Tässä pieni listaus kysymykseesi liittyen. Hyvin monet perusdekkarit noudattavat tuota mainitsemaasi kaavaa ja esimerkiksi perinteiset Agatha Christien dekkarit toistavat erityinen paikka (kartano, juna, laiva, hotelli jne.), salaisuus, sinnikäs etsivä murhaaja metsästämässä -kaavaa. Listauksessa on useampi ei-dekkari.
Tunnethan kirjaston Lukuvalmentaja -palvelun? Oheisesta linkistä pääset katsomaan, miten kirjaston lukuvalmennus toimii ja vaikkapa lähettämään tarkemman toivomuksen lukuvalmentajallemme.
Kirjaston lukuvalmentaja https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjaston_Lukuvalmentaja
Lucinda Riley : Enkelipuu linkki Helmet (viihde) http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=...
Lait tulevat kilpailutuksessa vastaan. Esim. hautausmaiden perustaminen on vain Evankelis-luterilaisen kirkon, valtion, kunnan, kuntayhtymän tai ortodoksisen kirkon oikeus. Yksityishenkilöt eivät voi perustaa hautausmaata. Useimmat kunnat ja kuntayhtymät ovat ulkoistaneet hautausmaiden hoidon kirkoille, joten kilpailutus jäisi varmaan vain kolmen osallistujan keskeiseksi. https://minedu.fi/hautaustoimi https://www.finlex.fi/fi/laki/haku/?search[type]=pika&savedSearch=laki&search[pika]=hautaustoimi&_offset=0&tab=ajantasa
Hautaustoimen lisäksi Kirkko velvoitetaan avustuksella myös väestörekisterin ylläpitoon ja arvokkaiden rakennusten ja maa-alueiden suojeluu. https://minedu...
Gaesatae-kelttisoturit ainakin ajattelivat alasti taistelemisesta olevan hyötyä: ensinnäkin, sen oli tarkoitus olla osoitus taistelijan lujasta itseluottamuksesta; toiseksi, vaatteiden pelättiin voivan tarttua hankalasti kasvillisuuteen ja täten vaikeuttaa liikkumista taistelun tuoksinassa; kolmanneksi, alastomien soturien rivistön ajateltiin olevan pelottava ja vihollista lannistava näky. Käytännössä ilman minkäänlaisten pukineiden tuomaa suojaa alastomuudesta oli lähinnä haittaa: pelkkä kilpi jätti suuren osan kehosta suojattomaksi taistelussa keihäin varustettuja joukkoja vastaan - ja mitä suurempikokoinen soturi oli kyseessä, sitä helpompi häneen oli osua.
Lähde:
Wu Mingren, Fighting in the buff : did Celtic warriors really...
Kirjastossakaan ei tiedetä tunnuslukuasi, joten se joudutaan aina uusimaan kirjastossa. Tässä ei auta kuin lähteä käymään jossain HelMet-kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Siellä tiskillä asia hoituu.
Tässä yhteydessä voisi olla hyvä muistuttaa siitä, että nelinumeroinen tunnusluku (PIN-koodi) on tosiaan vain lainaajan itsensä tiedossa. Ehkä on hyvä idea kirjata tämä koodi yhdessä kirjastokortin numeron kanssa jollekin paperille sitä hetkeä varten, jolloin kännykkä hajoaa tai se ei ole ulottuvilla.
Heikki Poroila
Nuorallatanssija -runoja löytyi muutama, mutta missään niistä ei ollut kirjoittamaasi säettä.
Kyseessä ei myöskään ollut Yö-yhtyeen kappale Nuorallatanssija.
Runo on mitallinen ja sana "seppelepäin" viittaisi vanhempaan lyriikkaan.
Valitettavasti emme löytäneet kyseistä runoa.
Ensimmäinen Suomessa toiminut yliopisto oli Kuninkaallinen Turun Akatemia, joka perustettiin 1640. Kun Turun palossa vuonna 1827 lähes koko kaupunki tuhoutui raunioiksi, joutui yliopisto muuttamaan Helsinkiin. Samalla sen nimi muutettiin Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi. Suomen itsenäistyttyä nimeksi vaihdettiin Helsingin yliopisto.
Turku puolestaan joutui Turun Akatemian muuton jälkeen olemaan ilman yliopistollista opetusta aina maan itsenäistymiseen asti. Nykyinen Turun yliopisto perustettiin 1920 lahjoitusvarojen turvin, aluksi nimellä Turun Suomalainen Yliopisto. Åbo Akademi perustettiin 1918.
Keanu Reevesin ja Alexandra Grantin teoksia Ode to happiness (Steidl Publishers, 2011) tai Shadows (Steidl, 2014) ei ole minkään suomalaisen kirjaston kokoelmissa.
https://www.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Jorma Keräsen kirja Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa (2007) kuuluu mm. Suomussalmen pääkirjaston, Humanistisen ammattikorkeakoulu Hurman ja joidenkin korkeakoulukirjastojen (Oulu, Turku, Åbo Akademi ja Jyväskylä) kokoelmiin, mutta joissakin teos on lainattavissa vain lukusaliin.
Voit tehdä Jorma Keräsen teoksesta Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Augusto Monterroso on kirjoittanut faabelin Kärpänen joka uneksi olevansa kotka. Faabeli sisältyy Monterroson teokseen Musta lammas ja muita eläinsatuja (La Oveja negra y demas fabulas, suom. Tarja Roinila, 1996).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden oman kirjastoverkkosi kokoelmissa.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä.
Jos kirjastokortti on ollut käyttämättä yli kolme vuotta eikä sillä ole selvittämättömiä asioita (esim. maksamattomia maksuja), niin asiakastiedot poistetaan rekisteristä.
Olet nyt ennakkorekisteröitynyt ja sen yhteydessä sait numerosarjan, jonka avulla tiedot löytyvät kirjaston asiakasrekisteristä. Seuraavaksi sinun pitäisi mennä johonkin Helmet-kirjastoon saamasi numerosarjan ja voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa, että saisit uuden kirjastokortin.
Järvenpään kirjastossa näyttäisi kyllä olevan CD-levy nimeltä Jazz suites nos. 1 and 2 : The Bolt (ballet suite) : Tahiti trot ('Tea for two'), säveltäjänä Dmitri Šostakovitš.
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.247402
Minttu-kirjoista tällaista tarinaa ei löytynyt, mutta kyseessä taitaa olla Maikki Harjanteen toinen hahmo Vanttu ja kirja Vanttu ja pässi. Pässi keritään ja Vantulle ollaan tekemässä villoista paitaa. Vanttu ei pidä ajatuksesta, koska villa haisee ja hän yrittää hävittää kerityt villat. Muutaman mutkan kautta Vanttu hyväksyykin villapaidan.
Lisätietoja kirjasta Vanttu ja pässi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au19d37dee-d74b-40a9-a462-bc8ed50faaf8
Kyllä, rabies, eli vesikauhu on keskushermoston virustauti joka hoitamattomana johtaa aivotulehdukseen ja kuolemaan.
Lähteet:
https://www.rokote.fi/rokotteilla-ehkaistavat-taudit/vesikauhu/
https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/rabies-tulehduttaa-aivot
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/rabies-eli-vesikauhu
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00598
https://www.hus.fi/ammattilaiselle/hoito-ohjeet/infektio-ohjeet/Documents/HUS_Rabiesohje_INTERNET_29.7.2019.pdf
Oulun pääkirjaston maakuntakokoelmassa on LP-levynä vuonna 1983 julkaistu levy Juorulaulu, Jäsenetumatka. Sitä ei valitettavasti saa kotilainaan. Muutamalla muulla levyllä on myös hänen säveltämiään kappaleita. Alla linkki tietoihin levyistä hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22Sepp%C3%A4l%C3%A4+Martti%22&type0%5B%5D=Author&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Helmetissä on lukijoiden arvioita. Helmet-haussa on käytössä lisäosa ChiliFresh, jonka kautta voi arvioida lukemiaan teoksia joko antamalla tähtiä tai tähtien lisäksi myös kirjoittamalla arvioinnin. ChiliFresh yhdistää useiden kirjastojen asiakkaiden arvosteluita.
Arvostelut näkyvät kirjan tiedoissa sijaintien jälkeen. Esim. tässä Harry Potter -kirjassa on useita arviointeja.
Ohjeet toiminnon käyttöön.
Suomen Työväen Teatteri mainitaan Pentti Paavolaisen Suomen teatterihistoriassa, Teatterikorkealoulun julkaisusarjassa 53, luvussa 5.5 1950-luvun teatterin eriytyneet henkiset piirit. Paavolaisen mukaan mainittu teatteri näytteli Koiton talossa ja toimi vuoteen 1958. https://disco.teak.fi/teatteri/5-5-1950-luvun-teatterin-eriytyneet-henk…
Yhteisluettelo Finna:fi:stä löytyy Hanna Korsbergin artikkeli Uuden kulttuuripolitiikan haasteet ja Valtion teatterikomitea 1945-46, jonka sisällöstä mainitaan Suomen Työväen Teatterin (1945-1957) perustaminen. Finnassa myös kaksi kuvaa Suomen Työväen Teatterin esityksistä. Aineistot ovat Kansalliskirjaston ja Kansan Arkiston kokoelmissa. https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=%22suomen+...
Ikävä kyllä emme onnistuneet saamaan selville mistä Fredin laulusta voisi olla kyse. Samankaltaisia aineksia löytyy monesta laulusta kuten esimerkiksi Reino Helismaan sanoittamasta "Mummon kaappikellosta", jossa sanotaan: Riemu arjestakin teki silloin sunnuntain, Kello raksutti onnea pelkkää.
