa aktiiviseen vastarintaan vaan pikemminkin väistämiseen: tuttu huonokin asia on turvallisempi kuin tuntematon, vain hyväksi luvattu.
Heikki Poroila
Kirjoittajan nimi on Uuno Pekka Kekäläinen. Kuopion kaupunginkirjaston ylläpitämästä bibliografiasta Aapeli ja muita tuttavia : Pohjoissavolaisten kirjailijoiden bibliografia vuoteen 1990
( http://www.kuopio.fi/kirjasto/BIBLIO/biblk.htm ) löytyy seuraavat tiedot:
KEKÄLE, PIETARI
Uuno Pekka Kekäläinen
metallimies
10.5.1896 Joroinen (Leppävirta) - 6.2.1976 Savonlinna.
Vht työjohtaja Kekäläinen.
Holhoojat teurastaja Fabian Mutikainen ja Helena Mutikainen.
Leppävirta, Varkaus -1920.
Valkoinen kosto. Kirj. Uuno Kekäläinen. 1922. /D/ [D = draama, näytelmä]
Kuningas-uni. Seuranäytelmä viidessä kuvaelmassa. H:linna 1930. Hämeen kansa. 70 s. (Seuranäytelmiä. 17.)
Näin elämme keväästä syksyyn. 1931. /D/
Tanssiva satama. Kirj. Uuno Kekäläinen....
Partisaanivalssin käännös, joka alkaa kysymilläsi sanoilla (En voi jäädä vierellesi, yöhön rientää täytyy mun...) on Heimo Anttiroikon käsialaa, nuotteja ja sen mukana olevia sanoja ei juuri tästä Anttiroikon käännöksestä löydy, mutta kappale löytyy etsimilläsi sanoilla cd-levyllä, josta voi kuuntelemalla poimia sanat:
KOM-teatteri: Vapauden kaiho (cd-levy)
Cd-levy löytyy monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta ja sen voi tilata lähikirjastoosi. Tässä on pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-haku tietokannan osoite, josta voi tarkistaa cd-levyn sijaintipaikat: http://www.helmet.fi/
Amerikansuomalaisten esittämien laulujen sanoja (nuotteineen) on julkaistu Suomessa. Esim. Hiski Salomaalta on saatavissa oma nuottikokoelma 'Hiski Salomaa'. Amerikansuomalaisten esittämiä kappaleita on julkaistu mm. kokoelmissa 'Lännen lokarin lauluja' ja Kansanmusiikki-instituutin julkaisemassa laajassa kokoelmassa 'Reisaavaisen laulu Ameriikkaan', joka sisältää peräti 81 laulua. Lisäksi joitain lauluja esim. Salomaalta ja Kaupilta on julkaistu kokoelmassa 'Kuplettimestarit ja mestarikupletit'.
Einari Kukkosen kirjassa 'Lännen lokarit' on myös paljon laulujen sanoja, muun tiedon lisäksi.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta, saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?...
Kirjaston luetteloinnissa aineistolajilla tarkoitetaan sitä, missä muodossa ko. aineisto on ilmestynyt tai talletettu. Paperille painetusta materiaalistakin eritellään aineistolajien avulla kirjat, lehdet, nuotit, kartat jne.
Aineistolaji-määritteen avulla on mahdollista rajata hakua niin, että tulokseksi tulevat vain esimerkiksi tiettyä aihetta käsittelevat kirjat, mutta ei lehtiä, tai tietty musiikkikappale nuotteina, mutta ei äänitteinä. Aineiston luetteloinnin yksi tarkoitus on ennakoida sitä, millaisia tiedonhakumahdollisuuksia tarvitaan.
Elokuvien kohdalla tallennusmuoto on oleellinen tieto vaikkapa varausta tehdessä, jotta asiakas, jolla on käytössään dvd-soitin mutta ei videonauhuria - tai toisin päin - voi kohdistaa varauksen...
Sisarusten lapset ovat keskenään serkkuja. Serkuksia ovat siis henkilöt, joilla on yhteinen isoäiti tai isoisä. Sisarpuolten lapsia eli serkuksia, joiden isovanhemmista vain toinen on sama, kutsutaan joskus serkkupuoliksi tai puoliserkuiksi, mutta näitä nimityksiä ei löydy esim. Kielitoimiston sanakirjasta. Serkku-nimitystä voidaan käyttää siis myös sisarpuolten lapsista.
A. Miettinen määrittelee puoliserkut näin: "Puoliserkut ovat myös sisarusten lapsia, mutta nämä sisarukset ovatkin keskenään vain puolisisarukset. Toisella heistä on eri isä tai äiti kuin toisella. Puoliserkut jakavat keskenään 6,25 % yhteistä perimää. Tämä on sama määrä kuin tarkasteltavalla henkilöllä on serkkunsa lapsen kanssa....
Suomen kirjailijat 1945-1980 -teoksen mukaan vuonna 1930 Tampereella syntyneellä Allan Tamlanderilla on tosiaan vain kaksi teosta: Pullot (1965) ja Vesitehtailijan ylösnousemus (1972).
Allan Tamlander löytyy Internetistäkin luetteloista: Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/ , Kirjasampo, http://www.kirjasampo.fi , Risingshadow http://www.risingshadow.fi/library?action=author&author_id=181 , joissa kaikissa on vain hänen syntymävuotensa, ei kuolinaikaa.
Orlando on italialainen muoto Roland-nimestä.
Roland (tulee muinaissaksan sanoista hruod = maine + nand = rohkea tai land = maa ; toisen tulkinnan mukaan kelttiläinen nimi, merkitsee miekkamiestä) oli keskiajan taruissa Bretagnen maakreivi, joka kaatui vuonna 778 taistelussa baskeja vastaan. Tähän perimätietoon perustuu mm. Ranskassa ja Saksassa keskiajalla levinnyt eeppinen runoelma Rolandin laulu. Ranskassa nimi esiintyy muodossa Rolland, Englannissa Rowland ja Italiassa myös Rolando.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
http://www.behindthename.com/
Jouluenkeli-nimisiä lauluja on useita. Suomen kansallisdiskografia Violan kautta löytyvät nämä:
Seija Halosen säveltämä (alkaa sanoin "Sä tiedätkö armas lapseni"), Veikko Laihon ("Mä ajan joulun muistan sen") , Matti Nikusen ("Kulkusten äänet täyttävät kaupungin ruuhka-aikaan"), Anja Riskan, Heimo Saksion ("Taivaan kirkas enkeli"), Virpi Hannun ("Oi, äiti, ruudun takaa näin jouluenkelin), Riitta Korpelan ("Joulun odotus rinnassani minä ullakolle kiipesin") ja sitten vielä se Jukka Kuoppamäen.
https://finna.fi
Yleisradion Fono-tietokannan kautta löytyy vielä muitakin:
http://www.fono.fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Levo-alkuisilla sukunimillä on kahta eri alkuperää. Länsisuomalainen merkitys sanalle ”levo” tai ”lepo” on ’karjan lepopaikka, metsään karjan lepopaikaksi hakattu aukio’. Sen sijaan karjalaista alkuperää olevat nimet ovat peräisin etunimestä ”Levo”, joka puolestaan juontuu venäjän kautta kreikkalaisesta nimestä ”Leon”.
Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvän nimilain 10 §:n mukaan ”[s]ukunimi voidaan muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvittää [– –] että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä...
