Leijonakuningas-elokuvasta on tehty kaksi versiota:
Alkuperäinen versio on vuodelta 1994. Vuonna 2019 samasta elokuvasta tehtiin uusintaversio.
Elokuvaversioiden soundtrackeissa on pieniä eroja, kuten myös niiden suomenkielisissä esittäjissä:
Vuoden 1994 soundtrack sekä suomalaiset äänet.
Vuoden 2019 soundtrack sekä suomalaiset äänet.
Voisiko tämä selittää kuulemasi ja muistamasi erot?
Näyttää siltä, ettei "Kuohujen kuninkaasta" ole julkaistu virallista nuotinnosta eikä epävirallisia soittoapuja löydy netistä. Ehkä kappaleen tekijät voivat auttaa.
Soivan Siilin kotisivu: http://www.soivasiili.fi
Kirjan tai artikkelin voi lukea ja äänittää yksityiseen käyttöön. Yksityinen käyttö on sallittu tekijänoikeuslain 12 §:ssä. Yksityiseen käyttöön on siten sallittua valmistaa kirjasta kappaleita, onpa kyse sitten paperikopioista tai äänikirjasta.
Lisätietoa: Tekijänoikeuslaki
Emme valitettavasti löytäneet etsimäsi kirjan nimeä tai tekijää. Voit itse vielä kokeilla hakea Kirjasammon kansikuvahaun avulla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa kirjan, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten järjestön Suomen Tekstiili & Muoti ry:n sivuilla on 16.8.2020 päivitetty luettelo kasvomaskeja valmistavista suomalaisyrityksistä. Listalla on sekä kertakäyttöisten että uudelleen käytettävien maskien valmistajia. Osa maskeista on myynnissä vain julkiselle sektorille ja yrityksille. Joitakin myydään suoraan verkkokaupasta kuluttajille, ja joitakin jälleenmyyjien kautta. Lähikauppojen myymälöiden tilanne kannattanee tarkistaa kaupasta.
https://www.stjm.fi/uutiset/yrityksia-jotka-valmistavat-maskeja/
Näyttää siltä, että molemmista elokuvasta on olemassa VHS-tallenne, mutta valitettavasti näitä ei ole saatavilla missään Suomen kirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101796/
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_102468
Kiimingin kirkossa sekä kirkon kellotapulissa on paanukatot.
Kiimingin seurakunnan rakennuksista voi lukea lisää seuraavista lähteistä:
Museovirasto | Rakennusperintö | Kiimingin kirkko
Hannu Pelkonen: Kiimingin seurakunnan historia (1981)
Tässä Ylen artikkelissa on kerrottu ruotsiksi norppaliven suosiosta, siitä löytyy tietoa siitä, mistä on kyse ja hyvää sanastoa, https://svenska.yle.fi/artikel/2017/05/16/video-forsta-saimenvikaren-vi…. Saimaan norppa on ruotsiksi saimenvikare.
Englanniksi uutisointia livekamerasta löytyy myös, https://yle.fi/uutiset/osasto/news/norppalive_seal_cam_returns_to_mesme…
Ikävä kyllä tätä runoa ei todennäköisesti löytynyt.
Palttinainen paita esiintyy usein kansanrunoudessa, esim. Suomen kansan vanhat runot,
haulla palttinapaitainen tyttö, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinapaitainen%20tytt%…
ja palttinainen paita, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinainen%20paita&text…,
Kantelettaressa runoissa 1. kirja 19, 205, 217, 2. kirja 75, 146, 3. kirja 15, 31, 34 ja 36. ,
ja esim. tässä kansanrunoutta käsittelevässä teoksessa Lastenrunossa (s.64) http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/timonen.pdf
Yritän vielä uudelleen tiedustella kollegoilta, palaan asiaan jos saan uutta tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Kirjastojen kokoelmissa Mattilan teosta ei ole e-kirjana tai äänikirjana. Maksullisista palveluista se löytyy: Elisa Kirja https://kirja.elisa.fi/aanikirja/ratkaisu-ajattele-toisin sekä Nextory https://www.nextory.fi/kirja/ratkaisu-ajattele-toisin-10577611/
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Lars von Trierin vuonna 2003 ohjaama elokuva "Dogville".
Elokuva on kuvattu kokonaisuudessaan studiossa ja katuja sekä taloja markkeeraavat vain valkoiset viivat lattiassa.
Elonet-tietokannan mukaan Dogville on saanut Suomen ensi-iltansa 26.9.2003 ja se on esitetty tähän mennessä kolmesti kotimaisilla televisiokanavilla.
Kyseessä on varmaankin Anja Elenius-Pantzopoulosin lastenkirja Kun minä tulen suureksi : iloinen tarina kahdesta kaupungista (Kirjokansi, 1946).
Lastenkirjainstituutin sivuilla kirjaa kuvaillaan näin:
"Runsaasti kuvitettu lastenromaani kertoo kahdesta kaupungista: Surina ja Pörinä, kaduista Pippakatu ja Puppakatu ja henkilöistä kuten neiti Ralikka, neiti Palikka, neiti Pimpula, neiti Pampula, herra Kannikka, herra Kukkura, Lilo, Poju, jäätelönmyyjä Pim-Pam, kyyhkysestä nimeltä Mimi ja monista muista. Neljä värikuvaliitettä, lisäksi monia pieniä piirroskuvia tekstin lomassa, osa tekstistä tikkukirjaimin."
Alla olevasta linkistä näette myös kirjan kansikuvan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6da418ff-59cb-44ca-bfae...
Hei
Kysyt J:llä alkavan kartanon elämästä kertovaa kirjailijaa, mutta olisiko kyse sittenkin Hovimäen kartanosta?
Hovimäestä on kirjoittanut tällainen kirjailijaporukka: Anna-Lisa ja Carl Mesterton, Kirsti Manninen, Jussi-Pekka Aukia.
Jos tämä on vastaus kysymykseesi, niin teosten saatavuuden löydät Helmet kirjastojen sivuilta https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Tiedonhaku tai Kirjastot.fi:n monihausta.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
(lisätty 9.7.21) Kyseessä voi myös olla Tarja Jussilan Torpparin tytär Anjalan Junkkarilta ja sen jatko-osa Paluu Junkkarille.
Mikäli tämä on hakemasi, voit tarkistaa saatavuuden kirjastosi verkkosivuilta.
ISMACS-sivuston mukaan Y-sarjan Singerit, joiden sarjanumero on väliltä 3609061-3709060, on valmistettu vuonna 1925.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Lauri Pohjanpään runo Itkevä kannel (sarjasta Karjala murheessa) sisältyy Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, 1989 ja 2002). Runo löytyy myös Pohjanpään Valittuihin runoihin (1943, s. 362 - 366, useita lisäpainoksia).
Teosten saatavuuden kirjastoverkkoalueesi kokoelmissa voit tarkistaa täältä:
https://outi.finna.fi/
Runon voi lukea digitoituna Itä-Karjala-lehden numerosta 2/1935 (s. 18)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502276?term=ITKEV%C…
Veikko Virmajoen samanniminen runo on myös luettavissa digitoituna
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1359887?term=Itkev%…
Suomessa Miraa pidetään Mirjan kutsumamuotona, Saksassa Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.
Marianne on yhdistelmä Mariasta ja Annasta. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät enemmän tietoa näistä nimistä. Kirjoita hakuruutuun esim. etunimet Maria tai etunimet Anna ja tee haku. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Hei!
Kaikilla Pirkanmaan kirjastoilla on yhteiset laina-ajat. Suurimmalla osalla aineistoa on neljän viikon laina-aika. Tätä pidetään riittävänä, koska lainat voi uusia viisi kertaa, mikäli niistä ei ole varauksia. Eräpäivän lähestyessä lainat voi uusia joko puhelimitse tai netissä verkkokirjaston kautta. Verkkokirjaston käyttöön tarvitset kuitenkin tunnusluvun, jonka saat kirjastosta.
Hankintatoiveesi Jonas Brothersin levystä on välitetty musiikkihankinnoista vastaavalle henkilölle.
Terveisin
Jussi Lehtinen
Jyväskylän kaupunginkirjaston digitointitilassa ei voi digitoida kelanauhoja. KESKI-kirjastoihin kuuluvassa Kannonkosken kirjastossa on kelanauhojen editointilaitteisto. Kannonkosken kirjasto on avoinna ma, ti ja to klo 13-19 ; ke ja pe klo 9-15.30. Puh. 044-4596180 ja 044-4596181. Sähköpostiosoite: kirjasto(at)kannonkoski.fi ja nettisivut: www.kannonkoski.fi/kirjasto
Elokuva löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta. Vastauksen hetkellä se on paikalla kahdeksassa kirjastossa (näistä Espoossa 5 kpl), joten varaamalla sen saa muutamassa päivässä. Voit tehdä varauksen suoraan tämän linkin kautta http://luettelo.helmet.fi/record=b1905349~S9*fin, jos kysyjällä on henkilökohtainen PIN-koodi. Jos sitä ei ole, täytyy käydä lähimmässä HelMet-kirjastossa, jossa varauksen voi tehdä.
Heikki Poroila
