Vanhoja lainattavia Koiramme-lehden vuosikertoja löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Sieltä löytyvät mm. lehden vuosien 1971 ja 1973 vuosikerrat:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.151552
Lehdet on mahdollista saada lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Tässä tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Vuosi 1972 valitettavasti Varastokirjastosta puuttuu. Kaikki vuosikerrat ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Näitä lehtiä ei saa kotilainaan. Viikin kampuskirjasto toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Koronatilanteen takia mm. kirjaston lukutilat ovat poissa käytöstä ainakin 14.3.2021 asti. Alla lisää tietoa:
https://helsinki....
Pyysimme apua vastaamiseen kotiseutututkija Torsti Saloselta, joka on koonnut tietoa Lohjan kadunnimistä ja pitänyt näistä useita esitelmiä. Hän antoi luvan kertoa nimensä lähdetietona.
Tässä hänen vastauksensa:
"Vellamonkatu kuuluu Lohjan keskustan siihen kadunnimistöön, johon on
saatu aihe kalevalaisesta mytologiasta. Vellamo on muinaissuomalainen
veden emäntä, Ahdin puoliso. Samaa nimiryhmää ovat esimerkiksi
Pellervonkatu, Nyyrikinkatu ja Tapionkatu. Nimet annettiin
1920-1930-luvun vaihteessa suomalaiskansallisromanttisessa hengessä.
Multapäänkatu kuuluu kadunnimiin, joihin on otettu aihe Lohjanjärven
maantieteestä. Multapää on saari Liessaaren ja Ojamon välissä. Samaa
nimiryhmää ovat esimerkiksi Liessaarenkatu, Immonkatu ja jo...
Lisärakentamisesta siirtolapuutarhoissa kannattaa kysyä siirtolapuutarhayhdistyksestä sekä ko. kaupungin/kunnan rakennuslupien myöntäjiltä.
Jyväskylän siirtolapuutarhayhdistyksen sivuille tästä linkistä: https://sulkur.wixsite.com/main
ja Rakentamisen luvat sivuille tästä: https://www.jyvaskyla.fi/rakentaminen/rakentamisen-luvat
Tuvendo Oy on tehnyt vuonna 2009 Martinsillan kauppakeskuksesta 3D-mallinnoksen. Sitä ei enää löydy internetistä, mutta esimerkiksi Iltalehti on julkaissut siitä artikkelin "Tällainen on Martinsillan virtuaalinen kauppakeskus" 26.11.2009 (https://www.iltalehti.fi/espoo/a/2009112610667000).
Kaivattu kohta löytyy kolmannen näytöksen kuudennesta kohtauksesta. Otto Mannisen (WSOY 1959) suomennos Célimènen virkkeestä kuuluu näin: "Alceste, mun täytyy pikkuinen kirje piirtää, sitä syyllä ei millään tuonnemmaks sovi siirtää; te neitiä huvittakaa, hän on mielellään epäkohteliaisuuden anteeks antava tään."
THL:n blogissa on pohdittu asiaa:"Lämpenevä ilmasto lämmittää myös vettä eri muodoissaan. Mitä lämpimämpää ja ravinteikkaampaa vesi on, sitä suotuisammat olosuhteet se luo mikrobien kasvulle. Olipa vesiympäristö sitten luonnonvesi, jota käytetään virkistäytymiseen, kuten uimiseen, tai kiinteistön vesijärjestelmä, josta saamme esimerkiksi suihkuvetemme, olosuhteet ovat todennäköisesti jatkossa entistä useammin otolliset mikrobikasvulle." https://blogi.thl.fi/miten-ilmastonmuutos-muuttaa-veden-mikrobistoa/
Myös Tamperren yliopiston sivuilla ollaan samoilla linjoilla. https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/11/22/ilmastonmuutos-ja-infektioriskit-haastetta-myos-yhteiskuntatieteilijoille/
THL on julkaissut Päivi Meriläisen tutkimuksen...
Tietämys neandertalinihmisestä muuttuu jatkuvasti mm. uusimman dna- ja geenitutkimuksen myötä. Juha Valste toteaa kirjassaan (2015) että todisteita neandertalinihmisen symbolisesta ajattelusta ja käyttäytymisestä on löytynyt. On pohdittu paljon neandertalinihmisen mahdollisuuksia työkalujen ja korujen käyttöön ja kieleen.
Uutta tietoa aiheesta voi seurata mm. Ylen uusimmista artikkeleista aiheesta ja Tekniikan maailman päivittyvästä teema-artikkelista.
https://yle.fi/uutiset/3-11894011
https://yle.fi/uutiset/3-10089180
https://tekniikanmaailma.fi/teemalehti/tiede/neandertalinihmiset-teknii…
Juha Valste (2015) Neandertalinihminen. Kadonnut lajitoveri. SKS
Svante Pääbo (2015) Neandertalilainen: kadonnutta perimää etsimässä. Art house...
Unohtuneiden käyttäjätunnusten ja salasanojen palautusta voi yrittää seuraavien ohjeiden avulla:
- https://support.microsoft.com/fi-fi/account-billing/unohdit-microsoft-t…
- https://support.google.com/accounts/answer/7682439?hl=fi
Runo on sarjakuvakokoelmasta Lehikoinen, Jari & Riionheimo, Tomi & Lajunen, Hannu: Me Rieku ja Raiku. Ilias & Hankikanto, 2005, kuten ystävällinen kollega Soile Hirvasniemi Oulun kaupunginkirjaston sarjakuvakirjasto Sarjastosta kertoi. Kuopion kirjastossa albumia ei ole, mutta sen voi tilata kaukolainaksi kirjaston verkkosivulla olevalla lomakkeella https://q.surveypal.com/kaukolaina2/0 . Runo menee kokonaisuudessaan näin:
Neljä marraskuista ruutua
Kaislat on kuolleet ja linnut menneet,
riitteissään rimpuilee rantamaa.
Ilmassa ilveilee talven enteet,
ne pimentää silmäni kantamaa.
Piakkoin pimeys pimeyden kohtaa,
piloillaan päivä vain pilkahtaa.
Kesäänkö uuteen vai kuolemaan johtaa?
Ei...
Runo Tyyntä julkaistiin ensimmäisen kerran Eila Kivikk'ahon vuonna 1952 ilmestyneessä kokoelmassa Venelaulu (WSOY).
https://finna.fi/
Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, Otava, 1997)
Mainitun Tiedetrippi-podcastin astronautti Michael Collinsista kertovassa jaksossa Unohdettu astronautti - Neil Armstrong ja Buzz Aldrin kävivät Kuussa, mutta kuka antoi kyydin? soi kohdasta 3:43 eteenpäin kuvailemaasi muistuttava, ambienttinen eli taustalla soiva, rauhallinen kappale, ja kohdassa 4:30 kuuluu valaan laululta kuulostava äänitehoste, jonka voi tulkita myös suden ulvonnaksi. Äänitehoste on todennäköisesti lisätty podcastiin jälkikäteen, koska sitä ei alkuperäisessä kappaleessa kuulu.
Sama kappale kuuluu saman podcastin Eric Tigerstedtistä kertovassa jaksossa (The Tiger Manufacturing Company – Tarina suomalaisesta keksijästä ja epäonnesta) kohdasta 2:20 eteenpäin.
Kappaleen tiedot ovat tässä:
Tekijä(t): Rannar Sillard...
Koko Suomen kirjastotilastot löytyvät osoitteesta https://tilastot.kirjastot.fi/.
Valitsemalla koko maan tai haluamasi kunnat, halutut vuodet sekä tilastot & tunnusluvut –sarakkeesta lainaus: kokonaislainaus, kirjaston käyttäjät: lainaajia sekä tunnusluvut: lainaus/asukas saat tiedot lainausmääristä, lainaajien määristä sekä lainausmääristä/asukas.
Tilaston voit tulostaa tai ladata excel-taulukkona.
Overdriven lehtipalvelun sopimuskausi päättyi, ja siksi The Economist ei ole tällä hetkellä valitettavasti luettavissa minkään verkkopalvelun kautta.
Helmet-kirjastot ovat aiempina vuosina panostaneet useampaan ulkomaiseen lehtipalveluun, mutta nyt on tehty priorisointia lehtipalveluiden välillä perustuen niiden käyttöön ja hintaan.
Seuraavan kerran hankittavia digitaalisia palveluita Helmet-alueella käsitellään syksyllä 2022, kun suunnitellaan aineistonhankintaa vuodelle 2023.
Hei!
Marathonin taistelu käytiin osana persialaissotia syyskuussa vuonna 409 eaa silloisessa Attikan maakunnassa, Kreikassa. Taistelussa toinen osapuoli oli Persia, toinen (etupäässä) Ateena. (Marathonin taistelu Wikipediassa, viitattu 6.5.2022)
Vaski-kirjastojen kokoelmissa taistelu mainintaan esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
Holland, T. & Tuomisto, P. (2007). Persian tuli. Karisto. (linkki)
Herodotos. Historiateos. (1992) 1-2 (3. p.). WSOY. (linkki)
Hanson, V. D. (2005). A war like no other: How the Athenians and Spartans fought the Peloponnesian war. Random House Trade Paperbacks. (linkki)
Psykologi Pirjo Latvanen on pohdiskellut samaa kysymystä artikkelissa IS 15.7.2019
Hän päätyy samaan tulokseen kuin sinäkin Jos-sanan käytöstä. Se voi vähätellä toisen tunteita.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy artikkeli anteeksipyynnöstä somessa. Kotus
Siinäkin varoitetaan Jos-sanan käytöstä.
Toisaalta hieman kömpelökin anteeksipyyntö voi olla "oikea". Anteeksipyytäminen vaatii kovasti harjoitusta.
Suomessa kellonajan siirrosta luopumisen taustalla on kansalaisaloite, joka tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Seuraavana vuonna Suomi alkoi EU:ssa ajaa yhteisestä kesäaikajärjestelystä luopumista, ja syyskuussa 2018 Euroopan komissio antoi ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin kumoamisesta. Komission tavoitteena oli, että kellonajan siirrosta oltaisiin luovuttu jo vuonna 2019. Direktiiviehdotuksen käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun Euroopan parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä esitetään, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronatilanteen vuoksi asia on avoinna ja sen lisäksi useat maat toivoivat lisäselvityksiä. Vain muutamalla...
