Viikinkilaivan teltan katos tarjosi miehistölle suojaa pidemmillä matkoilla. He nukkuivat nahkaisissa, vedenpitävissä makuupusseissa, joissa oli villaista lampaannahkaa. Kuitenkaan kaikkia viikinkilaivoja ei käytetty pitkän matkan purjehdukseen, joissa olisi tarvinnut yöpyä. 1)Merenkulkukouluttaja Michel Verheughe:"Yhtään tunnetuista eloon jääneistä viikinkilaivoista ei ollut tarkoitus käyttää pitkän matkan purjehdukseen, jossa piti nukkua! Ne olivat paraatilaivoja, joita käytettiin esittelemään viikinkipäällikön voimaa ja joita käytettiin ehkä sodassa.Islantiin ja Grönlantiin menneet viikinkilaivat olivat varmasti melko erilaisia: paljon leveämpiä ja kannellisia. Kuinka muuten he olisivat vieneet hevosen noille pitkille matkoille erittäin...
Soitin tästä kysymyksestä ystävälleni, joka veti rippikoululeirejä työkseen vuodesta 1970 yli kolmekymmentä vuotta. Rippikoululeirin pituus riippui seurakunnasta. 1980-luvulla leirin pituus oli yleensä 10 päivää, mutta jossain seurakunnissa pituus oli 10 päivää. Tärkeintä oli saada tietty opetustuntimäärä täyteen. Jos tämä tuntimäärä ei tullut leirillä täyteen, sitä kerättiin myös kotoa käsin käymällä jumalanpalveluksissa tai muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Seurakuntien taloudellisen tilanteen kiristyttyä leirit ovat nykyään yleensä viikon mittaisia.
Voisikohan kyseessä olla Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan Tarujen kirja : kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa (Otava, 2007)? Sen esittelyteksti kertoo näin: "Miksi tuhansia vuosia vanhat myytit koskettavat meitä? Siksi, että ne vastaavat suuriin kysymyksiin maailman ja ihmisen alkuperästä ja luonteesta. Mutta myös siksi, että ne puhuvat meille hyvien tarinoiden kautta, tunteiden ja mielikuvituksen kielellä.
Tarujen kirjaan on koottu maailman eri kulttuurien kiehtovimmat myytit ja tarinat vetoavasti kerrottuna, upean kuvituksen siivittäminä. Temaattisesti järjestettyjen tarujen sankareina on niin antiikin jumalia ja Kalevalan henkilöitä kuin harvinaisempia tuttavuuksia Oseaniasta ja Japanista.
Kunnon melodraaman nimissä hyvä Osiris...
Suomenkielistä lääketieteen sanastoa luotiin aktiivisesti etenkin 1880-luvulta alkaen. Ensimmäinen ruotsalais-suomalainen sanaluettelo ilmestyi Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecim-lehden liitteenä vuoden 1885 aikana. Se sisälsi 4 500 sanaa. Kolme vuotta myöhemmin valmistui suomalais-ruotsalainen sanaluettelo, jossa oli 6 300 sanaa En onnistunut löytämään tarkkaa tietoa, milloin suomenkielinen termi vaivaisenluu on otettu käyttöön. En päässyt käsiksi näihin sanaluetteloihin, joten en osaa sanoa, oliko vaivaisenluu mukana niissä.Vaivaisenluu on kuvaava suomenkielinen nimitys tilanteelle, jossa ukkovarpaan tyvinivelessä on muutos, jonka takia se turpoaa ja kääntää ukkovarpaan muihin varpaisiin päin. Sana vaivainen merkitsee sanakirjan...
Pilpuslehtonen on neulotun kuvion nimi. Kuvio tunnetaan monella nimellä, ja se on joko melkein tai täysin samanlainen kuin tunnettu norjalainen kuvio selburose. Sanan kirjaimellinen merkitys jää hieman arvailun varaan, mutta luultavasti kyseessä on pilpus -> pilpunen -> pilppu, joka on ilmeisesti murteellinen nimitys pinnalle tai välipuulle. Kuviomallissahan on ruusuke, joka on ikään kuin jaettu pienillä välipuilla osiin. Lehtonen puolestaan tarkoittaa Suomen murteiden sanakirjan mukaan esimerkiksi lehdykkää. Pilpuslehtonen olisi siis pienillä välipuilla jaettu lehdykkä, miltä kuvio tosiaan jonkin verran näyttääkin.
Työtaisteluvapaudella tai -oikeudella katsotaan olevan perustuslain suoja. Tarkemmin tämä liittyy perustuslain 13 §:n 2 momentin ammatillista yhdistymisvapautta koskevaan kohtaan. Vaikka perustuslaissa ei nimenomaisesti mainita työtaisteluoikeutta, liittyy se mm. eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan yhdistymisvapauteen.Oikeutta työtaistelutoimenpiteisiin on kuitenkin tietyin ehdoin tietyiltä ammattiryhmiltä rajattu (ei kuitenkaan ehdotonta kieltoa). Esimerkkinä tällaisia ovat eri virkasuhteessa olevat henkilöt:Valtion virkamiehet (Valtion virkaehtosopimuslaki, 8 §: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1970/664 Kunnan ja hyvinvointialueiden virkamiehet (Laki kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista, 8 §: https://www...
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa tuotti tulokseksi että monikin on juuri yläkouluikäisenä lukenut Stephen Kingin kirjoja. Riippuu toki paljon myös nuoresta, miten herkkä on, mutta usein nuoria kiinnostaa juuri jännitys ja kauhu. Ainakin muutamissa Kingin teoksissa on nuoria päähenkilöinä, esimerkiksi hänen esikoisromaaninsa Carrie sijoittuu koulumaailmaan ja kertoo koulukiusatusta 16-vuotiaasta tytöstä, joka huomaa omaavansa telekineettisiä voimia ja lopussa kostaa kiusaajilleen. Tästähän voisi vaikka aloittaa ja katsoa miten toimii juuri tälle 7-luokkalaiselle? Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Kultasuklaa-yrityksestä on kirjoitettu Markkinointi & mainonta-lehdessä 1998:16. (saatavana Tikkurilan kirjastosta) sekä Matkalehdestä 1999:4, jota ei ole saatavana pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kultasuklaa-yrityksen kotisivuilta osoitteesta http://www.htk.fi/public/kultasuklaa/ saat lisätietoa. Voit varmasti ottaa myös yhteyden suoraan sähköpostin kautta osoitteesta suklaa@mail.htk.fi.
Tekijänoikeudellisesti vapaata musiikkia, jota voi ilman lupia käyttää vapaasti, on kaikki sellainen musiikki, jonka (a) säveltäjän ja sanoittajan kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta ja jonka (b) levytyksen julkaisemisesta on vähintään 50 vuotta. Tällaisia ovat esimerkiksi useimmat historialliset äänitteet vanhojen mestareiden sävellyksistä. Populaarimusiikissa täysin vapaata aineistoa on vähemmän, koska yleensä säveltäjien kuolemasta ei ole ehtinyt kulua 70 vuotta. Kansanmusiikki on pääosin vapaata, kunhan levytyksen julkaisemisesta on tuo 50 vuotta kulunut. Kaikissa isoissa kirjastoissa on tällaista aineistoa, tervetuloa tutkimaan.
Turun kaupunginkirjaston Luonto ja harrasteet- aiheryhmässä on Terveyskokoelman käsikirjastovalikoimassa useampia englanninkielisiä lääketieteellisiä sanakirjoja, joita joutuu käyttämään paikan päällä. Joitakin on myös mahdollista lainata kotiin. Aiheesta löytyy myös netistä tietoa esim Wikipedian sivuilta
http://en.wikipedia.org/wiki/Lactose_intolerance#Lactase_supplementation
Suomeksi aiheesta löytyy kirjallisuutta luokasta 59.533 pääkirjaston Terveysosastolta.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy hyviä vastauksia kysymyksiisi. Kannattaa aina tarkistaa sieltä ensin.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=43be7409-0b6…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=0002369e-55f…
Yksittäisen kirjan reittiin ja kulkunopeuteen vaikuttaa tavattoman moni asia, mutta sen jälkeen kun kirja on saatu kirjastoon, ei niteen saaminen lainattavaksi normaalisti kestä kuin muutaman vuorokauden. Yleisin syy siihen, että kirjaa on saatu jonkin verran, mutta lisäkappaleet viipyvät, on kirjan painoksen tilapäinen loppuminen tai pahimmassa tapauksessa painoksen myyminen loppuun ilman lisäpainosta. Kirjoja kirjastoon välittävällä yrityksellä voi olla myös logistisia ongelmia, joiden takia jotkin kirjaerät eivät liiku kuten on suunniteltu. Tätä ei voi tietää ottamatta yhteyttä Booky.fi:hin ja Kirjavälitykseen. Jos kustantajalla on kirjaa varastossa, ei pitäisi muutamaa viikkoa pidempään mennä koko prosessissa.
Nyt näyttää siltä, että...
Kyseessä on laulu Orvon valitus, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu: Repaleissa raukka nyt kulkemaan jouduin maantien ravia pitkin. Vei kuolema äitini armahan ja orvoksi jätti mun yksin.
Laulu löytyy teoksesta Suomen nuorison laulukirja, ainakin painoksissa v. 1905 ja 1921 on kyseinen laulu nuotteineen. Laulussa on kolme säkeistöä, ja sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty J. Pärnänen.
Tässä tilanteessa on tarpeen vierailu lähimpään HelMet-kirjastoon. Henkilökuntaan kuuluva näkee nopeasti, onko kortti ns. vanhentunut (käyttämättömiä kortteja kuoletetaan aika ajoin, vaikkakaan ei kovin nopeasti) ja onko siihen liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, joka tarvitaan kaikessa verkkoasioinnissa. Siinä kirjaston tiskillä saa myös heti uuden kortin - ja PIN-koodin -, jos kortti on mennyt vanhaksi. Mukaan vain kuvallinen henkilöllisyystodistus niin asia hoituu pikaisesti.
Heikki Poroila
"Kirjastonjohtaja" on Helsingin kokoisessa kaupungissa yksittäisen kirjaston johtaja, jollainen on yhtä hyvin Oodilla kuin Roihuvuoren pienellä lähikirjastolla. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjastojen yhteisen johtajan titteli on "kirjastopalvelujen johtaja", jonka toimipaikka on Pasilan kirjastossa, missä kirjaston yleishallinto muutenkin sijaitsee. Pasilan kirjastoakaan ei silti kutsuta yleensä "pääkirjastoksi", vaan kaikilla kirjastoilla on oma nimensä. Käytännössä Pasilan kirjasto toki on Helsingin pääkirjasto.
Kirjastot kuuluvat Helsingissä kulttuuri- ja vapaa-ajan hallintoon, yhtenä kulttuurin palvelukokonaisuuden osana (muita ovat taidemuseo HAM ja kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja yleiset kulttuuripalvelut). Koko sektoria...
Oman kirjastoalueesi kokoelmiin Robert Aldrichin ohjaama elokuva The Frisco Kid (1979) ei kuulu, mutta se löytyy muualta Suomesta, mm. Piki-kirjastojen ja Vaski-kirjastojen kokoelmista. Voit halutessasi tilata DVD:n kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/123484
Kappale näyttäisi löytyvän ainakin Hemming Eklundin levytyksiä sisältävältä CD-levyltä Tonerna : recordings 1946-1960. Sen tarkemmat saatavuustiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b2378802~S3*fin, ja sieltä levyn voi myös varata omaan lähikirjastoonsa.
Kirjastolla on suhteellisen vähän keinoja pakottaa lainaajia palauttamaan lainansa eräpäivään mennessä. Ensimmäinen on rahan menetyksen uhka; myöhästymismaksu alkaa juosta heti eräpäivän jälkeen ja kasvaa, kunnes varaus palautetaan. Jos myöhästyminen on pidempiaikainen, kirjasto lähettää kirjallisen muistutuksen ja 28 vuorokauden jälkeen menee lainausoikeus. Viimeisenä konstina on asian vieminen perintään, joka tulee lainaajalle todella kalliiksi. Mutta jos lainaaja ei näistä piittaa, rahalla voi laina-aikaa pidentää, vaikka olisi varauksia. Asia on varaajien näkökulmasta valitettava, mutta esimerkiksi hakuja kotoa poliisin kanssa ei kirjasto harrasta. Vaikka se ei lohduta kiireistä varaajaa, kanssakärsijöitä on runsaasti. Lainamäärät ovat...
