Tiehallinnon julkaisussa nimeltä Opastusmerkkien luettavuus : tiehallinnon selvityksiä 15/2005 http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200927-vopastusmerkkienluettav… on vertailtu opastusmerkkien muotoilu- ja mitoitusperiaatteita sekä väritystä viidessä vertailumaassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa). Suomessa ja Ruotsissa lähes kaikkien merkkien sisältö kirjoitetaan suuraakkosin, kun esim. Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa suositaan pienaakkosia.
Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikasta sain vastauksen, että syynä on se, että nimet ovat näin näkyvissä paremmin.
Valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta 12.5.2010/365 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100365 tuli voimaan 1.7.2010. Siinä luetellaan, mitä kaikkea tietoa isännöitsijäntodistuksessa tulee/voi olla.
Tietoa muurahaisia karkottavasta kesäkukasta ei löytynyt, mutta Ulla Lehtosen kirjassa Luonnonmukaisesti omassa kotipuutarhassa (s. 88, 2004) on seuraavanlainen vinkki: "Kasvihuoneista muurahaisia karkotetaan kasvattamalla laventelia ja mäkimeiramia ja pietaryrttikeitteellä."
Kaiketikin on kyse Toivo Kärjen laulusta Merenneidon kyynel, joka alkaa sanoilla "Kun laiva purjein valkoisin...". Sanat lauluun on tehnyt Reino Helismaa.
Laulun sanat ja nuotti löytyvät esimerkiksi Toivo Kärjen sävellysten nuottikokoelmasta Täysikuu : unohtumattomat laulut 3 (Warner/Chappell Music Finland, 1998).
Laulun voi kuulla esimerkiksi levyiltä Olavi Virta: Kootut levyt. Osa 9, 1953 (Fazer Musiikki, 199)ja Laulaja : kaikki levytykset (Warner Music Finland, p2013)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavaa aineistoa mandoliininrakentamisesta:
Gibson A-tyylinen mandoliini (soitinrakennuspiirustus)
Huotari, Ari: Mandolin : piirustukset
Siminoff, Roger H.: Constructing a bluegrass mandolin.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Internetistä voi etsiä aineistoa hakukoneilla. Esim. Google-haku osoitteessa http://www.google.com hakusanoilla mandolin ja construction antoi runsaasti viittauksia.
Suomen Numismaattinen yhdistys on julkaissut keräilijän oppaan nimeltä Suomen rahat arviohintoineen 2005 (lienee saatavissa omassa kirjastossasi. ks. HelMet-tietokanta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuomen+rahat+arviohintoineen/tsuomen+r… ). Sen mukaan Helsingin olympiakisojen juhlarahan vuodelta 1952 (nimellisarvo 500 mk) arvo olisi kunnosta riippuen 15-45 e.
Kookas-sivuston keskustelufoorumilla (http://www.kookas.fi/forum/thread/9830 ) arvellaan olympiarahan hinnaksi 20-30 e.
Voisiko kyseessä olla Kaarina Helakisan Ainakin miljoona sinistä kissaa vuodelta 1978? Nuotteja kirjasta ainakin löytyy, muista yksityiskohdista en uskalla sanoa, koska en ole lukenut koko kirjaa.
Laura Benyikin kirja Ymmärrä elekieltä on saatavana useasta maakuntakirjastosta, mm. Lahdesta, Tampereelta, Kouvolasta, Jyväskylästä, Kuopiosta jne. Voit tilata sen kaukolainaksi kotikuntasi kirjaston kautta.
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Kirjastot.fi-sivustolta Frank Monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Kirjoita nimeke-riville kirjan nimi ja kun valitset valitse kirjastot -valikosta kaikki kirjastot, saat näkyviin kirjastot, joissa kyseinen kirja on.
Kaikki Kajaanin kaupunginkirjastoon tulevat lehdet löytyvät kirjaston kotisivulla olevasta lehtiluettelosta. Lehtiluettelo löytyy joko kohdasta Aineistoluetteloita ja sieltä Lehtiluettelo tai aakkosellisesta hakemistosta kohdasta Lehtiluettelo.
Kasvatusalan lehtiä ovat Aikuiskasvatus, Kansanopisto, Kasvatus, Nuorisotyö, Opettaja, Oulun ylioppilaslehti sekä Yliopisto.
Tämä on vain karkea jaottelu, muissakin lehdissä saattaa olla aiheeseen liittyvää materiaalia.
Ammattikorkeakoulun kirjaston lehtiluettelo löytyy heidän kotisivultaan osoitteesta http://www.kajak.fi/suomeksi/Kirjasto/Kajakki-_aineistotietokanta/Lehti…
Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastoon tulevia lehtiä voi kysellä suoraan heiltä tai hakea lehtiä OULA-tietokannasta lehden...
Sukunimi Vartiainen sisältänee tekijänimityksen 'vartija'. Se on voinut olla alunperin lisänimi, joka on annettu yhteiskunnallisen toimen haltijalle (kirkonvartija, kylänvartija, rajavartija, lainajyvästöjen vartija jne.), ja tämä vartia ~ vartija -lisänimi on sitten kehittynyt sukunimeksi. On myös arveltu, että nimiin Vartia ja Vartiainen sisältyy germaanista nimiainesta (vrt. henkilönnimet Wardo, Wardu, Wardus, Warto). - Nimeä ja sen varhaisia muotoja esiintyy jo 1500-luvulta peräisin olevissa lähteissä.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Tässä muutamia ranskankielisiä maailmanhistorian linkkejä ja linkkilistoja:
http://home.worldnet.fr/~larane/histoire00chrono0.htm
http://www.seminaire-sherbrooke.qc.ca/hist/Hist5/travaux.htm
http://www.gymnase-morges.ch/docs/Lienshist.html
http://perso.wanadoo.fr/saigprod/
http://www.nomade.tiscali.fr/cat/arts_culture/histoire/
http://www.csaffluents.qc.ca/wsed/his214.htm
Muodista on kirjoitettu hyvinkin paljon. Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU voi hakea Tampereen ja lähikuntien kirjastojen materiaalia. Yhdistämällä asiasanat muoti, historia ja 1940-luku saa 10 teosta. Toisaalta joissakin muodin historiaa käsittelevissä kirjoissa on mukana myös 1940-luku, vaikka ne kattavat laajemman ajanjakson.
Asiasanoilla muoti ja historia tulee 296 viitettä, niissä on vara valita...(osa teoksista käsittelee tietenkin keskiaikaa tai muuta vastaavaa). Laitan tähän malliksi lyhyen luettelon kirjoista: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia (2000), Contini, Mila: Muoti kautta aikojen (1967), Fashions of a decade. The 1940s (1991), Franck, Marketta: Päiväkirjani:...
Runo on nimeltään Vaiheet ja se löytyy Hessen teoksesta Lasihelmipeli. Alkuteoksessa runon nimi on Stufen, joka tarkoittaa suomeksi portaita tai askelmia
Kirjan
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. - Uud.laitos, 2000.
mukaan 'rainiolla' on mainitsemanne 'hylätyn peltomaan' ohella merkityksiä 'raivattu alue' (Hartola, Lappee), 'raunio, kivikasa' (Kuopio). Tilannimenä Rainio tunnetaan mm. Ylä-Satakunnasta, Hämeestä, Itä-Uudeltamaalta ja Etelä-Karjalasta ja tämä onkin monen sukunimen alkuperä. Suomalaistamisen myötä tämän nimen ovat ottaneet mm. Nygren (Turku 1902), Johansson (Helsinki 1899, 1901), Andrejeff (Joensuu 1902), Roos (Pori 1906), Fabrell (Kiikala), Lilius (Laukaa ja Saarijärvi 1906).
Kirjan ensimmäinen ja toinen (lisä-)painos ovat samansisältöisiä, joten sisällön kannalta on sama kumman painoksen saat. Sen tietää siitä, että kirjoilla on sama standarditunnus eli ISBN (Tällä kirjalla se on 952-451-055-3). Jos kirjan sisältö muuttuu seuraavaan painokseen, se saa myös uuden ISBN:n. Siksi kirjastojen tietokannoissa molemmat painokset ovat samassa tietueessa.
Kirjan alkusivuilta näkee, onko se painettu vuonna 2002 vai 2005. Joten jos haluat nimenomaan vuonna 2005 painetun kirjan, sinun täytyy itse painovuosi kirjasta tarkistaa tai pyytää kirjaston henkilökuntaa niin tekemään.
Suomen viikonpäivien nimet ovat peräisin germaanisten kielten perinteistä. Kieliryhmässä nykysaksassa on samanlainen rakenne: keskiviikko on Mittwoch, kun taas muut viikonpäivät ovat tag-loppuisia. Tällä korostettiin sitä, että kun viikko alkoi sunnuntaista, keskiviikko oli viikon keskimmäinen päivä.
Muissa germaanisissa kielissä keskiviikon nimi yleensä viittaa Odiniin tai Wotaniin. Näin on myös pohjoisgermaanisissa eli skandinaavisissa kielissä, joista muut viikonpäiviemme nimet on luultavasti lainattu. Kuitenkin skandinaavisista kielistäkin islannissa keskiviikon nimi on kauan ollut miðvikudagr eli keskiviikonpäivä.
Onko suomen kielessä sana sitten jostain syystä lyhentynyt niin että päivään...
Kivelän Katajamäki-sarjaa julkaisee Karisto. Kariston vuoden 2024 kirjoista ei ole vielä tietoja. Kannattaa olla yhteydessä kustantajaan: kustannusliike@karisto.fi
Vastattu 16.10.2023
Pentti Valkonen ja hänen veljensä Mauri olivat komppanianpäällikköjä. Heistä kirjoitetaan kirjassa Vuorio, Anelma, Raatteen pataljoona : I/JR 11:n vaiheita jatkosodan ensimmäisen kuukauden aikana. Hämeenlinna : Karisto, 1973.
Pistojoen taisteluita kuvataan myös teoksessa Karhunen, Veikko, Vienan sissit : sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-1943, WSOY 1976.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löydät vastauksen kysymykseesi. Arkisto löytyy osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Miro ja etunimet Hannes ja tee haku. Saat mm. seuraavat tiedot:
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta.
Johannes-nimi merkitsee heprean kielessä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'. Johannes on kristikunnan suosituimpia nimiä ja siitä on kymmenittäin erilaisia muunnoksia ja kutsumamuotoja, meidän almanakassamme nykyisin mm...
Ainakin seuraavanlainen koko Pähkinänsärkijän pianopartituuri löytyy Sibelius-Akatemian kirjastosta:
https://finna.fi
Partituurin luettelointitiedoissa ei kuitenkaan näytä mainittavan, kuka on tehnyt soitinnuksen.
Helsingin Konservatorion kirjastosta puolestaan löytyy Pletnevin pianolle soitintama nuotti, jonka luettelointitiedoissa puolestaan ei kerrota, mitkä otteet Pähkinänsärkijästä siihen sisältyvät:
https://finna.fi
Tässä vielä kaikki nuotit, jotka löysin Arsca-tietokannasta hakutermeillä tsaikovski, op71, piano:
https://finna.fi
Suosittelen siis kysymään asiaa suoraan yllä mainittujen oppilaitosten kirjastoista.
