Niitä voi ostaa Ejes Chokladfabrik ABn liikkeestä osoitteesta Erik Dahlbergsgatan 25, 115 32 STOCKHOLM.
Liikkeessä on huomioitu heidän saamansa mainos ja ilmeisesti kirjan hahmon Mariannen lempisuklaa on erikseen merkitty.
Aivan etsimäsi nimistä teosta emme onnistuneet löytämään, mutta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista näyttäisi löytyvän useitakin teoksia aiheesta, kuten esimerkiksi:
Kastemaa, Pekka: Auto 60-luvulla: henkilöautot Suomessa 1960-1969 (Teekkarien autopalvelu, 1985)
Ojanen, Olli J.: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla (Alfamer, 2002)
Lisää teoksia löydät Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla 'autot' ja '1960-luku´:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1332114__Sautot%201960-lu…
Kyseinen sitaatti on Ralph Waldo Emersonin esseestä Ystävyydestä.
J. A. Hollo on suomentanut Emersonin esseitä. Hänen suomennoksessaan kyseinen sitaatti kuuluu näin:
"Meidän täytyy olla omamme ennen kuin voimme olla toisen oma."
https://www.gutenberg.org/files/16643/16643-h/16643-h.htm
Ralph Waldo Emerson: Esseitä (suom. J. A. Hollo, 1958, s.135)
Kovin hyvää ja tuoretta tästä aiheesta tehtyä kirjaa ei löytynyt. Halutessasi voit tutustua alla oleviin vanhempiin teoksiin:
Lauri Kettunen: Suomen murteet : murrealueet, 1930
Lauri Kettunen: Suomen murteet. Murrekartasto, 1981
Lauri Kettunen: Pohjalaismurteet : kielennäytteitä, 1930
Jussi Laurosela: Äännehistoriallinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta, 1: konsonantit, 1913 ja 2: vokaalit, 1914, sekä Foneettinen tutkimus Etelä-Pohjanmaan murteesta, 1922
Suomen kansan murrekirja : länsimurteet. 1953 (tekstejä eri Etelä-Pohjanmaan murteilla)
Saatavuuden voit tarkistaa Eepos-verkkokirjastosta
Lisäksi netistä löytyi seuraavia aihetta sivuavia opinnäytetöitä/artikkeleita:
Pro Gradu IHMISIIN VIITTAAVAT SANAT ETELÄPOHJALAISISSA...
Tein muutamia Helmet-hakuja. Ensimmäisen sanoilla klassikot ja onnellisuus. Tuloksena Katri Valan runokirja Onnen lupauksia.Vaihdoin hakusanaksi onni. Sain 54 tulosta (rajaus kirja ja suomen kieli) Linkki hakutulokseen joukossa mm. Maria Jotunin Tyttö ruusutarhassa ja muita novelleja, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi sekä Juhani Ahon Papin tytär; Papin rouva .Pelkällä haulla klassikot ja aihe rajauksella esim. rakkaus, löytyivät myös Yrjö Kokon Pessi ja Illusia, Jane Austenin Viisasteleva sydän, William Shakespearen Loppu hyvin, kaikki hyvin sekä George Orwellin Päivät Burmassa. Linkki hakutulokseenMyös hakusanalla hyvä elämä, löytyy aiheeseen sopivia kirjoja jotka ovat jo klassikoita esim. John Stenbeckin Hyvien ihmisten juhla, Luisa...
Oskari Peltomaa oli tamperelainen kupari- ja peltiseppä. Hän mainosti palvelujaan ahkerasti sanomalehdissä 1930-luvulla. Mainoksen mukaan hän teki mm. kattoja, peltimuureja ja tinauksia.Kuparipannuun tehdystä reiästä ei löytynyt tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tietää, mistä on kysymys?
Perimätiedon mukaan Ruotsalainen -järven nimi juontaa juurensa siitä, että Marjoniemen ensimmäisen talon isäntä Hannu Pietarinpoika oli alkujaan ruotsalainen. Järveä kutsuttiin hänen laajojen omistuksiensa vuoksi ”Ruotsalaisen vedeksi”. Muita tiedettyjä nimiä olivat myös ”Ruotsi” tai ”Ruotsinvesi”. Myöhäisempiä nimimuotoja ovat olleet ”Ruotsalainen” tai ”Ruotsalaisenjärvi”. Hannu viljeli maatilaansa joskus 1400-luvulla.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsalainen_(j%C3%A4rvi)
Tässä vastauksena käännös sivulta:https://mythologycrafts.com/lemures-and-roman-bean-recieps/"Festivaali järjestettiin kolmena ei-peräkkäisenä päivänä toukokuussa (9., 11. ja 13. päivä). Festivaalin aikana ihmiset suorittivat erilaisia rituaaleja päästäkseen eroon pahoista hengistä ja varmistamaan, etteivät aaveet vahingoittaneet eläviä. Rituaaleihin sisältyi miespuolinen perheenpää (tunnetaan nimellä paterfamilias) kävelemässä paljain jaloin keskiyöllä ja heittäen tummia papuja olkapäälleen. Tummat pavut yhdistettiin alamaailmaan niiden värin ja kyvyn synnyttää uutta elämää vuoksi (lisätietoja alamaailman myyteistä Persephone- ja Cerberus-käsitöiden avulla.) Kun talon isä vaelsi ympäriinsä paljain jaloin heittäen papuja, hän...
Hemingwayn Jäähyväiset aseille –kirjan repliikki on suomennettu seuraavasti: “Ei ole mitään minua. Olen sinä. Älä tee minusta mitään erillistä.” Repliikin keskeinen asema on tulkinnanvarainen asia. Oman tulkintani mukaan se kuvaa hyvin Barkleyn rakkautta kirjan toista päähenkilöä (Frederic Henry) kohtaan. Repliikki on osa Barkleyn ja Henryn välistä keskustelua, joka syventää heidän välistä suhdettaan. Ja aurinko nousee –kirjan miespuolisella hahmolla tarkoitetaan todennäköisesti kirjan kertojaa Jake Barnesia. Kappaleessa 10 Barnes menee kirkkoon ja rukoilee. Läpi rukouksen hänen ajatuksensa harhailevat paljon. Aluksi hän kertoo rukoilevansa kaikkien (hänen mieleensä tulevien) ja itsensä puolesta. Rukouksen lopuksi hän pohtii...
Niska-sukunimi on useimmiten peräisin paikannimestä. Niska merkitsee mm. kosken tai virtapaikan yläjuoksua tai kangasta tai korkeahkoa selännettä esim. suon keskellä. Ajan myötä asukkaat ovat ottaneet paikan nimen sukunimekseen. Niska esiintyy talon- ja sukunimenä etupäässä Peräpohjolassa.Niskanen on muodostettu Niska-nimestä. Niskanen on voinut muodostua myös itsepäiselle tai uppiniskaiselle annetusta lisänimestä.Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Pakkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Äänikirjaan meillä ei valitettavasti ollut pääsyä, mutta painetussa kirjassa tuon kappaleen Hän, joka söi heinäsirkkoja alussa kulkee tekstin lomassa kursiivilla kirjoitettuja säkeitä, jotka mitä ilmeisimmin muodostavat laulun. Ensimmäinen säe kuuluu "kuljen autiota tietä yksin". Usein kun kirjassa lainataan jotakin olemassa olevaa tekstiä, se merkitään kirjan alkuun, nimiösivun kääntöpuolelle. Suliko-kirjassa ei tällaisia merkintöjä ollut, joten on mahdollista, että teksti on Saision omaa tai hänen itse kääntämäänsä. Kirjassa olevat säkeet muistuttavat kuitenkin Kauko Käyhkön esittämän Yksin kuljen autiolla tiellä -kappaleen sanoitusta, "kuljen autiota tietä yksin" vrt. "yksin kuljen autiolla tiellä" tai "en toivo elämältä...
Löydän tällaisen CD-äänikirjan: Taikamaan esiopetus : laulut ja tarinat | Satakirjastot | Finna.fi. Siinä on mukana kappale Kuuletko saman musiikin? Tuo CD-äänikirja on Satakirjastojen kokoelmassa. Valitettavasti sitä ei ole minun kirjastossani nyt paikalla, että voisin tarkistaa, onko kyse juuri etsimästäsi kappaleesta, mutta levy on Finnan mukaan paikalla Huittisten pääkirjastossa nuorten osastolla.
Kirjastonhoitaja on ammattinimeke, joka vaatii ylemmän korkeakoulututkinnon.Kirjastonhoitajaksi voi opiskella monta tietä esim. Liiketalouden perustutkinnon ja informaatiotutkimuksen kandidaatti ja maisteri -tutkintojen kautta. Linkki Opintopolku.fiKirjastoamanuenssi ja tietoasiantuntija ovat molemmat myös ammattinimikkeitä. Työnkuva vaihtelee kirjastoittain. Monesti amanuenssit ovat työssä tieteellisissä kirjastoissa. Kirjastolaisten töistä on hyvä artikkeli Suomen kirjastoseuran sivuilla. Linkki sivustolle.
Valokuvien perusteella näyttää siltä, että kyseessä on mäntykehrääjän toukka.Ks. mäntykehrääjä - Dendrolimus pini | Tunnistus | Suomen LajitietokeskusLähde: Suomen Lajitietokeskus
Google Maps -kartan mukaan Säveltäjänpuistossa sijaitsee ainakin MLL Perhetalo Unikko ja Säveltäjänpuiston monitoimisali. Mahtaisitko kuitenkin tarkoittaa Pukinmäen kartanoa, joka sijaitsee osoitteessa Rälssintie 15 eli muutama sata metriä etelään Vantaanjoen suuntaan? Kartano on punainen puurakennus.
Kysymyksessä kuvaillusta planeetasta tulee mieleen Isaac Asimovin Alaston aurinko -kirjan Solaria, jonka asukkaat elävät eristyksissä toisistaan ja kommunikoivat keskenään ensisijaisesti teknologian välityksellä. Fyysistä kontaktia vältetään ja sitä pidetään suorastaan vastenmielisenä; sukupuolista kanssakäymistä tapahtuu vain lisääntymistarkoituksissa.
Alaston aurinko on toinen osa Asimovin Robotit-kirjasarjaa, jonka muut osat ovat Teräsluolat, Aamunkoiton robotit ja Robotit ja imperiumi.
Matti Rossin suomennos Federico Garcia Lorcan runosta Juegos . Al oido de une muchacha (kokoelmasta Canciones 1921-24) eli Leikkejä : Tytölle sisältyy Garcia Lorcan runojen kokoelmiin Runoja (Otava, 1963, s. 59) ja Andalusian lauluja (Otava, 2002, s. 32).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.298997
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.298970
Lastu-kirjastoista Eläinmaailma-lehteä ei enää löydy, mutta sitä voi kaukolainata muista Suomen kirjastoista. Muita eläinaiheisia lehtiä meiltä löytyy valikoimista, esimerkiksi Linnut, Tiede Luonto sekä Suomen luonto.
