Aktiivisuusrannekkeet käyttävät erilaisia sensoreita käyttäjän toimien seuraamiseen. Yleisin ja perustavanlaatuisin niistä on kiihtyvyysmittari, jota käytetään liikkeen havaitsemiseen ja sen myötä muun muassa askelten laskemiseen. Liikkeen havainnoinnissa voidaan käyttää lisäksi korkeusmittarin, gyroskoopin ja joskus myös satelliittipaikannusjärjestelmän (GPS) apua.
Sykettä useimmat rannekkeet mittaavat optisen sensorin avulla. Ranneke suuntaa ihoon LED-valon ja mittaa takaisin heijastuvan valon määrää. Koska veri heijastaa vähemmän valoa, vaihtelut valon määrässä voidaan kääntää sydämen sykkeeksi. Tulos ei kuitenkaan välttämättä ole yhtä tarkka kuin käytettäessä rinnan ympäri kiinnitettävää sykemittaria. Toinen tapa mitata sykettä ja myös...
Mimosa on luontoaiheinen nimi, joka on peräisin mimoosa-kasveilta. Mimoosat ovat yli 400 lajia käsittävä tuntopuukasvien heimo. Kukkasymboliikassa mimoosa on valon ja pelastusvarmuuden mutta myös herkkätunteisuuden ja häveliäisyyden vertauskuva.
Milo on keskieurooppalainen lyhentymä Miroslavin rinnakkaismuodosta Miloslav. Miroslav on slaavilainen hallitsijanimi, jonka merkitys on "rauhan miehenä maineikas".
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Espoon kaupungin Energiansäästövinkeissä http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;7969;37682;37755 suositellaan kodin ruuanlaitossa pienentämään levyn tehoa heti kiehumisen alettua ja käyttämään tällä tavoin hyödyksi lieden jälkilämpö. Luultavasti kiehumisen odottelu pitkään käyttäen pienintä lieden levyn lämpötilaa kuluttaisi eniten sähköä. Eri mallisten liesien tehoissa, asetuksissa (levyasetusten 1,5 ja 3 teho jne.) ja sähkönkulutuksessakin voi olla kuitenkin hieman eroja.
Energian säästämiseksi kannattaa myös pitää sekä lieden levyt että keittoastioiden pohjat puhtaina. Lika eristää ja lisää sähkönkulutusta. Käytettävän kattilan tulisi olla keittolevyn kokoinen tai sitä suurempi hukkalämmön välttämiseksi. Kattilaan kannattaa...
Leikkoruusujen hoitoon annetaan ohjeita esim. Kotimaiset kasvikset -yhdistyksen sivuilla osoitteessa http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Koristekasvit/L….
Ruusuja veteen laitettessa vesi saa olla kuumaa, noin 50-asteista, ja sen lisäksi on hyvä lisätä veteen kukkavirkistettä. Lisäksi sivustolla neuvotaan seuraavasti: "Jos ruusut nuokahtavat maljakossa, niiden varsiin leikataan uudet imupinnat ja samalla kuoritaan vartta 4-5 cm. Kukat kääritään pakettiin ja pidetään varren päitä 1-2 minuuttia kiehuvassa vedessä, jonka jälkeen paketti laitetaan haaleaan, syvään veteen." Kukkien kestoaikaa voi pidentää myös viemällä ne yöksi viileään ja välttämällä päivälläkin suoraa auringonpaistetta.
Suomessa, kuten varmasti monissa muissakin maissa, on ollut kautta aikain käytössä erilaisia lempi- ja puhuttelunimiä, jotka poikkeavat henkilön virallisesta nimestä. Usein ne ovat erilaisia lyhentymiä tai arkipäiväistettyjä muotoja virallisesta nimestä.
Syitä kutsumanimien käyttöön voi olla monia. Puhuttelunimi voi olla helpompi (esim. kansanomainen muunnos vierasperäisestä nimestä) ja sen käyttö voi viestittää puhujan ja puhuteltavan välistä epämuodollista tai läheistä suhdetta. Nimet voivat olla yksityisiä tai julkisia: niitä voidaan käyttää joko vain perhepiirissä tai myös esim. koulussa tai työelämässä. Oma lukunsa ovat taiteilijanimet, joita vaikkapa kirjailijat tai muusikot käyttävät teostensa julkaisussa.
Monilla nimillä on...
Avioliittolain (13.6.1929/234)2 LUKU (16.4.1987/411) mainitsee alaikäisten avioliiton solmimisesta seuraavaa:
Avioliiton esteet
4 § (16.4.1987/411)
Avioliittoon ei saa mennä alle kahdeksantoistavuotias.
Oikeusministeriö voi kuitenkin erityisistä syistä antaa kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan mennä avioliittoon. Ennen asian ratkaisemista luvanhakijan huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos hänen olinpaikkansa voidaan kohtuullisin toimenpitein selvittää.
Ikäraja on siis lain mukaan sama sekä tytöille että pojille. Käytännössä kuitenkin tytöt ovat tilastojen mukaan selkeä enemmistö alaikäisenä naimisiin menneistä. Seinäjoen Sanomat selvitti viime vuoden lopulla Tilastokeskukselta sitä, minkä verran ja minkä ikäiset...
Suomen kansan vanhoissa runoissa Panu esiintyy tulen ja liekin synonyyminä useissa runoissa. Suomen kansan vanhat runot ovat myös internetissä ja niistä voi hakea hakusanalla Panu. http://skvr.fi/#/%7B%22content%22:%22aloita%22%7D Aimo Turusen teoksen Kalevalan sanat ja niiden taustat, ilmestynyt 1979, mukaan sana panu esiintyy mm. runoissa Tulen synty, Pakkasen luku ja Ison tammen runoissa sekä Ilmarisen Sotijan loitsussa. Zacharias Topeliuksen Maamme-kirjassa luvussa 95 Panu mainitaan auringon poikana. Uno Harva mainitsee kirjassaan Suomalaisten muinaisusko, joka on ilmestynyt vuonna 1948 sivulla 195 panun balttilaisperäiseksi sanaksi, joka on olennoitu...
"Ihmisparsa" on Iso kiltti jätti -kirjan suomentaneen Tuomas Nevanlinnan urhoollinen yritys saada käännettyä englanninkielisen alkutekstin "human bean" (leikillinen väännös ihmistä tarkoittavasta ilmauksesta "human being", kirjaimellisesti "ihmispapu") siten, että suomenkielisessä ilmauksessa säilyy alkuperäisen ruoka-aiheinen viittaus. Parsa lienee valikoitunut mukaan siksi, että "ihmisparsa" muistuttaa läheisesti sanaa "ihmisparka".
IKJ tunnustaa olevansa jättiläiseksi pieni. Kaiketi pitää ajatella niin, että jättiläismittakaavassa "iso" on vähättelevä määre - jättiläisten tulisi olla jättiläismäisiä.
Symbolit vaihtelevat ajan ja kansan mukaan. Symbolit ja merkit: alkuperä ja merkitys -kirjan mukaan villiaasi on egyptiläisille yksinäisyyden ja eristyneisyyden symboli. Toisaalta taas Euroopassa variksen on katsottu ennustavan kuolemaa, sotaa, yksinäisyyttä ja pahuutta. (Lähde: Jack Tresidder, 1001 symbolia). Happamuutta tai katkeruutta symboloivaa eläintä emme löytäneet.
Kysäisin rekkamiehiltä ja he kertoivat, että eri nopeusrajoitusten kyltit ovat tiedoksi takana ajaville ja ohittamaan pyrkiville.
Merkit kertovat ajoneuvoyhdistelmälle määrätyn nopeusrajoitukset: taajamissa, haja-asutus alueilla ja moottori- ja moottoriliikenne teillä.
Jos liikennemerkillä määrätty nopeusrajoitus on alempi, ajaa ajoneuvoyhdistelmä tietenkin alempaa nopeutta. Jos liikennemerkki kertoo alueelle suuremman nopeuden, voivat muut tuumata ohituksen turvallisuutta nopeusrajoituksia vertailemalla.
Lisätietoa erilaisista ajoneuvokohtaisista rajoituksista: https://ec.europa.eu/transport/road_safety/going_abroad/spain/speed_limits_fi.htm
Varsinkin Euroopan teillä monimerkkiset ajoneuvot ovat yleinen näky.
Urheilutoimittajat ja -selostajat tosiaan käyttävät välillä hyvinkin värikästä kieltä. Tässä vastauksia kysymiisi termeihin:"Helmarit" (eli "Helmipöllöt") on lempinimi Suomen naisten jalkapallojoukkueelle. Sen merkityksestä ja alkuperästä löytyy aiempi vastaus palstaltamme täältä."Himmailla" puolestaan tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan tässä yhteydessä hidastelua, hidastamista tai pidättelyä. "Mennä vihkoon" tarkoittaa suunnilleen samaa kuin mennä pieleen, mönkään tai metsään - jokin ei siis onnistu. Ilmauksen alkuperä ei sen sijaan ole yksiselitteinen. Sitä on pohdittu tässä Kotimaisten kielten keskuksen blogikirjoituksessa.
Kuka on kukin -teosta ei löydy verkosta. Sitä kannattaa tutkia kirjastojen käsikirjastoissa tai varastokokoelmissa. Kansallisbiografia on suuri kansallinen historiahanke, jonka osoitteesta
http://www.kansallisbiografia.fi/ löytyy 6000 pienoiselmäkerran kokoelma Suomen historian vaikuttajista. Tämä verkkojulkaisu on jatkuvasti täydentyvä. Muita henkilöhakemistoja löytyy osoitteesta http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63438
Nimet Manda ja Mandi ovat Amandan lyhennelmiä. Mandi pohjautuu englantilaiseen puhuttelumuotoon Mandy. Amanda on alkuperäinen miehen nimi Amandus. Jo vuonna 1544 Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenterissa oli 26. lokakuuta omistettu Amandukselle, Strassburgin piispalle 300-luvulta. Latinan Amandus ja Amanda merkitsevät rakastettavaa ja ystävällistä.
Sofia on kreikkaa ja merkitsee viisautta. Se perustuu kolmen varhaiskristillisen marttyyrin nimeen. Pyhimyslegendat sijoittavat heidät 100-200-luvulle. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 15.5.
Tiedot ovat peräisin kirjoista:
-Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
-Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat
-Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Karla, kuten arvelitkin, on Karlia vastaava naisennimi. Samanasuisena naisennimenä Karla tunnetaan sekä Saksassa että Ruotsissa. Ruotsissa nimeä alettiin käyttää 1800-luvun alussa kirjoitusmuodossa Carla. Karl on germaaninen nimi, joka merkitsee vapaata (talonpoikaista) miestä.
Vivika on rinnakkaismuoto Viveka-nimelle. Viveka on ruotsalainen muunnos Tanskassa ja Saksassa yleisestä Vibeke-nimestä. Vibeke on ns. diminutiivimuoto; naista merkitsevään wiv-, wib-sanaan on lisätty pääte -eke, "Vibeke=pieni nainen". Suomenkielisellä alueella Vivikan edeltäjinä tunnetaan Viviika, Vivikka ja Viikka.
Pentti Lempiäisen mukaan Viveka, Vivika voidaan suomentaa myös "elämänhaluiseksi", lähtien latinan sanoista vivo (elää, olla elossa) ja vivus (elävä,...
Kannattaa ehkä tällaisten laskelmien kohdalla muistaa, että kukaan ei pysty tällaisia oikeasti mittaamaan, vaan kyse on aina karkeista arvioista. Arviot puolestaan riippuvat kokonaan siitä, mitä käsitteellä "tieto" tarkoitetaan.
Wikipedian artikkelissa Data (http://fi.wikipedia.org/wiki/Data) mainitaan hyvin yleisesti käytetty kolmijako dataan, informaatioon ja tietoon, jossa ihmisen mieltämä merkityssisältö koko ajan kasvaa. Näistä käytännössä vain datan määrää voidaan kunnolla arvioida, koska siinä voidaan käyttää apuna tietoverkoissa liikkuvien bittien ja jatkuvasti tarvittavan lisätilan tarvetta.
Esimerkiksi tämän linkin http://www.tivi.fi/kaikki_uutiset/maailman+tiedon+maara+selvitettiin/a5… takana on esitetty arvio, jonka mukaan...
Kuvia entisestä elokuvateatteri Ritzistä löytyy varmasti esim. painettuina kirjoista, mutta sopivien kirjojen hakeminen ja sitten kuvien löytäminen niitä selailemalla voi olla melko työlästä. Yhden pienen julkisivukuvan Eteläinen Hesperiankatu 22:sta löysin Tommi Lindhin lisensiaattityöstä ”Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta” (Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2002), s. 60. Kuvassa näkyy Ritzin sisäänkäynti. Lindhin työ löytyy elektronisessa muodossa osoitteesta http://www.saunalahti.fi/~lindhto/lisuri/ Toinen teos, jossa saattaa olla Ritzistä kuvia on ”Elokuva ja arkkitehtuuri” (Helsinki, Rakennustaiteen seura 1996). Aino Niskanen on kirjoittanut Arkkitehti-lehteen (numerot 5-6 vuodelta 1998) vanhoista...
Eeli-nimeä on käytetty lyhenteenä monista nimistä, esim. Elin, Elias, Eelis, Hesekiel, Mikael ja Rafael. Eeli on kuitenkin myös itsenäinen raamatullinen nimi, Eelistä kerrotaan Vanhassa testamentissa 1. Samuelin kirjan luvuissa 1-4. Heprealaisen Eeli-nimen (עלי) merkitys ei käy ilmi lähteistä, joka tapauksessa se ei ole Uudessa testamentissa mainittu (Matteuksen evankeliumin 27:46) ’eeli’ (’jumalani’), koska se kirjoitettaisiin hepreaksi אלי. Kalenterissamme Eeli on tulkittu Eliaksen muunnelmaksi, koska nimipäivä on 9.4. (Elias Lönnrotin syntymäpäivä). Mirko-nimi olisi kai parhaiten selitettävissä useissa slaavilaisissa kielissä esiintyvän Miroslav-nimen lyhenteeksi. Miroslav/Мирослав on yhdistelmä yhteisslaavilaisista sanoista mir ’...
Lainaus "The Child is father of the Man" on William Wordsworthin runosta "Rainbow" vuodelta 1802. Aale Tynni on suomentanut runon ja se alkaa näin: "Kun sateenkaarta katselen". Runo löytyy kokonaisuudessaan WSOY:n vuonna 1949 julkaisemasta Wordsworthin runojen kokoelmasta otsikolla "Runoja lapsuuden ajasta :1". Tynni on suomentanut kyseisen lainauksen näin: "On lapsi miehen isä". Teoksen julkaisutiedot löytyvät alla olevasta linkistä HelMet-tietokantaan.
Lähteet:
Wordsworth, William: Runoja (WSOY, 1949)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/awordsworth/awordsworth/1%2C6%2C77%…
Kysymys on laaja. Kehitysvammaisuus voi olla ymmärryskyvyn tasolla lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa / syvää. Ymmärryskyky vaikuttaa henkilön psyko-sosiaaliseen toimintakykyyn ja henkilön keinoihin olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Viriketoiminnan järjestämisessä on tärkeää huomioida myös kehitysvammaisen henkilön ikä, persoonallisuus ja henkilökohtaiset mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet sekä millä tavalla hän kommunikoi: puhuuko henkilö vai kommunikoiko hän eleiden ja ilmeiden avulla tai käyttääkö hän jotakin puhetta korvaavaa/ tukevaa kommunikaatiomenetelmää. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luominen on toiminnan kivijalka. Jos viriketoimintaa tarjotaan ryhmälle, on hyvä, jos ohjaajalla on etukäteiskäsitys...
