Kyseessä voisi olla Josefine Adolfssonin Ketä kiinnostaa? (Otava, 2005). Juonikuvaus ja kansikuva Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8b4bc14d-234a-4fa7-a418-6….
Teos kuuluu Signal-sarjaan, jossa julkaistut teokset ovat muodoltaan tavallista neliömäisempiä. Kaikki Signal-sarjan kirjat on listattu palvelumme aiemmassa vastauksessa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-muita-kirjoja-otavan-signal?language….
Olisikohan kyseessä Aaron Michelinin lastenkirja Hykkyrämykkyrän seikkailut. Kirja ilmestyi vuonna 1997 ja se on pehmeäkantinen. Valitettavasti kirjan sisällöstä ei löydy tarkempaa kuvailua, mutta Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastossa on yksi kappale kirjaa. Voit siis tilata sen lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1407857__Shykkyr%C3%A4myk…
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4044514
Sursum corda on mainittu Kaarina Helakisan teoksessa Lasilinna (Otava 1986):
”Kuvan alalaitaan Maria kirjoitti: sursum corda.
Minä en tiedä mitä tämä tarkoittaa, opettaja sanoi.
Ylentäkää sydämenne, Maria vastasi.”
(sivut 23–24)
Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan "Illan tullen" -kappaleeseen ei löydy julkaistua nuottia. Laulu alkaa: "Illan tullen tahtoisin sut viedä oopperaan".
Tietoa kotimaisista nuoteista voi etsiä Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia. Violan viitteet löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
Tietoa Violasta:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/viola-suomen-kansallisdisk…
Tässä joitakin ideoita kirjastojen aineistosta.
Luettavaksi voisi kokeilla runoja. Ellei suosikkirunoja tai -runoilijoita ole mielessä, esim. kokoelmat Tämän runon haluaisin kuulla (uusin laitos Tammi 2014), Pieni runokirja : 150 suomalaista klassikkoa (Gummerus 2011) ja Sydämeni laulut : kauneimmat suomalaiset runot (Gummerus 2014) sisältävät tunnetuimpia ja rakastetuimpia runoja.
Kirjastoista löytyy myös mietelauseita ja vitsikirjoja. Lasten hauskoja tokaisuja on koottu mm. kirjoihin Vanhat tädit eivät muni (Schildts 2007) ja Krokotiilit eivät puhu suomea (Schildts 2007).
Vanhemmat lastenrunot ja -lorut voivat olla tuttuja vuosikymmenten takaa. Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä 1997) sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia...
Artikkelissa "Koivun hintakehitys ei heijasta sen käyttöarvoa" kerrotaan seuraavaa:
"Koivun rooli Suomen metsätaloudessa ja metsänhoidossa on vaihdellut hyvin paljon viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Varhaisissa metsänhoito-oppaissamme 1800-luvun loppupuolelta koivulla nähtiin merkitystä lähinnä polttopuuna, eikä laajamittaiseen kasvatukseen sisämaassa kaukana kaupungeista uskottu olevan edellytyksiä. Koivun käyttöä haittasi pitkään sekin, ettei sitä voitu uittaa käyttöpaikalle, koska koivu ei pysy pinnalla samalla tavalla kuin huokoisemmat havupuut. Sotien jälkeisissä hakkuissa koivu kaadettiin usein maahan lahoamaan, koska sillä ei yksinkertaisesti ollut käyttökohteita. Uusien koivikoiden syntymistä ehkäistiin kemiallisella...
Tässä tilanteessa kehotan kääntymään suoraan kysymään tietyltä uimahallilta, mitkä heidän säännöt ovat eri musiikin soittoa kohden. Jos vesijumppaan on omat tilat voi olla enemmän vapautta soittaa minkä tahansa musiikkia, mutta jos tilat ovat avoinna myös muille asiakkaille, voi olla että tietyt musiikkigenret nähdään häiritsevinä.
On myös syytä kysyä niiltä vanhuksilta jotka ottavat osaa vesijumppatilanteeseen jos heille sopii että rockia tai metallia soitetaan.
Hei,
Kyseessä on varmaankin draamakomedia Neukku New Yorkissa (Moscow on the Hudson, 1984, ohj. Paul Mazursky). Elokuvassa neuvostoliittolainen sirkuksen muusikko (Robin Williams) loikkaa Yhdysvalloissa kiertueella ollessaan puolivahingossa kovnin kanssa ja jää Yhdysvaltoihin huomatakseen, ettei kaikki ole täydellistä lännessäkään..
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Elokuvien suoratoistopalveluista, tai sen puutteesta, kysytään meiltä aika ajoin.
Keski-kirjastoille piti tulla elokuvien suoratoistopalvelu jo tämän vuoden alusta. Elokuvapalvelut kilpailutettiin valtakunnallisesti yleisiä kirjastoja varten, mutta valintapäätöksestä valitettiin, joten joudumme vielä jonkun kuukauden odottelemaan valituksen käsittelyä. Toivottavasti kuitenkin saamme palvelun pian käyttöön!
Vastaus kopioitu palvelun vastausarkistosta:
Minulla tuli netissä vastaan UKK:n Kirjastokino, jossa on laaja valikoima elokuvia ja ohjelmia katsottavissa ilmaiseksi. Miksi Keski-kirjastot eivät ole mukana… | Kysy kirjastonhoitajalta
Eli nyt emme voi muuta kuin odottaa.
MyHeritage-palvelu antaa Ester Valtosen syntymä- ja kuolinvuosiksi 1905-2014 (tarkempien tietojen saaminen edellyttää rekisteröitymistä palveluun). Heritage Wiki -sivustolla Valtosen syntymä- ja kuolinpäivämäärät ovat samat kuin Wikipediassa eli 17.2.1905-28.7.2014. Ilkka-lehden verkkojulkaisussa on 17.2.2014 muutaman rivin artikkeli otsikolla "Laihialla asuu Suomen toiseksi vanhin henkilö", jossa kerrotaan Valtosen juhlineen kyseisenä päivänä 109-vuotispäiväänsä Toiskan palvelukodissa Laihialla. Tässä muutaman rivin pituisessa jutussa vinkataan lopuksi lukemaan lisää seuraavan päivän paperilehdestä. Heritage Wikistä löytyi myös viite Valtosesta kertovaan Kyrönmaa-lehden artikkeliin nimeltä "Tekemättömyyteen hiljalleen oppinut", mutta...
Helena Telkänrannan kirjassa Millaista on olla kissa (SKS 2023) todetaan, että kissat tarvitsevat henkilökohtaista tilaa. Lepopaikoista kissoille mieluisimpia ovat sellaiset, joissa voi levätä rauhassa korkealla tai toisaalta sellaiset, joihin pääsee sisälle näkymättömiin. Pahvilaatikko voi olla tällainen suojapaikka.
Ylen Hämmästy maailmasta -sarjassa on pohdittu, miksi kissa haluaa ahtautua laatikkoon. Siellä on kerrottu Hollannissa Utrechtin yliopistossa vuonna 2015 tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan laatikkoon vetäytyminen laski kissojen stressitasoa. Havaittiin, että jouduttuaan ristiriitatilanteeseen kissat mielellään häipyivät paikalta ja käpertyivät mahdollisimman pieneen tilaan, jossa saavat varmasti olla rauhassa....
Tietoa ei löydy esim. Kansallisbiografiasta tai Kasken sävellysten arkistoluettelosta, joten tarkkaa tietoa ei liene saatavissa. Laulun sanoitus on Kirsi Kunnaksen, ja on ilmeisesti ilmestynyt ensimmäistä kertaa Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä vuonna 1946. Kaski puolestaan kuoli 1957, eli laulu on sävelletty näiden vuosien välillä. Ensimmäiset maininnat Illalla-laulusta sanomalehdissä osuvat vuoteen 1954, mikä vaikuttaa mahdolliselta sävellys- tai ensiesitysvuodelta, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole.
Voisiko kyseessä olla porilainen taiteilija Aarne Elomaa? https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/aarne-elomaa
Hänen signeerauksensa on kyllä yleensä A. ELOMAA ja vuosiluku.
Porin taidemuseosta voisi kysellä, onko hänen signeerauksensa vaihdellut.
https://www.poriartmuseum.fi/me/yhteystiedot/
Taiteilijamatrikkeleista ei löytynyt muita sopivia taiteilijoita.
Vaasan kaupungin museoiden taiteesta vastaavalta amanuenssilta voisi kysyä pohjalaismaisemien tekijöistä
https://vaasankaupunginmuseot.fi/henkilokunta/
Seinäjoen taidehallilta https://www.seinajoentaidehalli.fi/etusivu/ voisi myös kysyä asiasta.
Toivottavasti taulun tekijä selviää.
Kyseessä lienee Nuorten toivekirjastossa vuonna 1975 julkaistu Juri Korinetsin Kaukana joen takana tai sen samana vuonna ilmestynyt jatko-osa Leiritulen äärellä.
"Enoaan Miša rakastaa yli kaiken, toista hänen kaltaistaan ei ole. Hän on karhujen ystävä, yksinkulkija, mainio kalamies ja juttujen kertoja.. -- Kolmetoistavuotiaana Miša pääsee enon kanssa eräretkelle Kuolan niemimaalle -- . Koskaan Miša ei myöskään väsy kuuntelemaan enon jännittäviä kertomuksia vallankumouksen alkuajoilta." (kirjojen takakannen kuvauksesta; molemmissa kirjoissa on täsmälleen sama teksti)
Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1233/2013 sääntelee henkilöstön lomauttamista
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131233
Lomauttamisesta löytyy oikeustapauksia Valtiovarainministeriön sivulta: https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virkamiesoikeus/oikeustapaukset/lomau…
Virkamatkojen osalta kunkin hallinnonalan budjetti (valtion talousarvio) ohjaa virkamatkojen tekemistä. Asiaa sääntelee Valtion matkustussääntö: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164866
Lisää virkamatkojen tekemisestä: https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virka-ja-tyoehdot-henkilostohallinnon…
Kyllä vain.
Uusin opas on Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset / Aulis Aarnio, Urpo Kangas, Timo Räbinä. vuodelta 2020. Linkki Helmet hakuun
Toinen käytännönläheinen kirja on Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja / Matti Norri. vuodelta 2017. Linkki Helmet hakuun
Hyvä kooste perunkirjoituksesta löytyy myös vero.fi sivustolta. Linkki sivulle
Myös Suomi.fi sivulla on ohjeita perunkirjoituksesta ja testamentista. Linkki sivulle
Norjalaiselta Roy Jacobsenilta on suomennettu neljä romaania ja viides suomennos ilmestyy tänä keväänä.
Rajat (Grenser, suom. Arvi Tamminen, 2004), Ihmelapset (Vidunderbarn, suom. Päivi Kivelä, 2011), Näkymättömät (De osynlige, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, 2022) ja Valkoinen meri (Hvitt hav, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen, 2023). Vuoden 2024 keväällä ilmestyy Rigelin silmät (Rigels øyne, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen). Kolme viimeksi mainittua ovat Barrøy-sarjaa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317602819316
https://snl.no/Roy_Jacobsen
Roy Jacobsenin teokset Lumme-kirjastoissa 1/2024
Kyseessä voisi olla Victoria Poolen Torstain lapsi (WSOY, 1981), "Äidin kertoma dramaattinen tositarina vaikeaa sydänsairautta potevan 17-vuotiaan Samin ihmeenkaltaisesta pelastumisesta."
