Valitettavasti sähköistä luetteloa Taideteollisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) vuoden 1975 opinnäytetöistä ei ole saatavilla verkossa. Sähköisessä muodossa olevia opinnäytteitä on tallennettu pääsääntöisesti vasta 2000-luvun alusta. Vanhemmat painetut opinnäytteiden arkistokappaleet sijaitsevat Oppimiskeskuksen suljetussa arkistossa, josta niitä voi tilata luettavaksi Oppimiskeskuksen tiloihin. Opinnäytteitä ei lainata.
Mikäli tiedossanne on jokin tietty vuonna 1975 tehty pro gradu -tutkielma, sitä kannattaa kysyä suoraan Aalto-yliopiston oppimiskeskuksesta. Pyynnön voi osoittaa Oppimiskeskuksen sähköpostiin oppimiskeskus@aalto.fi .
Kallion kirjasto oli kiinni sisällissodan ajan. Kirjastojen aukioloaikoja oli jo supistettu edellisen vuoden suurlakon aikana, ja ne olivat ilmeisesti auki vaihtelevasti siitä tammikuuhun 1918 asti. Kallion tilannetta vaikeutti vielä se, että sen tiloihin jouduttiin sijoittamaan yhteensä kahdeksan kansakoululuokkaa venäläisen sotaväen otettua haltuunsa Kallion kansakoulutalon.
Kirjastot suljettiin kirjastonhoitajan ja johtokunnan päätöksellä sen jälkeen, kun punaiset olivat ottaneet vallan Helsingissä tammikuun lopussa. Punaisten aikana vahtimestari piti ajoittain Rikhardinkadun pääkirjastoa auki ja antoi sieltä lainoja, mutta Kalliossa kirjastotoiminta lakkasi ilmeisesti täysin. Helsingin kaupunginkirjasto avattiin supistetuin...
Vuosikymmenen vaihtumisen vuodesta on keskusteltu pitkään, ja vastakkain ovat matemaattinen (nollaan loppuva vuosikymmen) ja yleiskielinen näkemys (yhdeksään loppuva vuosikymmen). Kotimaisten kielten keskus on ottanut asiaan kantaa ja päätynyt siihen, että kielenhuollossa noudatetaan yleiskielistä kantaa, eli elämme kaksikymmentälukua vuodet 2020-2029. Alla linkki artikkeliin:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kie…
Helmet sivustoa kehitetään parhaillaan. Saa nähdä, onko uudessa sivustossa toivomasi ominaisuus käytössä.
Muutosta odotellessa voisit kokeilla Helmet-sivujen muistilistaa.
Hakutulosten oikeassa reunassa, varaa toiminnon alla, on lisätoimintoja. Keskimmäisenä niistä on lisää koriin. Koriin lisätyn kirjan viereen ilmestyy Lisätty koriin ilmoitus. Sen linkistä pääset tarkastelemaan koria.
Korissa olevat kirjat voi lisätä Helmet-sivujen muistilistalle (tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun) tai lähettää aiheen mukaan nimettynä viestinä sähköpostiin.
1) Karjalan kielen sanakirjasta ei löydy lesakka-sanaa. Sen sijaan siellä on lesankka, joka tarkoittaa uunin kupeessa olevaa makuulavaa tai penkkiä tai muurista porrastuvaa ulkonemaa. Sanakirjassa mainitaan myös sana lesonka, joka on uunin alaosassa oleva loukko jossa säilytetään halkoja tai merkitys on voinut olla myös pystyuuni.
Lesanka-sanahaku netissä antaa tulokseksi erilaisia majapaikkojen nimiä.
Lähdeteos: Karjalan kielen sanakirja, osa 3, 1983
2) Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta lesakka ei myöskään löydy, mutta sieltä löytyy em. lesankka, lesanka sekä lesantka, jotka tarkoittavat kaikki samaa.
Ks. murresanakirja netissä osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lesantka...
Vanhoja lainattavia Koiramme-lehden vuosikertoja löytyy Varastokirjastosta Kuopiosta. Sieltä löytyvät mm. lehden vuosien 1971 ja 1973 vuosikerrat:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.151552
Lehdet on mahdollista saada lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Tässä tietoa Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Vuosi 1972 valitettavasti Varastokirjastosta puuttuu. Kaikki vuosikerrat ovat Helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjastossa. Näitä lehtiä ei saa kotilainaan. Viikin kampuskirjasto toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Koronatilanteen takia mm. kirjaston lukutilat ovat poissa käytöstä ainakin 14.3.2021 asti. Alla lisää tietoa:
https://helsinki....
Pyysimme apua vastaamiseen kotiseutututkija Torsti Saloselta, joka on koonnut tietoa Lohjan kadunnimistä ja pitänyt näistä useita esitelmiä. Hän antoi luvan kertoa nimensä lähdetietona.
Tässä hänen vastauksensa:
"Vellamonkatu kuuluu Lohjan keskustan siihen kadunnimistöön, johon on
saatu aihe kalevalaisesta mytologiasta. Vellamo on muinaissuomalainen
veden emäntä, Ahdin puoliso. Samaa nimiryhmää ovat esimerkiksi
Pellervonkatu, Nyyrikinkatu ja Tapionkatu. Nimet annettiin
1920-1930-luvun vaihteessa suomalaiskansallisromanttisessa hengessä.
Multapäänkatu kuuluu kadunnimiin, joihin on otettu aihe Lohjanjärven
maantieteestä. Multapää on saari Liessaaren ja Ojamon välissä. Samaa
nimiryhmää ovat esimerkiksi Liessaarenkatu, Immonkatu ja jo...
Lisärakentamisesta siirtolapuutarhoissa kannattaa kysyä siirtolapuutarhayhdistyksestä sekä ko. kaupungin/kunnan rakennuslupien myöntäjiltä.
Jyväskylän siirtolapuutarhayhdistyksen sivuille tästä linkistä: https://sulkur.wixsite.com/main
ja Rakentamisen luvat sivuille tästä: https://www.jyvaskyla.fi/rakentaminen/rakentamisen-luvat
Tuvendo Oy on tehnyt vuonna 2009 Martinsillan kauppakeskuksesta 3D-mallinnoksen. Sitä ei enää löydy internetistä, mutta esimerkiksi Iltalehti on julkaissut siitä artikkelin "Tällainen on Martinsillan virtuaalinen kauppakeskus" 26.11.2009 (https://www.iltalehti.fi/espoo/a/2009112610667000).
Kaivattu kohta löytyy kolmannen näytöksen kuudennesta kohtauksesta. Otto Mannisen (WSOY 1959) suomennos Célimènen virkkeestä kuuluu näin: "Alceste, mun täytyy pikkuinen kirje piirtää, sitä syyllä ei millään tuonnemmaks sovi siirtää; te neitiä huvittakaa, hän on mielellään epäkohteliaisuuden anteeks antava tään."
THL:n blogissa on pohdittu asiaa:"Lämpenevä ilmasto lämmittää myös vettä eri muodoissaan. Mitä lämpimämpää ja ravinteikkaampaa vesi on, sitä suotuisammat olosuhteet se luo mikrobien kasvulle. Olipa vesiympäristö sitten luonnonvesi, jota käytetään virkistäytymiseen, kuten uimiseen, tai kiinteistön vesijärjestelmä, josta saamme esimerkiksi suihkuvetemme, olosuhteet ovat todennäköisesti jatkossa entistä useammin otolliset mikrobikasvulle." https://blogi.thl.fi/miten-ilmastonmuutos-muuttaa-veden-mikrobistoa/
Myös Tamperren yliopiston sivuilla ollaan samoilla linjoilla. https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/11/22/ilmastonmuutos-ja-infektioriskit-haastetta-myos-yhteiskuntatieteilijoille/
THL on julkaissut Päivi Meriläisen tutkimuksen...
Tietämys neandertalinihmisestä muuttuu jatkuvasti mm. uusimman dna- ja geenitutkimuksen myötä. Juha Valste toteaa kirjassaan (2015) että todisteita neandertalinihmisen symbolisesta ajattelusta ja käyttäytymisestä on löytynyt. On pohdittu paljon neandertalinihmisen mahdollisuuksia työkalujen ja korujen käyttöön ja kieleen.
Uutta tietoa aiheesta voi seurata mm. Ylen uusimmista artikkeleista aiheesta ja Tekniikan maailman päivittyvästä teema-artikkelista.
https://yle.fi/uutiset/3-11894011
https://yle.fi/uutiset/3-10089180
https://tekniikanmaailma.fi/teemalehti/tiede/neandertalinihmiset-teknii…
Juha Valste (2015) Neandertalinihminen. Kadonnut lajitoveri. SKS
Svante Pääbo (2015) Neandertalilainen: kadonnutta perimää etsimässä. Art house...
Unohtuneiden käyttäjätunnusten ja salasanojen palautusta voi yrittää seuraavien ohjeiden avulla:
- https://support.microsoft.com/fi-fi/account-billing/unohdit-microsoft-t…
- https://support.google.com/accounts/answer/7682439?hl=fi
Runo on sarjakuvakokoelmasta Lehikoinen, Jari & Riionheimo, Tomi & Lajunen, Hannu: Me Rieku ja Raiku. Ilias & Hankikanto, 2005, kuten ystävällinen kollega Soile Hirvasniemi Oulun kaupunginkirjaston sarjakuvakirjasto Sarjastosta kertoi. Kuopion kirjastossa albumia ei ole, mutta sen voi tilata kaukolainaksi kirjaston verkkosivulla olevalla lomakkeella https://q.surveypal.com/kaukolaina2/0 . Runo menee kokonaisuudessaan näin:
Neljä marraskuista ruutua
Kaislat on kuolleet ja linnut menneet,
riitteissään rimpuilee rantamaa.
Ilmassa ilveilee talven enteet,
ne pimentää silmäni kantamaa.
Piakkoin pimeys pimeyden kohtaa,
piloillaan päivä vain pilkahtaa.
Kesäänkö uuteen vai kuolemaan johtaa?
Ei...
Runo Tyyntä julkaistiin ensimmäisen kerran Eila Kivikk'ahon vuonna 1952 ilmestyneessä kokoelmassa Venelaulu (WSOY).
https://finna.fi/
Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, Otava, 1997)
Mainitun Tiedetrippi-podcastin astronautti Michael Collinsista kertovassa jaksossa Unohdettu astronautti - Neil Armstrong ja Buzz Aldrin kävivät Kuussa, mutta kuka antoi kyydin? soi kohdasta 3:43 eteenpäin kuvailemaasi muistuttava, ambienttinen eli taustalla soiva, rauhallinen kappale, ja kohdassa 4:30 kuuluu valaan laululta kuulostava äänitehoste, jonka voi tulkita myös suden ulvonnaksi. Äänitehoste on todennäköisesti lisätty podcastiin jälkikäteen, koska sitä ei alkuperäisessä kappaleessa kuulu.
Sama kappale kuuluu saman podcastin Eric Tigerstedtistä kertovassa jaksossa (The Tiger Manufacturing Company – Tarina suomalaisesta keksijästä ja epäonnesta) kohdasta 2:20 eteenpäin.
Kappaleen tiedot ovat tässä:
Tekijä(t): Rannar Sillard...
